TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Luento: reititys


Kalvot 6 kappaletta sivulla.

Tietoliikenneverkot

Luento: Reititys

kuva 1

Ja taas OSI

kuva 2

Malliverkko

kuva 3

Terminologiaa

  • AS (Autonomous System)
    • Joukko verkkoja, joilla on yhteinen reititys strategia ja joita hallinnoi yksi organisaatio
    • Kaikki osat on sisäisesti kytkettyjä eli jokaisesta AS:n osasta on polku toiseen AS:n osaan käyttäen vain AS:n resursseja
  • Alue (Area)
    • AS:n sisäinen yhteinäisten verkkojen ja pätelaitteiden muodostama joukko
kuva 4

Terminologiaa

  • IGP (Interior Gateway Protocol)
    • Autonomisen alueen sisällä reititystauluja ylläpidetään sisäisellä reititysprotokollalla

Autonomisen alueen ulkopuolinen tieto saadaan ulkoisella reititysprotokollalla, jonka informaatio siirretään sisäiseen protokollaan

  • EGP (Exterior Gateway Protocol)
    • Autonomisten alueiden välillä reititys informaatiota siirretään ulkoisella reititysprotokollalla
kuva 5

Terminologiaa

  • Reunareititin (Border router)
    • Reititin on reunareitin, jos sillä on vähintään yksi ulkopuolinen naapuri.
  • Sisäiset naapurit (interior neighbours)
    • Kaksi reititintä on sisäisiä naapureita, jos ne ovat reunareitittimiä samassa autonomisessa alueessa.
    • Ne voivat olla epäsuorasti kytkettyjä tai suoraan kytkettyjä toisiinsa
  • Ulkoiset naapurit (exterior neighbours)
    • Kaksi reititintä on ulkoisia naapureita, jos niillä on yhteinen verkko ja ne kuuluvat eri autonomiseen alueeseen
kuva 6

Terminologiaa

  • Topologinen tietokanta
    • Tietokanta verkoista ja niihin liittyvistä reitittimistä
  • Alue (domain)
    • Osa verkkoa, jolla on yhteneväinen topologinen tietokanta
    • Usein korvaa termin autonominen alue
kuva 7

Käsiteltävät protokollat

  • sisäiset protokollat
    • RIP
    • OSPF
  • ulkoiset protokollat
    • EGP
    • BGP
    • CIDR+BGP
kuva 8

RIP

  • Router Information Protocol
    • Alunperin Xerox PARC Universal Protocol (GWINFO)
    • Käytettiin Xerox Network System (XNS) protokolla mallissa
    • Formaalisti kuvattu XNS Internet Transport Protocol määrittelyssä (1981) sekä RFC 1058:ssa (1988)
    • Otettiin TCP/IP käyttöön BSD UNIXin myötä vuonna 1982 ohjelmana routed
kuva 9

RIP

  • Perustuu hajautettuun etäisyysvektori algoritmiin
  • Käytetään sekä ajastettua tietokannan päivitysta (joka 30s) sekä herätepohjaista tietokannan päivitystä.
kuva 10

RIP sanoman vaihto

  • Jokainen reititin lähettää reititystaulunsa muille reitittimille
    • jakelulähetyksenä 255.255.255.255
    • UDP-porttiin 520
    • Joka 30s
    • Reititystaulun muuttuessa (RND 1-5s)
kuva 11

RIP sanoman vastaanottajan tilakone

  • Sanoman vastaanottaja
    • alustaa reititystaulunsa vastaamaan sanoman sisältöä
    • Alustaa timeout ajastimen 180s
      • Mikäli reititin ei tämän ajan kuluesa vastaanota päivitystä, oletetaan reitin kadonneen.
  • Mikäli reitti katoaa
    • Asetetaan sen etäisyys äärettömään (16) ja alustetaan garbage-collection ajastin 120s
    • Jos ajastin laukeaa, poistetaan reitti reititystaulusta
kuva 12

