TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
 

ADSL - Mitä se on? 
[Tekniikka] 
[Käyttö] 
[Lisätietoja]

ADSL-yhteyden suomat mahdollisuudet

ADSL nykyisin käytössä olevissa sovelluksissa

ADSL:n nopeus on 1,5 - 9  megabittiä sekunnissa "alaspäin", mikä on merkittävä parannus perinteisiin modeemeihin ja ISDN-yhteyteen verrattuna. Käytettäessä omalta tietokoneelta palveluja verkon yli suurin osa tiedosta kulkee "alaspäin", eli palvelimelta omalle koneelle päin. Hyvä esimerkki tällaisesta palvelusta on WWW eli World Wide Web, jossa lähetetään palvelupyyntö serverille, joka käsittelee pyynnön ja lähettää pyydetyn sivun. Tällöin palvelupyynnön koko on  joitakin satoja tavuja ja lähetettävä sivu usein kymmeniä kilotavuja, eli "ylöspäin" siirrettävän tiedon määrä on luokkaa yksi sadasosa alaspäin siirrettävän tiedon määrästä.  Kuitenkin perinteisessä full-duplex yhteydessä on kumpaankin suuntaan varattu samannopeuksinen kaista, jolloin tiedonsiirtokapasiteettia jää runsaasti käyttämättä.  ADSL:ssä tämä on huomioitu ja nopeuden alaspäin ollessa 9Mbit/s nopeus ylöspäin on vain alle yksi kymmenesosa tästä. Koska  ADSL:n siirtonopeus on suurempi kuin puhelinverkon etäkeskuksen ja keskuksen väliselle yhdelle yhteydelle varattu kaista niin ADSL on yhdistetty ATM-solmuun etäkeskuksessa tai keskuksessa. 

Otettaessa verkon yli pääteyhteys toiseen tietokoneeseen käyttäen esimerkiksi telnet-protokollaa niin tyypilliset siirtonopeudet kumpaankin suuntaan jäävät pieniksi joten hitaampi yhteys ylöspäin ei vaikuta tällaisiin sovelluksiin. Sen sijaan esimerkiksi tiedostojen siirto FTP:llä omalta koneelta serverille ei olisi käytännössä  kovin paljoa ISDN-yhteyttä nopeampi. Toisaalta suurin osa FTP:llä suoritettavasta tiedostojen siirrosta tapahtuu servereiltä kotikoneille, joten ADSL käytännössä tehostaa myös tiedostojen siirtoa erittäin paljon.

ADSL:n avaamat uudet mahdollisuudet

Vaikka ADSL mahdollistaakin vanhojen sovellusten tehokkaamman ja monipuolisemman käytön, niin sen todelliset edut piileevät uusissa palveluissa, jotka se mahdollistaa.  ISDN-yhteyden ollessa nopeudeltaan 128kbit/s ADSL:n siirtonopeus alaspäin on yli 10-kertainen mahdollistaen korkealaatuisen äänen ja kohtuulaatuisen kuvan siirron. Pakkaamattomana ääni vie noin 20kbit/s ja kokoruudun kokoinen videokuva noin 70Mbit/s, mutta uusien pakkausmenetelmien ansiosta kuva saadaan pakattua 1Mbit/s (MPG1) ja lähes hifilaatuinen ääni 128kbit/s. Puhe saadaan pakattua GSM:ssä käytettävällä algoritmilla noin 10kbit/s eli käytännössä siirtotarve saadaan puolitettua. ADSL mahdollistaa siis esimerkiksi videoelokuvien katsomisen reaaliaikaisina. ADSL mahdollistaa myös video-on-demand palvelun eli VoD:n ja television interaktiivisuuden. VoD onkin yksi niistä palveluista joita varten ADSL on suunniteltu ja mihin ADSL:n ominaisuudet hyvin sopivat. Palveluntarjoaja voi säilyttää tuhansia elokuvia digitaalisessa muodossa ja käyttäjä voi kotoaan valita minkä elokuvan haluaa nähdä ja aloittaa pakatun elokuvan katselun reaaliajassa. 
 
