Etätyö eilen, tänään ja huomenna |
Etätyön historiaa |
Aikaisemmilla vuosisadoilla kotona työskentely oli melko yleistä. Tyypillistä
saattoi olla, että työnantaja toi materiaalit kotiin työntekijälle, joka
sitten teki kotonaan käsityötä ja toimitti valmiin työn työnantajalle.
Merkanttilismin aikana 1600-luvulla ja varsinkin teollisen vallankumouksen
jälkeen 1700-luvulla ihmisiä siirtyi tehtaisiin työskentelemään. Kun
tehdastyö teollistui laitteiden hinta kasvoi, eikä yksittäisellä ihmisellä
ollut enää mahdollisuutta hankkia niitä. Oli pakko siirtyä yhteisiin tiloihin
|
|
Toinen suuri vallankumous työskentelyoloissa tapahtui tällä vuosisadalla.
Tiedonvälityksen tarve kasvoi, mutta tiedonsiirto ei ollut tehokasta.
Kokoontuminen yhteisiin tiloihin tuli tarpeelliseksi myös ns.
valkokaulustyöntekijöille. Perustettiin toimistoja ja tutkimuslaitoksia. Ajan
kuluessa toimistojen koko kasvoi, ja toimipaikkoja keskitettiin entistä
enemmän kaupunkeihin. Ero kodin ja työpaikan välillä tuli entistä selkeämmäksi.
|
|
Vuosisadan puolivälissä käsitettä etätyö ei vielä tunnettu. Työtä yrityksen
ulkopuolella tekivät lähinnä kirjailijat ja taiteilijat. Kun kiinnostus muuhun
maailmaan kasvoi, myös toimittajat saattoivat matkustaa kauaskin työpaikastaan.
|
|
Suomeen etätyö - sellaisena kun se yleisessä kielenkäytössä ymmärretään - tuli
1980-luvulla. Etätyö määritellään yleensä työksi, joka tehdään yrityksen
toimitilojen ulkopuolella työsuhteessa yritykseen Käsite etätyö (telework)
syntyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Yhdysvalloissa tehdäänkin edelleen eniten etätyötä koko maailmassa.
|
|
|
Nykytilanne |
Tällä hetkellä Suomessa (ja koko maailmassa) eletään siirtymävaihetta. Uusi
tekniikka luo aivan uudenlaisia työpaikkoja, ja toisaalta osa vanhoista
ammattialoista poistuu. Etätyö on vielä uusi asia, ja ihmiset kokevat sen
vieraaksi. Edellytykset etätyön tekemiseen ovat kuitenkin jo olemassa, ja
asenteetkin muuttuvat vähitellen.
|
|
Etätyön tekemisen edellytyksiä ovat sopiva laitteisto ja yhteydenpitovälineet.
Suomi on tässä suhteessa mallimaa. Monella on valmiiksi kotonaan tietokone ja
Internetyhteys. Kun etätyöhön siirtyminen ei vaadi suuria alkukustannuksia,
siirtyminen on helpompaa. Toisaalta etätyökeskuksia ja tietotupia on rakennettu jo jonkin verran. Etätyötä ei siis välttämättä tarvitse tehdä kotona, vaan
esimerkiksi keskuksessa, jossa työskentelee muita työntekijöitä eri firmoista.
|
|
Muuttoliike asutuskeskuksiin on edelleen ongelma. Etätyö voisi olla ratkaisu
tähän. Suomi ja EU pyrkivätkin edistämään etätyötä. Esimerkiksi Lieksassa
käynnistettiin vuonna 1998 Euroopan sosiaalirahaston tuella työllisyysprojekti
Tietotekniikka etätyössä (Suomen kuvalehti 42/99,Työ tuli tekijänsä luokse).
|
|
Suomessa etätyön tekoa haittaa vielä jäljessä kulkeva lainsäädäntö. Suomen laki ei tunne käsitettä etätyö, joten etätyöntekijän täytyy olla huolellinen
työsopimusta tehdessä.
|
|
Asenteet ovat vielä etätyövastaisia. Periaatteessa kiinnostusta on, mutta
käytännössä etätyön tekemistä ei vielä kovin moni harkitse ainakaan
kokopäiväisenä. Sen sijaan osa-aikainen etätyö kiinnostaa.
