TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Luento: verkkoliikenne


Kalvot 6 kappaletta sivullaan PDF ja PostScript muodoissa.

Verkkojen välinen liikenne

S-38.188 Tietoliikenneverkot

15.10.1997

kuva 1

Luennon aiheet

  • Internet Protocol (IP)
  • IPng eli IPv6
  • Internetin nimipalvelu
  • Muut verkkoprotokollat
kuva 2

Internet Protocol (IP, DoD IP)

  • nykyisin käytössä versio 4 (RFC 791, 1981)
  • toimii verkkokerroksella
  • sähkepohjainen
    • tarjoaa best-effort -palvelun
  • 32-bittinen osoite
    • sisältää verkkonumeron
    • alunperin jako A, B ja C-luokkiin
    • nykyään aliverkon koko voidaan melko vapaasti valita (CIDR)
kuva 3

IP - paketti

kuva 4

Pakettien lohkominen

  • Paketin maksimikoko vaihtelee verkoissa
    • PPP (ld): 296, x.25: 576, eth: 1500, FDDI: 4352, ATM Classical IP: 9168, 16Mb TR: 17914, Hyperchannel: 65535
    • isommat paketit tehokkaimpia
  • Lohkominen:
    • joka yhteydellä, kasaus jokaisessa reitittimessä
      • viive, hukkuneet paketin osat, muistitarve
    • vain tarvittaessa pienemmiksi, kasaus kohdekoneessa
      • käytössä IP:ssä
kuva 5

Liikennöinti samassa verkossa

  • Vastapuolen MAC-osotteen selvittäminen: Address Resolution Protocol
    • lähettää levitysviestinä ARP-kyselyn
      • muut koneet oppivat
    • kone vastaa joko kohde- tai levitysviestinä
    • mikäli ei käyttöä, poistuvat vähitellen (~15 min)
  • Reverse ARP
    • oman IP-osotteen selvittäminen
kuva 6

Liikennöinti toiseen verkkoon

  • Tunnistetaan verkkomaskin perustella
    • reititystaulut koneissa
      • yleensä yksi "default gateway"
      • lähetetään reitittimen MAC osotteeseen
    • proxy arp
  • Reititin päättää taulukon perusteella kohteen
    • staattinen konfigurointi
      • ei vikasietoinen
    • reititysprotokolla päivittää taulukkoa
      • reitittimet vaihtavat määrävälein taulukoitaan
      • turvallisuus?
kuva 7

Internet control message protocol

  • Pakollinen osa kaikkia IP-toteutuksia
    • virheistä tiedottaminen
    • saavutettavuustestaus, suorituskykymittaus
    • ruuhkanhallinta
    • reitin muutos, aliverkkomaski
  • sovellukset
    • ping - kohteen saavutettavuus, viive
    • traceroute - reitti kohteeseen
      • lähettää UDP-paketin, vastauksena ICMP
kuva 8

IP:n päällä käytettävät protokollat

  • TCP - luotettava tavuvirta
  • UDP - sähkepalvelu
  • GGP, BGP, EGP, OSPF, RIP, ISIS - reititystieto
  • VINES - Banyan Vines mikroverkko
  • ISO-IP - ISO Internet Protocol, ISO-TP4 - ISO Transport Protocol Class 4
kuva 9

IP: tulevaisuuden vaatimukset

  • nykyään palvelee "tietokoneyhteisöä": nykyisin Internettin liittyneiden verkkojen määrä kaksinkertaistuu vuosittain
  • kasvun seuraava vaihe jakautuu useille markkinoille
    • liikkuvat informaatiovälineet
      • langattomat (radio/infrapuna) verkot
    • verkkoviihde
      • tilausvideo, pelit
    • laitteiden ohjaus
      • kotiautomatio
kuva 10

IP->IPng

  • väistämätöntä 3-7 seuraavan vuoden aikana
  • reititys ja osotteistus
    • IPv4:ää tekohengitetty Classless Inter-Domain Routing
      • C-luokan verkkoja annettu operaattoreille nipuissa
    • verkot loppuvat
    • tuki liikkuville laitteille
  • siirtyminen helpompaa niin kauan kuin osoitteet ja verkot riittävät
  • edellytykset: IPv4 ja IPng toimivat yhdessä, joustava siirtyminen
    • taaksepäin yhteensopiva (vrt x86-prosessorit)
  • Turvallisuuden parantaminen
kuva 11

IPng: IPv6

  • laajennetut reititys- ja osoituskapasiteetit
    • 32->128 bittiä: enemän hierarkiatasoja, enemän mahdollisia asemia ja yksinkertaisempi konfigurointi
    • jakelulähetysreititys (multicast) skaalattavampi
    • jokulähetys (anycast): lähetetään jollekin useasta
  • yksinkertaisempi otsake
    • enemän optionaalista: osoite 4*=>otsake 2*
    • nopeampi käsittely ja kaistanleveyden säästö
  • parempi tuki optioille
    • tehokkaampi edelleenohjaus, vähemän rajoituksia ja mahdollisuus uusille
    • järjestys määrätty => nopeampi käsittely
kuva 12

IPng: IPv6...

