TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos

S-38.3138 Tietoverkkotekniikan erikoistyö (2-6 op)
Erikoistyöohjeet


Sisällysluettelo

1 Yleistä

2 Erikoistyön aihe

3 Erikoistyön ohjaus

4 Työselostus

5 Työn arvostelu

6 Yhteenveto erikoistyön tekemisestä

7 Erikoistöiden ohjaajat ja erikoisalueet

 

1 Yleistä


Erikoistyöstän laajuus on 2-6 opintopistettä. Yleensä se on pelkkä kirjallisuustutkielma, mutta se voi myös sisältää mittauksia, simulointeja tai ohjelmakoodia. Halutessaan opiskelija voi tehdä useammankin erikoistyön, luonnollisesti kuitenkin eri aiheista.

Erikoistyö on ohjelma- ja harjoitustöitä laajempi ja luonteeltaan itsenäisempi työ. Sen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija tieteelliseen tutkimustyöhön, raportointiin sekä saavutettujen tulosten sujuvaan kirjalliseen esittämiseen. Erikoistyö johdattaa diplomityön tekemiseen.

Oikeinkirjoituksen, erityisesti suomen kielen pilkkusääntöjen, kertaamiseen sopii erinomaisesti oheinen kielenopas.

Erikoistyön kielenä on suomi, ruotsi tai englanti.

2 Erikoistyön aihe


Erikoistyön aiheeksi suositellaan laitoksen verkkosivulla olevia aiheita, jotka usein kuuluvat laitoksen ajankohtaisiin tutkimusalueisiin. Jos sopivaa aihetta ei ole tarjolla, opiskelija voi esittää omaa aihetta. On kuitenkin huomattava, että sellaista erikoistyötä, jota tarjotaan valmiina palautettavaksi ja josta ei ole sovittu etukäteen ohjaajan kanssa, ei hyväksytä.

Erikoistyötä suunniteltaessa täytetään yhdessä työn ohjaajan kanssa lomake, jossa määritellään työn rajaus ja lähtökohdat sekä kirjataan työlle asetettavat tavoitteet ja työn ohjaaja(t). Aiheen tulee joka tapauksessa liittyä laitoksen opetus- tai tutkimusalaan. Erikoistyö on julkinen dokumentti ja sen materiaalia voidaan käyttää ilman erillistä lupaa. Erikoistyössä käytettävän lähdemateriaalin on niinikään oltava pääosin julkisesti saatavilla olevaa. Valmis erikoistyö sijoitetaan laitoksen kirjastoon, mistä se on yleisön lainattavissa.  

3 Erikoistyön ohjaus


Yksi opintopiste vastaa noin 27 työtunnin panosta, joten erikoistyön tulee laajuudeltaan vastata siis noin 54-162 tunnin keskimäräistä työpanosta. Opintopisteiden ja sivumäärien vastaavuudet ovat keskimäärin seuraavat:

  • 2 op = 13-21 sivua
  • 3 op = 22-28 sivua
  • 4 op = 29-35 sivua
  • 5 op = 36-42 sivua
  • 6 op = 43-50 sivua

    Ko. sivuihin eivät kuitenkaan sisälly seuraavat: kansilehti, tiivistelmä, sisällysluettelo eikä lyhenne- ja käsiteluettelo, jotka numeroidaan i,ii,iii jne. Kansilehteä ei numeroida. Juokseva sivunumerointi (1,2,3, jne.) alkaa siis vasta kohdasta "Johdanto".

    Työn luonteen vuoksi näistä sivumääristä voidaan poiketa, mikäli asiasta on keskusteltu työn aloituksen tai myöhempien tapaamisten yhteydessä. Sivumäärä voi olla pienempi, jos työhön sisältyy esim. mittauksia tai koodausta.

    Kahden opintopisteen työn aikana tulee ohjaajan kanssa käydä työn sopimisen lisäksi 1-2 keskustelua ja laajemmissa töissä vastaavasti enemmän. Keskustelu voidaan käydä myös sähköpostikeskusteluna.

    Aikaa erikoistyön tekemiseen on enintään yksi (1) vuosi, mutta on suositeltavaa, että se tehdään niin nopeasti kuin mahdollista, projektiluonteisena. Jos kuitenkin työn tekeminen venyy yli vuoden, se vanhenee ja silloin on anottava uusi aihe. Ohjaajan velvollisuutena on huolehtia, ettei vuoden takarajaa ylitetä.  

