2,5G mobiilipalveluiden kehitys Euroopassa ja Japanissa
Johdanto
Tekniikat
Palvelut ja palveluntarjoajat
2,5G kilpajuoksu
Vertailua
Lyhenteet
Lautsuo
Räike
Tuomainen
Palvelut ja palveluntarjoajat
WAP
WAP-palveluiden maantieteellistä käyttöaluetta ovat oheisen kuvaajan mukaisesti pääasiassa Eurooppa, Korea ja Japani.
Palveluiden käyttämiseen kelpaavia päätelaitteita ovat useimmat uudet toisen sukupolven matkapuhelinmallit (GSM, PDC) ja uudet kämmentietokoneet. Nokian arvion mukaan vuonna 2000 myytävistä uusista matkapuhelimista n. 10% on WAP- tai muulla tavoin "internet-valmiuksellisia".[1]
WAP-palveluiden käyttäminen tapahtuu samalla tavalla kuin tietokoneen ja modeemin avulla internetin käyttäminen. WAP-päätelaite avaa datayhteyden operaattorin verkkosivulle, josta edelleen on mahdollisuus edetä tarjolla oleviin palveluihin. WAP toimii useimmiten tavallisen GSM-verkon päällä ja perustuu täten ns. piirikytkentäiseen tekniikkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka kerta, kun päätelaite noutaa tai lähettää dataa, tulee yhteys operaattoriin erikseen ensin avata ja siirron päätyttyä sulkea. Tämä kytkeytyminen on hidasta ja kesto on pahimmillaan jopa puolen minuutin luokkaa. Palveluiden käyttäminen on tyypillisesti vuorovaikutteista, jossa käyttäjä useaan eri otteeseen lähettää ja vastaanottaa dataa päätelaitteeseensa. Yhteyden kytkeytyminen tapahtuu aina käytetyn palvelun vaihtuessa. GSM-datayhteyden nopeus on 9600bps ja WAP-palveluita voi käyttää myös tekstiviestien (SMS) avulla, mutta tällöin tiedonsiirtonopeus on ainoastaan 400bps.
WAP-palvelut ovat lähes kokonaan tekstipohjaisia, johtuen pääosin hitaista tiedonsiirtonopeuksista. Myös yksinkertaisten kuvien esittäminen on mahdollista, mutta tyypillisesti päätelaitteiden kuvaruudut ovat pieniä ja mustavalkoisia, joten runsaan informaation esittäminen ei edes ole käytännössä mahdollista.
WAP-palveluiden yksittäiset ns. WAP-sivut on toteutettu WML-kuvauskielellä, joka on internetin HTML-kielen johdannainen, ja ne sijaitsevat useimmiten operaattorin oman portaalisivun alla. Osa palveluista on rajattu vain kunkin operaattorin omien asiakkaiden käyttöön, mutta osaa pääsee käyttämään myös muiden operaattoreiden kautta avattujen yhteyksien kautta vapaasti ns. open gateway -palvelun avulla. Syyt etenkin Suomessa yleiseen palveluiden pääsyn rajoittamiseen ovat taloudellisia ja käyttäjät halutaankin usein "pakkokeinoin" ohjata vain operaattorin omien WAP-palveluiden käyttöön. Useimmat suurimmista WAP-palveluita tarjoavista operaattoreista ovatkin päätoimisesti matkapuhelinoperaattoreita.
Käyttökustannukset muodostuvat WAPin käytön edellyttämän datapuhelun aikaan perustuvista yhteysmaksuista sekä palvelukohtaisista maksuista, jolloin kokonaiskustannus palvelun laadusta riippuen on yleensä muutamasta markasta jopa kymppeihin. Hintojen määrittämisessä puhelinoperaattoreilla on määräävä asema kilpailun ollessa melko rajallista. Erityisesti aikaveloitteisuutta on kritisoitu WAP-palvelujen huonoimmaksi puoleksi, etenkin kun siirrettävät datamäärät ovat hyvin minimaalisia.[2]
Suurin osa WAP:n avulla käytettävistä palveluista on eri operaattoreiden itsensä tuottamia ja ne on usein täysin eristetty avoimesta internetistä. Käyttäjän on mahdollista avata WAP-yhteyksiä eri operaattoreiden välityksellä, ja täten tarjolla oleva palveluiden kirjo on laaja. Palvelusta toiseen siirtyminen on kuitenkin epäkäytännöllistä, sillä palveluntarjoajan vaihtuessa myös yhteys joudutaan vaihtamaan uuteen.
Tavallisen internet-yhteyden käyttäminen käytettävien WAP-palveluiden personointiin ja tarpeellisten päätelaiteasetusten noutamiseen on käytännössä välttämätöntä, sillä yksinomaan WAP-päätelaitteen avulla palveluiden käyttäminen on erittäin monimutkaista.
Maailmalla on WAP-palveluita määrällisesti yli 1700 ja tarjonta on kirjavaa vaihdellen erilaisista uutis- ja sääpalveluista taide- ja valokuvanäyttelyihin. Pankkipalveluiden käyttäminen on toteutettu täysin erillisinä palveluina johtuen niiden edellyttämästä korkeasta turvallisuustasosta, jota WAP ei yksin pysty nykyisellään takaamaan.
Tällä hetkellä WAP-palveluiden käyttöaste on kuitenkin hyvin alhainen ja hyötykäyttäjien sanotaankin lähes aina olevan tavalla tai toisella itsekin WAP-alalla työskenteleviä henkilöitä. Käytetyimpiä WAP-palveluita ovat erilaiset uutis- ja informaatiopalvelut, joiden käyttäjäkunta on usein hyvin rajallinen. Varsinaista laajan käyttäjäkunnan "killer applicationia" ei ole esimerkiksi erilaisten viihteellisten palveluiden tai e-kauppapalveluiden muodossa ilmennyt, joten massamarkkinat ovat jääneet toistaiseksi valloittamatta. Ainoa suomalainen itsenäinen ja vapaa WAP-palvelu on Tampereen Pursiseuran WAP-palvelu, joka onkin hyvä esimerkki WAPin soveltamisesta pienimittaisiin toteutuksiin.
WAPin asemaa tullee muuttamaan nykyisiä piirikytkentäisiä GSM-verkkoja huomattavasti paremmin datasiirtoon soveltuvien GPRS-verkkojen käyttöönotto lähitulevaisuudessa. Tosin nykyiset WAP-päätelaitteet eivät kuitenkaan sellaisenaan toimi GPRS-verkossa, joten WAP-palveluiden kehittymistä ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa.
[1] Tekniikka&Talous, 5.10.2000
[2] Tekniikka&Talous, 5.10.2000