Verkon toteutus ADSL:n avulla
 Kestänee kuitenkin joitakin vuosia ennen kuin ADSL yleistyy kotikäytössä, mikäli sen kohdalla käy samalla tavalla kuin ISDN:n kehityksessä. ISDN-standardi kehitettiin 1970-luvulla, mutta se on alkanut yleistyä vasta nyt, kun se on käytännössä jo vanhentunutta tekniikkaa. Luultavasti ADSL-modeemeja aletaan hankkia ensiksi yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin kuten sairaaloihin ja kouluihin. Tällaisessa käytössä ADSL avaisi uusia näköaloja työntekoon, etäopetukseen ja -opiskeluun. Sairaalakäytössä ADSL-yhteys yhdessä videokameran kanssa helpottaisi erikoislääkärien ja potilaiden elämää varsinkin diagnoosin teossa, jolloin lääkäri voisi tutkia Helsingistä  potilasta, joka olisi fyysisesti Oulussa. 

ADSL helpottaisi myös ihmisten etätyöntekoa, sillä pelkkä puhelinyhteys ei anna samanlaista tuntumaa kommunikaatioon, johon kuuluvat paljolti myös ilmeet ja eleet, kuin heikkolaatuinenkin viedoyhteys, joka on jo huomattavasti lähempänä  "naamasta-naamaan" keskustelua. Tässä vaiheessa tulee esiin eräs ADSL:n ominaisuuksista, joka tulee todennäköisesti rajoittamaan sen leviämistä yrityskäytössä, kapea siirtokaista ylöspäin. Erityisesti videoneuvottelussa tai -puhelussa on tärkeää, että kumpikin osapuoli näkee toisen ilmeet, mutta ADSL:n kapea kaista  ylöspäin ei riitä korkealaatuisen kuvan siirtämiseen. Kapea kaista ylöspäin myös rajoittaa yksityishenkilöiden mahdollisuuksia tuottaa sisältöä, kuten live-videokuvaa muiden ihmisten saataville. On tietenkin huomioitava, että ADSL-standardi on suunniteltu nykyisen palvelujen käytön perusteella pääasiassa yhdensuuntaiseen liikenteeseen, mutta toisaalta suurempi kaistanleveys ylöspäin lisäisi ADSL:n käyttöaluetta merkittävästi.

 ADSL, tämän hetkinen tilanne
 Tällä hetkellä Helsingissä on käynnissä HPY:n kokeiluprojekti, jossa ADSL-yhteyden yli tarjotaan pilottiasiakkaille Video on Demand-palvelua. HPY:n projekti on osa EU:n RACE tutkimusohjelman DIAMOND-projektia.  Kaupallisia yhteydentarjoajia Suomessa on tällä hetkellä CLINET, joka tarjoaa  lähinnä yrityskäyttöön Helsingin alueella ADSL-yhteyksiä ja SONERA, jolla on DataNet Small Office palvelu pienyrityksille. 
ADSL:n esimerkki hinnoittelu (Clinet)
Nimike Kertamaksu mk/kk
ADSL liittymä (Clinetin hallinnoima liityntä) 9 000 100
ADSL 2 Mbps 6 500
pieni prioriteetti =~70 Mt ulkomaanliikenne/kk 600
Paikallispiste 1000 400
HPY yhdysjohto keskusalue 2 440 196
Kytkentämaksu 1 000
Yhteensä 19 940 mk 1 296 mk/kk


ADSL:n tulevaisuus
ADSL on vielä tällä hetkellä harvinainen myyntiartikkeli ja sen takia hinnatkin ovat korkeita. Käyttäjien, valmistajien ja yhteydentarjoajien lisääntyessä standardien valmistuessa on kuitenkin odotettavissa voimakasta hintojen laskua etenkin laitteiston suhteen. Myös korkeat liittymiskustannukset Suomessa johtuvat ainakin osittain ADSL-liittymien pienestä määrästä ja kilpailun vähäisyydestä. Siinä vaiheessa kun useampi yritys tarjoaa vastaavia palveluita, liikenteestä ja laitteistosta suoraa riippumattomat kustannukset laskevat epäilemättä suuresti. Hintojen laskun myötä ADSL ja muut XDSL-tekniikat tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä vähitellen korvaamaan kapeakaistaiset liityntätekniikat kuten ISDN:n.

Tämän sivun sisällöstä vastaavat:
Henrik Petander
Miia Rotola-Pukkila
Lauri Siljamäki

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 27.11.1998 12:36.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/23/sovellus.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]