TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Tentti 15.12.1997

1. Miten toimivat suora pisteestä-pisteeseen, monipääsy-, piiri- ja pakettikytkentäinen verkko? Mitkä ovat toiminnan kannalta suurimmat eroavaisuudet? Entä resurssien jakamisen kannalta?

Yleisiä ongelmakohtia

• Monipääsyverkkojen toiminnan ymmärtäminen. (Liikennöintioikeuden varaus ja osoitteistus)
• Galvaaninen yhteys sotkettiin piirikytkentäiseen verkkoon.
• Virtuaalisen piirikytkennän sekoittaminen pakettikytkentäiseen verkkoon.
• Väitettiin, että pakettikytkentäisessä verkossa ei ole mahdollista tehdä resurssien varausta.

...usean eri yhteyden paketit voivat käyttää samoja fyysisiä siirtoteitä samanaikaisesti.

Yhteydelle menee yleisesti kuitenkin vain yksi paketti/solu kerrallaan, joten käyttö on vuorottaista.

''Helmiä''

	Monipääsyverkko tarkoittaa verkkoa, mihin voi kytkeytyä useasta eri pisteestä. Solukohtien täytyy tietää mitkä solmut ympäröivät sitä, eli reitityksen merkitys korostuu. Esim. Internet
	Pakettikytkentöisessä viesti sullotaan paketteihin, joita liikutellaan verkkoa pitkin.

2. Mitkä ovat tärkeimmät verkonhallinnan osa-alueet? Miksi?

3. Mitä tapahtuu kun otat WWW-selaimella yhteyttä (IP/TCP-protokollalla) koneeseen (kirjoitat http://www.org.top/), joka on:

a)

sillan takana (molemmat ethernet-verkossa)

b)

toisella puolella maapalloa

Huomioi kaikki tarpeelliset protokollat.

Vastausrunko a)-kohtaan

1. Selvitetään palvelimen osoite tekemällä nimipalvelukysely (DNS), jonka tekemiseksi voidaan vaatia
   1. ARP-kysely nimipalvelimen tai oletusreitittimen MAC-osoitteen selvittämiseksi riippuen siitä, onko nimipalvelin samassa verkossa.
   2. Nimipalvelin tekee tarvittaessa (tietoa ei löydy välimuistista) kyselyn
      1. Juurinimipalvelijalle (kysyy www.org.top, saa vastaukseksi todennäköisesti .top-hallinta-alueen nimipalvelinluettelon.
      2. Kysyy yhdeltä näistä www.org.top:n osoitetta, saa todennäköisesti listan org.top-hallinta-alueen nimipalvelimista.
      3. Kysyy yhdeltä näistä www.org.top:n osoitetta ja saa vastaukseksi osoitteen
      ja palauttaa tämän asiakkaalle. Iteratiivisen nimipalvelun tekee siis nimipalvelin, jolta asiakaskone kysyi!
2. Verrataan saatua osoitetta kaikkien verkkoliitäntöjen osoitteisiin verkkomaskin avulla: todetaan, että kuluu yhteen suoraan kytketyistä verkoista (sillalla ei merkitystä).
3. Selvitetään kohdekoneen (www.org.top) MAC-osoite ARP-kyselyllä. (kohde vastaa)
4. Lähetetään IP-datagrammi, jossa on TCP-segmentti synkronointibitti päällä.
5. www.org.top vastaa, IP-datagrammilla, jossa on TCP-segmentti synkronointi- ja kuittausbitti päällä.
6. Lähetetään luodun TCP-yhteyden päällä HTTP-kysely (GET / HTTP/1.0), johon kone vastaa lähettemällä dokumentin (otsaketietoineen).
7. Yhteys suljetetaan (www.org.top lähettää TCP-segmentin FIN-bitillä, johon vastataan FIN+ACK ja saadaan takaisin ACK.

B-kohdan vastaus

1. Selvitetään palvelimen osoite tekemällä nimipalvelukysely (DNS), (kuten a).
2. Verrataan saatua osoitetta kaikkien verkkoliitäntöjen osoitteisiin verkkomaskin avulla: todetaan, että ei kulu yhteenkään suoraan kytketyistä
3. Selvitetään reitittimen MAC-osoite ARP-kyselyllä, ellei jo tiedossa.
4. Lähetetään IP-datagrammi, jossa on TCP-segmentti synkronointibitti päällä.
5. Reitittimet välittävät IP-datagrammit reititystaulujen perusteella
6. Tarvittaessa www.org.top:n verkon reititin selvittää www.org.top:n MAC-osoitteen (ellei suoraan kyketty P-to-P yhteydellä.
7. www.org.top vastaa, IP-datagrammilla, jossa on TCP-segmentti synkronointi- ja kuittausbitti päällä.
8. Reitittimet välittävät IP-datagrammit reititystaulujen perusteella
9. Lähetetään luodun TCP-yhteyden päällä HTTP-kysely (GET / HTTP/1.0), johon kone vastaa lähettemällä dokumentin (otsaketietoineen).
10. Yhteys suljetetaan (www.org.top lähettää TCP-segmentin FIN-bitillä, johon vastataan FIN+ACK ja saadaan takaisin ACK.

Sillalla ei ole mitään tekemistä IP-osotteiden kanssa. Monesta vastauksesta oli TCP jäänyt kokonaan pois, toisista ARP ja DNS, samoin kuin DNS-palvelimen MAC-osoitteen selvitys. Muutama käytti SNMP-protokollaa osotteiden selvittämiseen.

4. Selosta kolme pääluokkaa, jonka mukaan ruuhkanhallintamenetelmiä voidaan luokitella.

5. Mikä on Classless Interdomain Routing ja miten se toimii?

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja Webmaster. Sivua on viimeksi päivitetty 14.01.1998 12:27. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38188/1997/tentti-1997-12-15.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]

Kysy

Anna palautetta!