TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Luento: kytkenta


S-38.188 Tietoliikenneverkot

Luento 4: Kytkentä ja reititys

kuva 1

Miksi kytketään

  • Suoraan yhteyteen perustuvat verkot asettavat rajoituksia sille, kuinka monta päätelaitetta voi olla kytkettynä verkkoon
  • Suoraan yhteyteen perustuvat verkot ovat maantieteellisesti rajallisia (pitkät linkit eivät kata aluetta niiden välillä).
    • Ethernet-verkon pituutta rajoittaa paketin päästä päähän kulkuaika
kuva 2

OSI-malli

kuva 3

Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa

OSI-mallin mukaan tapahtumat, joissa yhdeltä linkiltä toiselle siirretään informaatiota tapahtuu kerroksella kolme (L3) eli verkkokerroksella.

kuva 4

L1-välitin

  • L1-välitin on toistin
  • Toistimessa regeneroidaan siirtotien signaali, etäisyyden kasvattamiseksi
kuva 5

L2-välitin

  • L2-välitin on pakettikytkin
  • L2 pakettikytkin tietää tarkasti osoitteen, josta paketti tulee ja minne sen kuuluu mennä.
    • Osoite relaatio muodostaa, joko
      • sanomavälityksellä
      • linjaa tarkkailemalla
  • Tyypillisiä laitteita ovat:
    • Silta
    • Ethernet kytkin
    • ATM-kytkin
    • SDH/SONET ristikytkentälaitteet
kuva 6

L3-välitin

  • L3-välitin on pakettikytkin
  • L3-pakettikytkimellä ei ole selkeää kuvaa tarkasta yhteydestä vaan se käsittelee kokoomatietoa (verkkotason informaatiota)
  • Verkkotason informaation saadaan
    • käsin syöttämällä
    • reititysprotokollilla
kuva 7

Terminologiaa

  • Reititys (routing) on prosessi, jossa rakennetaan tietokanta kohdeosoitteen ja lähtöjohdon välille.
  • Välitys (forwarding) on prosessi, jossa reititystietokannasta etsitään haluttua kohdeosoitetta vastaava lähtöjohto.
  • Kytkentä (switching) on prosessi, jossa tulojohdolta kopioidaan informaatio lähtöjohdolle.
kuva 8

Pakettikytkin

  • Sisältää normaalisti useita tulo- ja lähtöjohtoja
  • Tehtävät:
    • Muodostaa reititystaulukko muilta pakettikytkimiltä saamastaan informaatiosta sekä välittää omat tietonsa muille.
    • Uuden paketin saapuessa suorittaa paketin välitys perustuen paketin osoitteeseen.
    • Kytkeä paketti oikealle lähtöjohdolle
    • Huolehtia eri johtojen sovituksesta (nopeus, protokolla jne)
kuva 9

Perusteita

  • Pakettikytkin muodostaa yhdistettyjäverkkoja liittämällä
    • useita lähiverkkoja toisiinsa tähti topologialla.
    • useita pakettikytkimiä toisiinsa ??? topologialla
kuva 10

Erilaiset pakettikytkentätavat

  • Yhteydetön kytkentä ~ sanomanvälitys
  • Yhteydellinen kytkentä ~ virtuaalikanavat
  • Lähdereititys, itsereititys
kuva 11

Lähdereititys

  • Jokainen päätelaite tietää verkon rakenteen ja jokaisen verkon kytkimen lähtöjohdon nimen.
kuva 12

Lähdereititys

  • Edut
    • Yksinkertainen verkon laitteille
  • Haitat
    • Osoitteen pituus riippuvainen verkon / yhteyden syvyydestä
    • Verkon topologian selvittämien ja varastointi jokaiseen päätelaitteeseen on kallista
    • Eriallaisia näkemyksiä siitä mitä otsikossa tulee olla ja miten sitä tulee käsitellä
kuva 13

Virtuaalipiirikytkentä

  • Yhteyden alussa muodostetaan virtuaalinen yhteys läpi verkon
kuva 14

Virtuaalipiirikytkentä

  • Etuja
    • Osoite kiinteän mittainen ja pienempi
    • Välitys mahdollista toteuttaa raudalla
  • Haittoja
    • Yhteyden pystyttäminen vaatii RTT:n mittaista aikaa ennen kuin varsinainen datan siirto voi alkaa
    • Jos jokin verkon komponenteista vioittuu (virhetila), joudutaan yhteys pystyttämään uudestaa
kuva 15

