TKK |
Tietoverkkolaboratorio
| Opetus
![]() [Tekniikka] [Käyttö] [Lisätietoja] |
ADSL -tekniikka |
||||||||||||||
ADSL on lyhenne sanoista Asymmetric Digital Subscriber Line. Se käyttää
tiedonsiirrossa hyväksi aivan tavallisia kuparisia puhelinjohtoja,
jotka on johdettu joka tapauksessa melkein joka kotiin. Mitään
ylimääräistä kaapelointia ei tarvita. Tavallisella
kuparikaapelilla voi keskuksesta tulevan 1 MHz:n taajuisen signaalin vaimennus
olla jopa 90dB. Tarvitaankin kehittynyttä tekniikka, jotta tämänkaltainen
nopea siirtotekniikka on mahdollista. ADSL modeemit käyttävät
digitaalista koodaustekniikkaa, jolla puhelinlinjojen kapasiteettia saadaan
kasvatettua jopa 99% ilman, että häiritään tavallista
puhelinliikennettä.
Suuressa osassa multimediaviestintää toiseen suuntaan virtaa
paljon enemmän tietoa kuin toiseen suuntaan. Tätä ominaisuutta
ADSL käyttää hyväksi. Käyttäjä vastaanottaa
paljon enemmän dataa kuin mitä hän lähettää
palvelun tarjoajan suuntaan. Nopeus käyttäjän suuntaan on
1.5 Mbps-9 Mbps ja käyttäjästä pois päin 16 kbps-640
kbps. Nopeus riippuu mm. yhteyden pituudesta. Alla olevassa taulukossa
näkyy nopeuden riippuvuus johtimen paksuudesta ja pituudesta.
|
|||||||||||||||
Toinen syy eri nopeuksiin liittyy häiriöihin. Kun kahdessa
vierekkäisessä johdossa kulkevat signaalit, elektromagneettinen
säteily ja yhteys johdosta toiseen aiheuttaa interferenssin kaapeleiden
signaalien välille. Johtojen toisilleen aiheuttamat häiriöt
ovat sitä suuremmat, mitä suuremmat ovat signaalin taajuudet
ja mitä pidempi johto on. Symmetristen signaalien lähettäminen
rajoittaa siirtonopeutta ja mahdollista johdon pituutta. Koska ADSL on
asymmetrinen yhteys eli toisessa johtimessa on eri taajuus kuin toisessa,
ei häiriöitä synny yhtä paljon kuin symmetrisessä.
ADSL piirissä puhelinlinjojen kummassakin päässä
on ADSL-modeemi. Operaattorin modeemi on kytketty esimerkiksi ATM-vaihteeseen
(ATM, Asynchronous Transfer Mode), jonka kautta ollaan yhteydessä
ulkopuolisiin verkkoihin. Luodaan kolme eri tietokanavaa, jotka käyttävät
eri taajuusaluetta; 0-4kHz varataan tavalliselle puhelinpalvelulle (POTS),
keskitaajuudet muutamasta kymmenestä kilohertsistä muutamiin
satoihin kilohertseihin kaksisuuntaiseen liikennöintiin (upstream)
ja korkeimmat taajuudet aina useampiin megahertseihin saakka suurinopeuksiseen
kanavaan tilaajalle päin (downstream). Kaiunpoistoa käytettäessä
kaistat keskuksesta tilaajalle päin ja tilaajalta keskukselle päin
voivat olla päällekkäin. Alla kuva taajuualueista.
|
|||||||||||||||
Modulaatiotekniikat | |||||||||||||||
Tavallinen puhelinkanava erotetaan suodattimilla ADSL-kanavista.
Tämän ansiosta ADSL ei vaikuta tavalliseen puhelinlinjaan, kuten
ennemmin jo kerrottiin. On mahdollista puhua puhelimessa tai lähettää
faksi samalla kuin surffailee webissä, ja vaikka tapahtuisi koko ADSL:n
kaatava virhe, se ei vaikuta normaaliin puhelinlinjaan.
ADSL:n kanssa käytettävästä modulaatiotekniikasta ei ole yksimielisyyttä, yleisimmät laitevalmistajien käyttämät menetelmät ovat DMT ja CAP. DMT (digital multi-tone, digitaalinen monitajuus) on monikaistatekniikka, jossa verkon siirtokaista käyttäjälle jaetaan 256:een 4kHz kaistoihin, joissa kussakin voidaan siirtää 0-11 bittiä symbolijaksoa kohden. Ylemmillä kaistoilla kyetään yleensä siirtämään vähemmän dataa taajuuskaistaa kohden. Taajuuskaistojen käyttöä säädellään dynaamisesti, joten voidaan esimerkiksi jättää käyttämättä jokin radiokanavan häiritsemä taajuusalue. CAP (carrierless amplitude and phase modulation, amplitudi ja vaihe modulaatio ilman kantoaaltoa) on edellistä yksinkertaisempi ja halvempi toteuttaa. Käytännössä DMT tarjoaa paremmat häiriösieto-ominaisuudet ja suuremman siirtokapasiteetin, joten oletettavasti sitä käytetään pääsääntöisesti jatkossa. |
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei
vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta.
Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 27.11.1998 12:36. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/23/tekniikka.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ] |