    4 Työselostus


    Selostuksella on tarkoitus osoittaa tekijän perehtyminen aiheeseen ja sen tekemisellä on tarkoitus harjoitella tutkimuksen raportointia. Työssä tehtyjä ratkaisuja on perusteltava ja, jos työtä on tarkoitus myöhemmin jatkaa, on syytä esittää jatkotyössä huomioitavia seikkoja. Myös johtopäätösten jälkeen on pieni katsaus tulevaisuuteen paikallaan, tätä kuitenkaan liioittelematta. Faktojen lisäksi omien mielipiteiden esittäminen on paikallaan, kunhan nämä perustellaan.

    Tekstin on oltava asiallista ja kieliasultaan moitteetonta. Esityksen on oltava selvää, jäsenneltyä, johdonmukaista, ja termejä sekä nimikkeistöä on käytettävä oikein. Ulkoasun on oltava huoliteltu. Kuvien tulee olla selkeitä sekä sivujen, taulukoiden, kuvien ja kaavojen numeroiden tulee olla paikoillaan. Kuva- ja taulukkotekstien järkevyyteen ja selostavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Kirjallisuusviitteiden tulee olla teksteissä sekä kuva- ja taulukkoteksteissä oikeilla paikoillaan, pelkkä luettelo lopussa ei riitä. Tärkein lähde on syytä korostetusti mainita.
     
    Asia
    Lisätietoja löydät mm. seuraavista:
    Yleistä
    Tirronen, Kerttu. Teknisen kirjoituksen laatiminen - 4. uus. p. Hki.1987. Suomen teknillinen seura. Teknillisten tieteiden akatemia. 89. s. ISBN 951-91-36-4
    Yleistä (ulkoasu, lähdeviitteet)
    Kauranen, I; Roponen, P; Aaltonen, M.: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas. Otaniemi, Espoo, Teknillinen korkeakoulu, Opintotoimisto. 1993. 113 s. ISBN 951-22-1831-3
    Sanasto / Tietoverkkotekniikka
    Telesanasto = Teleordlista = Vocabulary of telecommunications. Helsinki. 1991. TSK / Tekniikan sanastokeskus; TSK_18.156 s. ISBN 951-95567-8-8, ISBN 952-90-2666-8
    Sanasto /Matkaviestimet
    Matkaviestinsanasto = Mobilteleordlista = Vocabulary of mobile communications. Helsinki. 1993. TSK / Tekniikan sanastokeskus; 128 s. ISBN 951-95567-9-6, ISBN 951-96626-2-6, ISBN 951-47-7073-0
    Sanasto / Tietotekniikka
    Tietotekniikan sanasto. Helsinki. 1990. Tietosanoma. 566 palstaa. ISBN 951-885-013-5

    Tekniikan sanastokeskuksen sanastot ovat myös opiskelijoiden käytössä kirjaston TENTTU-tietokannassa TEPAI, TEPA2 ja TEPA4.

    Raportin kirjoittamisessa noudatetaan alla olevaa yleistä rakennetta. Tekstin ulkoasussa (kirjasinlaatu, riviväli, kuvat, sivunumerointi yms.) noudatetaan kanditöille ja diplomitöille annettua mallia, joka löytyy osoitteesta http://sahko.tkk.fi/fi/opinnot/lomakkeita/index.html kohdasta OPINNÄYTTEEN KIRJOITTAMINEN/Opinnäytepohja [tex][ps].
    Erikoistyössä käytettävä tekstinkäsittelyohjelma sovitaan ohjaajan kanssa, mutta lopullinen työ palautetaan aina .pdf muodossa. Tekstin voi kirjoittaa joka sivulle, varsinkin jos työ on yli 20 sivua.

    Kun työ on valmis, se palautetaan ohjaajalle sekä sähköisenä (.pdf) että paperiversiona (1-2 kpl ohjaajasta riippuen). Ohjaaja luovuttaa paperikappaleen laboratorion kansliaan yhdessä orek-otteen (2 kpl) kanssa. Järkevien tiedostokokojen saavuttamiseksi dokumentissa tulisi käyttää vektorimuotoisia kaavioita bittikarttatiedostojen sijaan. Selventävien valokuvien käyttö esityksessä on toki suotavaa.