RIP reititystaulu

  • Network - verkon osoite (A, B, C -luokka)
  • Next Hop - seuraavan reitittimen osoite
  • Distance - etäisyys reitittimestä kohteeseen
  • Timers - ajastimet (timeout, garbage-collection)
  • Flag - lippu (kuvaa tietoa siitä onko reitti muuttunut edellisen lähetyksen jälkeen)
kuva 13

RIP paketti

  • Maksimissaan 512 tavua + UDP ja IP otsikot
  • Kentät:
    • Command - request/response
    • Version - RIP-1
    • Address… - IP
    • IP address , metric
kuva 14

RIP

  • Sallii etäisyydelle arvot 1 - 16
    • 16 tarkoittaa tavoittamatonta
    • Nopeuttaa silmukoiden purkautumista
    • RIP ei ole tarkoitettu suurempiin verkkoihin (vrt päivitysten kompleksisuus luennolta 4)
kuva 15

RIP

  • Sisältää älykkään reitityssilmukoita poistavan mekanismin
    • Yhteyden katkettua verkon A ja reitittimen 1 välillä reititin 1 mainostaa etäisyyttä 16 verkolle A

Reititin 2 ei mainosta taulukossa olevaa tietoaa (1) sillä se on tallentanut myös tiedon, että kyseinen etäisyys oli reitittimen 1 kautta.

  • reititin 2 päivittää tietonsa äärettömäksi
kuva 16

OSPF

  • Open Shortest Path First
    • Avoin kaikille toteuttajille
    • Hyödyntää Dijkstran lyhimmän tien algoritmia
  • Perustuu
    • ARPANET reititys kokeiluihin
    • OSIn IS-IS reititysprotokollaan
  • Virallinen versio RFC 1247
kuva 17

OSPF

  • Nopea ja silmukaton uudelleen reititys
    • Etäisyysvektoriprotokollat muodostavat reitit verkossa, kun taas linkkitila protokolla tekee sen paikallisesti
  • Mahdollisuus useisiin etäisyysarvoihin
    • Mahdollistaa eri tyyppisille liikenteille erillaiset 'lyhimmät polut'
  • Mahdollisuus monipolku reititykseen
    • Mahdollistaa useita reittejä samaan päätepisteeseen ja siten kuormituksen jakamisen verkossa
  • Mahdollisuus useisiin ulkoisiin reitteihin
    • Osaa neutraloida silmukat sisäisesti
kuva 18

OSPF

  • Erotetaan käsitteet päätelaite ja reititin
    • Reititin kokoaa verkon päätelaitteet aliverkoksi
kuva 19

OSPF

  • Tuki levitysverkoille
    • Parien välisiä läheisyyksiä puretaan valitsemalla pääreititin, joka toimii isäntänä muille
    • Muut solmivat läheisyyssuhteen vain isäntään
kuva 20

OSPF

  • Suurten verkkojen osittaminen
    • Suuret autonomiset järjestelmät on mahdollista osittaa alueisiin
kuva 21

OSPF

  • Jokaisella reitittimellä topologiatietokanta
  • Topologiatietokanta muodostetaan eri reitittimien linkkitila ilmoituksista kokoamalla
kuva 22

OSPF

  • Uusi reititin sisältää tyhjän topologiatietokannan
  • Aluksi muodostetaan naapuruussuhde hello-protokollalla
  • Tämän jälkeen linkkitilatietokannat siirretään naapureiden välillä
    • Kahden synkronoidun reitittimen sanotaan olevan läheisiä (adjacent)
  • Jokainen reitin lähettää määrävälein linkkitilailmoituksia läheisilleen
kuva 23

OSPF

  • Versio: OSPF-versio
  • Tyyppi: OSPF-sanomatyyppi
    • Hello
    • Topologiatietokannan kuvaus
    • Linkkitila pyyntö
    • Linkkitila päivitys (vastaus)
    • Linkkitila kuittaus (edelliseen)
    • Reitittimen linkki-ilmoitus
    • Verkkolinkki-ilmoitus (monipääsyverkoissa)
    • Linkkikoosteilmoitus
    • Ulkoisten linkkien ilmoitus
  • Paketin pituus
kuva 24