Osittainen
työskentely toimiston ulkopuolella on jo niin normaalia, ettei sitä
välttämättä edes mielletä etätyöksi.
|
|
Tyypillinen etätyöntekijä on mies (3/4), korkeasti koulutettu, työskentelee
100-200 hengen yrityksessä asiantuntijatehtävissä tietoliikennealalla. Ylempiä toimihenkilöitä etätyöntekijöistä on 40% (Suomen kuvalehti 42/99, Työ tuli
tekijänsä luokse; työministeriön ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Finnish Experience with Telework http://www.tkk.utu.fi/telework/raportit/r1.html ).
|
|
Etätyötä tekevät usein ihmiset, jotka työskentelevät uutta tekniikkaa
vaativilla aloilla. Laitteiden valinta ja käyttöönotto on helpompaa, kun ero
etätyön ja aikaisemman, yrityksen tiloissa tehtävän, työn välillä ei ole suuri. Kaikkea työtä ei ainakaan tällä hetkellä voida siirtää kotiin, vaikka
useimmissa ammateissa ainakin osa työstä on mahdollista tehdä työpaikan
ulkopuoleltakin. Tehdastyö on tehtävä tehtaissa - tosin lisääntyvän
automatisoinnin myötä tilanne saattaa muuttua niidenkin kohdalta. Nykyisin
etätyötä voivat tehdään lähinnä seuraavilla aloilla työskentelevät
(Työtapana etätyö käytännön ohjeita,
http://www.tkk.utu.fi/telework/raportit/etopas/etopas2.html):
|
|
- tekstinkäsittely
- atk-suunnittelu, -ohjelmointi, mikrotuki
- tietokantojen ja rekisterien luonti ja ylläpito
- käännös- ja kielentarkastustyöt
- tutkimukset,selvitykset,suunnittelutyöt
- aineistonkäsittely
- kirjanpito, taloushallinto
- tiedotus- ja toimistotyöt
- asiantuntija- ja konsulttipalvelut
- tuonti/vientitoiminta
- viestintä- ja puhelinpalvelut
- graafisen alan työt; mm. suunnittelu, taitto
- koulutuspalvelut
|
|
|
Etätyön tulevaisuus |
Keskiverto suomalainen kokee vielä etätyön itselleen vieraaksi ajatukseksi.
Toisaalta ns.
remote-office, työskentely yrityksen ulkopuolella työpäivän aikana, on jo
niin yleistä, ettei sitä edes mielletä etätyöksi. Melko monet tekevät myös
töitä omassa yrityksessä kotonaan- edes ajattelematta olevansa
etätyöyrittäjiä.Etätyö yleistyy huomaamatta. Lisäksi etätyö yleisemmällä
tasolla - eli kun kysymys ei ole juuri omasta työpaikasta - mielletään hyvinkin positiiviseksi asiaksi. Useimmat uskovat sen hyödyttävän kaikkia osapuolia;
työntekijää, työnantajaa ja valtiota.
|
|
Uuteen tottuminen vie aina aikansa, joten etätyöhönkään ei siirrytä yhdessä
yössä. Etätyö yleistyy vähitellen, mutta varmasti. Käytännön edellytykset
etätyön tekemiseksi ovat jo olemassa ja asenteetkin muuttuvat jatkuvasti
positiivisimmiksi. Kaikille aloille etätyö ei tulevaisuudessakaan tule
sopimaan, mutta tekniikan kehittyessä se tulee kuitenkin mahdolliseksi yhä
useammille ammattikunnille.
|
|
Toisaalta paraskaan tiedonvälitystekniikka ei pysty kilpailemaan kasvotusten
keskusteltaessa syntyvän välittömän vuorovaikutuksen kanssa. Tapaaminen
työtovereiden ja asiakkaiden kanssa tulee varmasti olemaan tarpeellista.
Suuren osan työstä voi tulevaisuudessa kuitenkin tehdä työpaikan ulkopuolella, ja etätyö tulee lisääntymään huomattavasti. Todennäköisesti yleisin muoto tuleetulevaisuudessakin olemaan osittainen etätyö; esimerkiksi kolme päivää kotona
ja kaksi työpaikalla. Tällöin kontaktit työtovereihin säilyvät, mutta myös
etätyön hyvistä puolista pääsee nauttimaan.
|
|
|