TKK |
Tietoverkkolaboratorio
| Tutkimus
Intelligent Routing Network (IRoNet) – Älykäs reititysverkko
Yhteyshenkilö: Professori Raimo Kantola (raimo.kantola@hut.fi, 09-451 2471)
Tutkimusryhmän esittely
Tutkimusryhmässä ovat mukana Professori Jorma Virtamon liikenneteorian tutkijat ja Professori Raimo
Kantolan tietoverkkoteknologian tutkijat. Kahden professorin lisäksi ryhmässä on neljä muuta tohtoria, kaksi
tekniikan lisensiaattia, kolme diplomi-insinööriä ja useita diplomityön tekijöitä. Kompetenssimme olemme
rakentaneet useissa sekä Suomen Akatemian että TEKES:in rahoittamissa tutkimushankkeissa, jotka on
jaettavissa teknologia-, liikennemittauspainotteisiin, simulaatiopainotteisiin ja teoreettisiin tutkimuksiin.
Projektin yhteistyökumppanit
Yhteistyökumppanuudesta on neuvottelu käynnissä Nokian, Tellabsin, Elisan, Soneran, NECSOMin ja
Puolustusvoimien kanssa.
Projektin sisältö ja tavoitteet
Hankkeen tavoitteena kehittää tehokkaita liikenteen luokittelumenetelmiä, mallintaa reitittimen ja verkon
toimintaa liikenneluokkien ja liikennevirtojen käsittelyssä ja kehittää älykkään reititysverkon (Internetin) laatua
tukevaa reititystä ja palvelun hallintaa. Otamme lähtökohdaksi tunnetut Internetin laatuarkkitehtuurit, erityisesti
ns. eriytettyjen palveluiden arkkitehtuuri (DiffServ) ja myös leimareititysarkkitehtuuri (MPLS) ja pyrimme
kehittämään niitä eteenpäin niin, että ISP:t uskaltaisivat niitä käyttää kaupallisen liikenteen välittämiseen.
Verkon tekemää luokittelua tarvitaan, jotta käyttäjien liikennevirtojen toisilleen aiheuttamaa häiriötä voitaisiin
pienentää. Tiedämme myös, että reitittimet eivät nykyään osaa käsitellä rinnakkaisia laatua haluavia
liikennevirtoja ideaalisella tavalla. Pakettien käsittelyä mallintamalla voimme paremmin ymmärtää pakettien
jonotuskäyttäytymistä reitittimissä ja siis verkon yhtä keskeistä laatutekijää, joka on päästä päähän -viive. Viive
taas on tärkeä erityisesti, kun tavoittelemme puheen välittämistä laadukkaasti Internetissä. Reititys on keskeinen
olemassa oleva ohjausjärjestelmä Internetissä. Uskomme, että laatua tukevassa Internetissä myös reititystä on
kehitettävä eteenpäin. Palvelun hallinnan pitää yhdistää käyttäjien palvelusopimukset, liikkuvuus ja liikenteen
luokittelu.
Projektin tulosten sovellusmahdollisuudet ja hyödyntäjät, milloin tuloksia on sovellettavissa
Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon rungon ajatellaan perustuvan laatua tukevaan Internet –teknologiaan.
Isojen suomalaisten teleoperaattoreiden verkkovisio perustuu myös ajatukselle, että tulevaisuuden verkko
on laatua tukeva laajakaistainen IP-verkko eikä muita verkkoja tarvita. Molemmilla suunnilla on jo investoitu
tuotekehitykseen. Samaan aikaan on olemassa useita arkkitehtuureja, joita valmistajille ja operaattoreille
tarjotaan. Mikään niistä ei kuitenkaan sellaisenaan ole riittävä. Hyödyntäjiä ovat siis reititinvalmistajat ja kaikki
teleoperaattorit. Erityisesti hyödyntäminen liittyy laajakaistaverkkoon ja kolmannen sukupolven
matkapuhelinverkkoon.
Mikä tekee projektista/ryhmästä huipun, mikä teissä ja työssänne on erityistä?
Ryhmässämme yhdistyy laaja metodinen tutkimusosaaminen, olemme menestyksellä käyttäneet aiemmissa
hankkeissa kaikkia menetelmiä, joilla voidaan ajatella pureuduttavan käsillä olevaan ongelmaan (matemaattinen
mallinnus, simulointi, mittaukset, prototyyppien kehitys, suorituskykyanalyysi jne.). Liikenteen luokittelussa ja
laatua tukevassa reitityksessä olemme tehneet uraa uurtavaa tutkimusta. Matemaattisessa liikenteen ja liikenteen
käsittelymekanismien mallinnuksessa olemme yksi johtava eurooppalainen tutkimusyksikkö.
Mitä kärkiryhmäksi pääsy teille merkitsee?
Voimme tiivistää voimamme Internetin laatuarkkitehtuurin tutkimuksessa ja kehityksessä entistä fokusoidummin
tavoitteen saavuttamiseksi. Rahoituksen kolmivuotisuus tukee tutkimuksen pitkäjänteisyyttä. Riippuu
konsortioneuvottelujen onnistumisesta, missä määrin voimme kehittää ja laajentaa tutkimusryhmäämme. TEKES
–panostus riittää kattamaan pääosan kuluista, jotka syntyvät aihepiiriin liittyvästä tutkimuksestamme nykyisessä
laajuudessaan.
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan
laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla
vanhentunutta.