OSPF

  • Ajastin: ensimmäisestä ilmoituksesta kulunut aika
  • Optiot: Tuki TOS:lle (muut määrittelemättä)
kuva 25

OSPF

  • Reititin ilmoitus
    • Lähetetään tieto, jokaisen linkin tyypistä
      • yksipiste
      • kauttakulkuverkko
      • aliverkko
    • Linkin tunnus
    • Ilmoittavan laitteen tunnus
    • TOS-kenttä ja sitä vastaava etäisyys
kuva 26

OSPF

  • Koostelinkit
    • Reunareitittimet lähettävät
    • Riippuen reitittimestä lähettäjä tunnus on
      • reunareittimen IP-osoite
      • verkon osoite
      • aliverkon osoite
    • Verkkomaski lähettäjä tunnusta vastaten
    • Etäisyys määritykset
kuva 27

EGP

  • Exterior Gateway Protocol
    • RFC 904 (1984)
    • Korvasi vanhan Gateway to Gateway protokollan, jolla ensimmäiset reitittimet kommunikoivat keskenään
kuva 28

EGP

  • Perustuu 80-luvun alun periaatteeseen, että internet
    • on puumainen rakenne, jossa ei ole silmukoita
    • sisältää kaksi hierarkia tasoa
      • juuri: ARPANET + SATNET
      • lehdet: Yksittäiset alueet, jotka on liitetty yhdestä pisteestä juureen
kuva 29

EGP

  • Puu rakenne
    • ei silmukoita
      • ei silmukoita poistavia mekanismeja
    • yksi reitti runkoon
      • ei monta reittiä mahdollistavaa valintaa
  • Ulkoiset naapurit
    • vaihtavat keskenään tietoa mitä verkkoja niiden kautta tavoitetaan
    • ensinmäinen välireititin (first-hop) ja sen etäisyys ilmoitetaan EGP sanomassa
      • etäisyys on 0-255 (255 tarkoitaa tavoittamatonta)
kuva 30

EGP

  • Tilakone ja sen toiminta
    • Naapurin hankinta - kaksi ulkoista naapuria sopivat vaihtavansa EGP tietoa keskenään
    • Naapurin saavutettavuus - ulkoiset naapurit vaihtavat määrävälein (30s) sanomia varmistaakseen linkin toiminnan
    • Verkon saavutettavuus - ulkoiset naapurit vaihtavat määrävälein (120s) tietoa heiän kauttaan saavutettavista verkoista
kuva 31

EGP

  • Versio: EGP:n versio
  • Sanomatyyppi:
    • Naapurin hankinta
    • Naapurin saavutettavuus
    • Verkon saavutettavuus (poll)
    • Reitityksen päivitys
    • Vika
  • Koodi: erottele alasanomatyypit
  • Tila: erilaisia vikatilan tarkennuksia
  • Tarkistussumma
  • AS:n tunnus
  • Järjestysnumero: kysymys/vastaus sanomien kohdistaminen
kuva 32

EGP

  • Ongelmia

Säännölliset koko saavutettavuus informaation siirrot reitittimeltä toiselle vaativat erittäin suurta MTU:n kokoa. Käytännössä sanoma joudutaan osittamaan useaan pakettiin, joiden katoaminen aiheuttaa koko sanoman uudelleen lähetyksen

  • Ei tarjoa minkäänlaista suojaa väärinkäytöksiä vastaan
  • Käytännössä verkossa on aina silmukoita ja niitä tuleekin olla varmistuksien takia
kuva 33

BGP

  • Border Gateway Protocol
  • Virallinen määrittely RFC 1163
  • Seuraavan sukupolven EGP
  • Hyödyntää TCP:n palveluja reititysinformaation siirtoon
kuva 34

BGP

  • Mallintaa Internetin topologiaa yleisenä graafina (vrt OSPF)
    • autonomiset järjestelmät ovat graafin kytkentäpisteitä
    • yhteydet autonomisten järjestelmien välillä ovat graafin särmiä
  • Purkaa reitityssilmukoita polkuverktorilla
    • Mainostetava reitti sisältää polkuvektorin, joka kuvaa kauttakulku alueita (AS)
    • Reunareititin ei hyväksy reittiä, mikäli sen oma alue on jo polkuvektorissa
kuva 35

