TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Kysymykset | 1-3 | 4-6 | 7-8 |

Aars Oksala, tekn. yo

Miksi matkapuhelin valittaa: 'Verkko varattu'? -Jorma Porvoosta Isojen kaupunkien keskustoissa tukiasemia on muutaman sadan metrin välein, mutta tämäkään ei aina riitä, jolloin verkko ei pysty ottamaan vastaan puheluasi. Olet saattanut huomata, että esim. jääkiekko-ottelun jälkeen hallin lähellä puhelin ei toimi, kun riittävän moni soittaa yhtä aikaa. Harvemmin asutuilla alueilla ja teiden varsilla yksi tukiasema kattaa useiden kilometrien alueen. GSM 900 verkon suosio on kasvanut viime vuosien aikana siihen pisteeseen, että verkko alkaa olla suurimpien taajamien alueilla täynnä. Tiettyyn rajaan asti voidaan tukiasemien tiheyttä kasvattaa, mutta siinäkin tulee raja vastaan. Tukiasemat maksavat aika paljon ja niiden jatkuva lisääminen johtaisi puhelujen kallistumiseen. On syntynyt todellinen tarve uuden taajusalueen valjastamiselle matkapuhelinliikenteen käyttöön. Suomessa on viime aikoina otettu käyttöön 1800 Mhz:n alueella toimiva toinen verkko. Tämä verkko toimii suuremmalla taajuuskaistalla kuin GSM 900, joten siinä on suurempi puhelujenvälityskapasiteetti. Nämä kaksi verkkoa riittävät tyydyttämään joksikin aikaa edelleen kasvavan puheluliikenteen kapasiteettitarpeen. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin vielä rutkasti lisää siirtokapasiteettia, kun puheen lisäksi siirretään dataa. Paljonko yksi taajuus maksaa? -ekonomi Uppsalasta Aars on huomannut, että taajuudet ovat todella kalliita. Kalleus johtuu siitä, että vielä vapaana olevia taajuuskaistoja, joita voidaan järkevästi käyttää tiedonsiirtoon, on jäljellä rajallinen määrä. Se kuka saa luvat tietyn taajuusalueen käyttöön, pystyy tienaamaan rahaa ties kuinka monta vuotta välittämällä näillä taajuuksilla jotain sellaista, josta ihmiset ovat valmiita maksaamaan. Ihmiset näyttävät maksavat mielellään ainakin puheen ja tekstin siirrosta. Mitä ilmeisemmin tulevaisuudessa he ovat valmiita maksamaan myös kuvien ja liikkuvan kuvan siirrosta sinne missä he kulloinkin sattuvat olemaan. Taajuksien käytössä on kansalliset ja kansainväliset erityispiirteensä. Erilaisia kansainvälisiä sopimuksia on tehty ja tehdään jatkossakin. Jos esimerkiksi televisiotekniikka olisi joka maassa erilainen, pitäisi joka maalle myös valmistaa omat erilaiset televisiomallit. Kun tehdään kansainvälisiä sopimuksia, laitevalmistajat pääsevät suurempiin valmistuseriin, ja tuote on loppukäyttäjälle halvempi. Olen kuullut että taajuudet loppuvat kesken. Miksi? -"Kuva ois kiva" Hyvä kysymys. Aars päivitteli nuoruudessaan useasti sitä, kuinka taajuuskaistaa tuhlattiin jonnin joutavaan seurusteluun. Jo vuosisadan alussa alettiin lähettää yhteisessä ilmatilassamme erilaista tietoliikennettä, esimerkiksi radio- ja tv-lähetyksiä. Monilta osin vanhat tekniikat ovat edelleen käytössä. Jossain määrin ne "tuhlaavat" ilmatilaa käyttämällä suuria taajuuskaistoja. Omat kaistat on aikojen saatossa varattu mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin. Matkapuhelinten käyttämän taajuusalueen jakoa selventää oheinen kuva[3]. Esimerkiksi satelliitit lähettävät erilaista sotilaallista, maantieteellistä ja ilmastollista tietoa tietyillä taajuuksilla. Omat taajuuskaistat on myös varattu radioamatöörien harrastuskäyttöön. Kuka näitä taajuusalueita luvatta käyttää ja häiritsee niille alunperin suunniteltua liikennettä, hänelle sakkoja annettakoon! (Ponteva kielenkäyttö peruja Aarsin taannoin käymältä oikeusopin peruskurssilta) Lisää kysymyksiä ja Aarsin vastauksia tästä.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.