    5 Työn arvostelu


    Työn loppuarvostelun tekee ohjaaja tai professori. Arvosteluasteikko on 0-5. Arvostelussa kiinnitetään huomiota erityisesti työn tarkoituksemukaiseen suorittamiseen ja työselostuksen laatuun. Korkeimpien arvosanojen saaminen edellyttää itsenäistä ja oma-aloitteista tieteellistä lähestymistapaa erikoistyön aiheeseen. Esimerkiksi työtehtävään liittyvät selostuksenomaiset erikoistyöt eivät välttämättä täytä näitä kriteerejä. Erikoistyön luonteeseen, suoritustapaan ja/tai raportin laatuun tai luonteeseen liittyen voidaan erikoistyön tekijä määrätä lisäselvityksen tai korjauksen tekemiseen työhönsä. Välttävän tai tyydyttävän arvosanan saaminen erikoistyöstä voi olla este diplomityön tekemiselle. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hän voi valittaa siitä normaalilla asetuksen määrittämällä valitusmenettelyllä.

    Oikeusturvaa koskevat määräykset ovat yliopistoasetuksessa (115/98), joka tuli voimaan 1.8.1998.

    17§ Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen

    Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintyön ja näitä vastaavan opin- tai taidonnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti korkeakoulun määräämältä hallintoelimeltä.

    Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa.

    Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta tai korkeakoulun määrämältä hallintoelimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

    6 Yhteenveto erikoistyön tekemisestä

    7 Erikoistöiden ohjaajat ja erikoisalueet


    Allaolevassa taulukossa on tietoverkkotekniikan erikoistöiden ohjaajat ja heidän erikoisalueensa. Omien aiheiden sopivuutta ja hyväksyntää voidaan kysellä ko. henkilöiltä suoraan.
     
    Tietoverkkotekniikan erikoistöiden ohjaajat

    HUOM! Prof. Raimo Kantola ei itse ohjaa erikoistöitä. Jos sinulla on kysymyksiä, ota yhteys kurssin koordinaattoriin.

    Raimo Kantola (Prof.) 
    Tietoverkkotekniikka, Älyverkkotekniikat
    Jorma Virtamo  (Prof.) 
    Tietoverkkojen mitoitus ja liikenteen hallinta, Laajakaistaverkot
    Heikki Hämmäinen  (Prof.) 
    Verkkoliiketoiminta
    Jörg Ott  (Prof.) 
    Communication in challenged networks, particularly on disruption/delay-tolerant networking
    Jukka Manner  (Prof.) 
    IP teknologiat, langattomat verkot ja käyttöjärjestelmät
    Nicklas Beijar
    Peer-to-peer, hajautetut hakualgoritmit
    Samuli Aalto
    Liikenneteoria,  laajakaistaverkot 
    Antero Kivi
    Mobiili (data)palvelut, mobiilikuluttajakäyttäytyminen




    Visa Holopainen
    (Autonominen) verkon/liikenteen hallinta/optimointi, erityisesti k.o. aiheisiin liittyvät arkkitehtuurit
    Jouni Karvo
    Tietoverkkotekniikka

    Timo Smura
    Verkkoliiketoiminta, langattomat verkot




    Olli-Pekka Lamminen
    Ethernet- ja IP-verkkoarkkitehtuurit, Transport-verkot
    Pasi Lassila
    Estojärjestelmät,  simulointitekniikat,  laajakaistaverkot
    Hannu Verkasalo
    Mobiililiiketoiminta, mobiilipalvelut & -strategiat, empiiristen mobiilipalvelumittausten läpivienti




    Marko Luoma
    ATM-välitystekniikka, verkon ohjaus, merkinanto ja mittaukset 
    Aleksi Penttinen
    Ad hoc-verkot, langattomat lähiverkot (WLAN), optimointimenetelmät





    Markus Peuhkuri
    Lähiverkot ja WWW,  verkotettu multimedia,  ATM-sovellutukset
    Tuomas Tirronen
    Liikenneteoria, (tietoverkkojen) simulointi, virheenkorjaavat koodit (pakettitason, suihkulähdekoodit, erasure codes)





    Piia Töyrylä
    Palvelunlaatu IP-verkoissa







    Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

    Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

    Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja Webmaster.
    Sivua on viimeksi päivitetty 25.06.2008 13:52.
    URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s383138/ohje.shtml
    [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]
    ?Kysy =>Anna palautetta!