BGP

Autonomisen alueen sisäisten naapureiden välillä reititys informaatio siirretään suorina yhteyksinä EI sisäisiä reititysprotokollia hyödyntäen

kuva 36

BGP

  • Markkeri: Sisältää autentikointiin tarvitavaa tietoa, jonka vastaanottaja voi ennustaa
  • Pituus: koko sanoman pituus
    • 10 - 8192 tavua
  • Tyyppi: määrittelee sanomatyypin
    • Avaus
    • Päivitys
    • Ilmoitus
    • Ylläpito
kuva 37

BGP

  • Avaus
    • Naapurin hankinta
    • Kaksi naapuria sopii reititys informaation vaihdosta
    • TCP-porttiin 179
    • Hyväksyntä ylläpitosanomalla
kuva 38

BGP

  • Ilmoitus
    • Virheilmoituksien siirtoon käytetty sanomatyyppi
    • Sisältää
      • virheilmoituksen
      • virheen aiheuttaneen tietueen
kuva 39

CIDR

  • Classless Inter-Domain Routing
  • B-luokan osoiteavaruuden rajoitukset
    • B-luokan osoitteiden määrä 63555
    • C-luokan verkot liian pieniä suurelle osalle yrityksiä
  • Reititysinformaation räjähdysmäinen kasvu
    • Reitittimien muisti ja prosessori kapasiteetti ei riittänyt turvaamaan nopeuksien pysymistä kohtuullisina
kuva 40

CIDR

  • C-luokan osoiteavaruus 256 osoitetta on liian pieni suurelle osaa yrityksiä
  • Tarvitaan isompia lohkoja osoitteita
  • B-luokan osoiteavaruus 65535 osoitetta on vastaavasti aivan liian iso
kuva 41

CIDR

  • Joulukuussa 1990 Internetissä oli 2190 reittiä
  • Joulukuussa 1992 Internetissä oli 8500 reittiä
  • Heinäkuussa 1995 Internetissä oli yli 29000 reittiä
kuva 42

CIDR

  • Ajatus on suorittaa reittien kokoamista perustuen osoiteavaruuden kattavaan kuvaamiseen:
    • verkko-osoitteella
    • verkko maskilla
  • Kyseinen osoiteistus mahdollistaa myös osoiteavaruuden jakamisen 2:n potensseina
kuva 43

CIDR

  • Toiminta edellyttää, että osoitteet on jaettu topologisesti mielekkäästi:
    • Palvelun tarjoalla on yhtenäinen osoiteavaruus
    • Palvelun käyttäjällä on yhtenäinen osoiteavaruus
kuva 44

CIDR

  • Reittien ilmoittamisen säännöt:
    • Reititys kaikkii verkkoihin täytyy tehdä pisimmän yhtäläisyyden perusteella
      • Monikotiset alueet täytyy ainaa ilmoittaa yksilöllisesti

Reitittimen, joka suorittaa reittien kokoamista, täytyy hylätä paketit, jotka ovat kootun reitin osia mutta eivät kuulu yhteenkään yksilölliseen reittiin.

kuva 45

CIDR

kuva 46

CIDR

  • Reititysprotokollat
    • Alueen sisäinen
      • Alueiden väliset protokollat toimivat myös alueiden sisällä
      • Käyttää protokollaa, joka tukee kokooma informaation levitystä
        • OSPF
        • RIP II
        • Integrated IS-IS
        • E-IGRP
    • Alueiden välillä
      • BGP-4.
kuva 47

CIDR

  • CIDR-pohjaisissa verkoissa täytyy reititystietoa vaihdettaessa huomioida
    • Vaihdettavan informaation tyyppi:
      • Oletus reititin
      • Perinteinen verkkokohtainen informaatio
      • CIDR informaatio
    • Molemmissa päissä täytyy huolehtia osoitteiden oikeasta käsittelystä (kokoaminen ja purkaminen)
kuva 48


Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 03.12.1997 17:32.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38188/1997/luento06/index.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]
?Kysy =>Anna palautetta!