  • palvelun laatu
    • paketit kuuluvat tiettyihin virtoihin, joille pyydetään erityiskäsittelyä, esim tosiaikasovellukset
  • tunnistaminen ja yksityisyys
    • mekanismit tunnistamiseen, tiedon eheyteen ja luottamuksellisuuteen ovat peruselementteinä: mukaan kaikkiin toteutuksiin
kuva 13

IPv6 otsake

kuva 14

IPng osoitteistuis

  • 128 bittiä
    • 7,9*1028 kertaa IPv4:n osoiteavaruus
    • tehollisia osotteita 8*1017 - 2*1033 (1500 - 3*1018 osoitetta/m2)
    • nyt 15 %:n käyttö määritelty
kuva 15

Osoitehierrarkiat

  • Tarjoajapohjainen
  • Maantieteellinen
  • Paikallinen (MAC-osotteeseen perustuva)
    • esim. käynnistyksen ajaksi, myös osittaiseen MAC-osotteeseen
  • IPv4-osotteita vastaavat
    • sekä IPv6 että IPv4 osaaville
    • vain IPv4
  • IPX, NSAP-osotteiden muunnos
  • Anycast: ryhmälle reitittimiä
  • Jakeluosoite (multicast) laajuusmäärittelyllä
kuva 16

IP v6 osoitteet

kuva 17

IPng reititys

  • lähes kuten IPv4 Classless Inter-Domain Routing:llä
  • vanhat reititysprotokollat käyttökelpoisia suoraviivaisilla muutoksilla
    • OSPF, RIP, BGP
  • uudet ominaisuudet
    • tarjoajan valinta (hinta, suorituskyky...)
    • liikkuvuus (reitti nykyiseen sijaintiin)
    • automaattinen uudelleenosoitteistus (reitti uuteen osoitteeseen)
  • perustuvat "Routing"-optioon
    • reitti tallentuu ja vastapuoli lähettää samaa reittiä takaisin
kuva 18

IPng palvelun laatu

  • vuotunnus "satunnainen"
    • mahdollistaa erikoispalvelujen tarjoamisen
    • voidaan käyttää reitityksen ja vuonvarauksen tehostamiseen
  • prioriteetti
    • 15-8: realiaikasovellukset
      • 8: pakettien hukkuminen ei vakavaa (laatuvideo)
      • 15: paras mahdollinen (pieninopeuksinen ääni)
    • 7-0: ruuhkaohjattu liikenne (TCP)
      • hallinnalle (reititys, SNMP) korkein prioriteetti (7)
      • interaktiivinen käyttö (6), interaktiivinen siirto (4)
      • valvomaton siirto (2), "täyte"liikenne (1)
kuva 19

IPng turvallisuus

  • Tunnistaminen ja eheys
    • käyttää "IPng Authentication Header"-osaketta
    • suojaa "tekeytymiseltä"
    • ylemmillä kerroksilla ei ole ollut hyvää suojaa
  • Eheys ja luottamuksellisuus
    • käyttää "IPng Encapsulating Security Header"
    • ei sidoksissa yhteen salausalgoritmiin
  • Ongelmana (USA:n) vientikiellot, patentit ja viranomaisten politiikka
    • vahva salaus kielletty tai rajoitettu Ranskassa, Belgiassa ja Englannissa
kuva 20

IPng:hen siirtyminen

  • Vaiheittainen siirtyminen
    • pienet riippuvuudet (DNS)
    • osotteita ei ole välttämätöntä muuttaa
  • Pienet kustannukset
    • IPv4-osotteita voidaan käyttää (::123.45.67.89)
    • alkuvaiheessa laitteet kaksineuvoisia (::00FF:123.45.67.89)
    • IPv6 kapselointi IPv4-paketteihin
    • IPv4-liikenteen reitittäminen vain-IPv6 verkossa suunniteltu (siirtymän viimevaihe)
    • paikallisia laitteita (esim kirjoittimet) ei tarvitse koskaan päivittää
kuva 21

Nimipalvelu

  • Numerot
    • vaikeasti muistettavia
    • koneille helppoja käsitellä (kiinteämittaisina)
  • Kuvaavat nimet helpompia ihmisille
  • Litteä nimiavaruus
    • ei rakennetta nimissä
  • Hierrarkinen nimiavaruus
    • nimet muodostavat puumaisen rakenteen
  • 80-luvun puoliväliin kaikki Internetin koneet yhtenä tiedostona
    • keskitetty ylläpito, lähetettiin sähköpostitse jokaiselle ylläpitäjälle
kuva 22

DNS

  • Hierrarkinen
    • jaettu hallinnollisesti itsenäisiin osa-alueisiin
    • kaksi tai useampi nimipalvelin joka alueella
  • Tietokanta
    • <nimi, arvo, tyyppi, luokka, elinikä>
    • tyyppi: miten nimi-arvo tulkitaan
    • luokka: tyyppien määrittelijä (IN)
    • elinikä: kuinka kauan tietue on voimassa
kuva 23

Nimen selvittäminen

  • Ohjelma kysyy käyttöjärjestelmän kirjastolta
  • Kirjasto omalta nimipalvelimelta
  • Oma nimipalvelin lähtee selvittämään niin ylhäältä kuin tarpeen
    • saa joko kysytyn vastauksen tai tiedon "kuka tietää"
    • tallentaa kyselyjen vastaukset
      • myös negatiiviset
kuva 24

Nimen valitseminen

  • Päätason maatunnisteet (ISO3166)
    • USA: com, org, net, gov, mil
  • Kunkin päätason hallinnoija jakaa organisaatiotunnisteet
    • Suomi: THK, tietokantaa ylläpitää Eunet
  • Organisaation sisällä vapaa: litteä tai hierrarkinen
    • esimerkiksi osastoittain
  • Koneiden nimeäminen
    • palveluiden mukaan (mail, news, ftp, www,….)
    • teeman mukaan (planeetat, alkuaineet,…)
    • organisatorisesti (hyflt12, lk-hp-1,..)
    • käyttäjän mukaan (erkkipc, ...)
kuva 25

IP-liikenteen vaiheet

  • Nimikysely
    • ARP-kysely nimipalvelijan tai (oletus)reitittimen osotteelle
    • nimikysely nimipalvelijalta
      • mahdollisesti vastaus vaatii kyselyjä
  • IP-datagrammin lähettäminen
    • ARP-kysely kohdekoneen tai (oletus)reitittimen osotteelle
  • Ylempien protokollien yhteyden luominen
kuva 26

ISO-protokollat

  • palvelumäärittely (ô)
    • mitä palveluja protokolla tarjoaa ylöspäin ja mitä palveluja se voi käyttää
    • request, confirm, indication, response
  • protokollamäärittely (ó)
    • määrittää Protocol Data Unit:n vertaisolioiden kanssa keskusteluun
    • Service Access Point määrittää kunkin kerroksen palvelunsaajan
kuva 27

ISO protokollan määrittely

  • määritellään kaikki
    • tulevat tapahtumat
    • tilat
    • lähtevät tapahtumat ja toiminnot
    • tilamuuttujat ja määritteet
  • luodaan laajennettu
    tapahtuma-tila -taulukko
    • ainoastaan määritellyt tapahtumat laillisia
kuva 28

ISO Internet Protocol (ISO IP)

  • Connectionless Network Protocol/Service
    • Network Service Access Point
kuva 29

ISO Esitystapakerros

  • ASN.1 (abstract syntax notation number one)
    • koodaus- ja purkurutiinit
    • UNIVERSAL: esim kokononaisluvut
    • CONTEXT-SPECIFIC
    • APPLICATION
    • PRIVATE
    • rakenteet
      • UNIVERSAL SEQUENCE
      • SEQUENCE OF
      • SET
      • SET OF
      • CHOISE
kuva 30

ASN.1

  • Formaali määrittely, josta voidaan tuottaa koodia
  • Koodaus
    • Tunniste
      • luokka
      • rakenne
      • tyyppi
    • Pituus
    • Sisältö
kuva 31

Novell Internet Packet Exchange (IPX)

  • perustuu Xerox Network Services:n Internet Datagram Protocol:aan
    • verkko.kone.portti-osoite
    • voi käyttää useita eri kehysmuotoja
      • raaka 802.3 (ilman LLC-kehystä)
      • LLC-paketointi (oma DSAP/SSAP-koodi)
      • SNAP-kehystys (Sub-Network Access Protocol: Ethernet-kehystys LLC-kehyksessä)
  • tarjoaa yhteydettömän sähkepohjaisen liikenteen (kuten DoD IP)
  • reititettävä protokolla
    • Point-to-Point protokollaa kaksipisteyhteyksillä
    • IPX-pakettien "tunnelointi" IP-paketteihin IP-verkkojen yli
kuva 32

Network [Basic] Input/Output System

  • palvelurajapinta IBM PC-koneissa
    • verkkoliikennöinnistä IBM:n dokumenttiin 6322916: "Technical Reference PC Network"
  • siirtomedian suhteen joustava
    • TCP/IP, DECnet, DLC, XNS, ISO TP4, IPX...
  • perustuu nimiin (16 tavua)
    • litteä nimiavaruus
    • reititys vaatii usein lisä-älyä reitittimeen
  • "yksinkertaisin" siirtomedia NetBIOS Extended User Interface
    • reititys ei mahdollista
kuva 33

Yhteenveto

  • IP merkittävin verkkoprotokolla
    • koeteltu skaalautuvuus
    • uusi versio tulossa
  • Muilla omat käyttösovelluksensa
    • parempi turvallisuus (ehkä)
    • eri protokollien sekakäyttö kuormittaa
    • laajasta skaalautuvuudesta ei kokemuksia
kuva 34


Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 20.10.1997 10:17.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38188/1997/luento05/index.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]
?Kysy =>Anna palautetta!