Sanomakytkentä

  • Jokainen paketti reititetään erikseen verkon läpi
kuva 16

Sanomanvälitys

  • Edut
    • Ei viivettä yhteyden pystyttämisen ja informaation siirron välillä
  • Haitat
    • Jokainen paketti reititetään omana tietoyksikkönään
    • Isommat osoitteet (globaali osoite)
    • Päätelaite ei tiedä verkon tilaa lähettäessään dataa verkkoon
kuva 17

Reititys

  • Tehtävä muodostaa reititystaulukko tai päivittää olemassa olevaa taulukkoa
  • Haetaan halvinta (lyhintä) polkua kahden päätelaitteen välillä
  • Algoritmit perustuvat graafiteoriaan
kuva 18

Levitys

  • Yksinkertaisin tapa reitittää informaatiota
  • Perustuu informaation kopioimiseen jokaiselle lähtöjohdolle paitsi sille mistä informaatio saapui.
  • Ei vaadi reititystaulukkoa
kuva 19

Levitys

  • Jokainen kytkin tietää vain verkon lokaalin topologian
    • Vain naapuri kytkimet ja päätelaitteet
  • Soveltuu verkkoihin, joiden
    • Topologia muuttuu usein (mobiiliverkko)
    • Johdot ovat epäluotettavia (sotilasverkot)
    • Reititysinformaatio täytyy välittää kaikille kytkimille
kuva 20

Virittäväpuu

  • Virityspuu on menetelmä, jossa levitysmenetelmään perustuvaa reititystä optimoidaan
    • poistamaan turhaa liikennettä
    • poistamaan silmukoita verkosta
kuva 21

Virittäväpuu

kuva 22

Virittäväpuu

  • Valitaan juuri (kytkin, jolla on pienin tunniste)
    • Alussa kaikki kytkimet kuvittelevat olevansa juuria ja kertovat olemassa olostaan kaikkialle pituudella nolla (0)
    • Kaikki kytkimet päivittävät tietojaan sitä mukaan kun ne vastaanottavat tietoja muilta kytkimiltä
  • Kun verkko stabiloituu etenee verkossa tieto juuresta ja etäisyys juureen.
kuva 23

Lyhimmän polun algoritmit

  • Kaikki lyhimmän polun algoritmit perustuvat siihen että lyhin polku on rekursiivisesti määriteltävissä.
kuva 24

Bellmanin algoritmi

  • Lyhimmän polun algoritmi, jossa
    • on erillinen jono johon muutoksia kokeneet kytkimet sijoitetaan
    • jonosta käsitellään FIFO-tyyppisesti kytkimiä
    • jo kertaalleen jonossa olevia ei sijoiteta uudestaan
kuva 25

Bellmanin algoritmi

kuva 26

Bellmanin algoritmi

kuva 27

Bellmanin algoritmi

kuva 28

Bellmanin algoritmi

kuva 29

Bellmanin algoritmi

kuva 30

Bellmanin algoritmi

kuva 31

Bellmanin algoritmi

kuva 32

Bellmanin algoritmi

kuva 33

Bellmanin algoritmi

kuva 34

Bellmanin algoritmi

kuva 35

Bellmanin algoritmi

kuva 36

Bellmannin algoritmi

kuva 37

Bellman-Ford algoritmi on

kuva 38

Bellman-Ford algoritmi on

kuva 39

Miten käytännössä

kuva 40

Miten käytännössä

kuva 41

Miten käytännössä

kuva 42

Miten käytännössä

kuva 43

Miten käytännössä

kuva 44

Linkin katkeaminen aiheuttaa päivityskierroksen

kuva 45

Linkkitila

  • Linkintilaan perustuvat reititys menetelmät ylläpitävät verkon topologiakarttaa.
  • Topologiakartta perustuu ajatukseen, että
    • jokainen kytkin tietää sen välittömän naapurin ja välisen johdon tilan
    • jokainen kytkin kertoo naapurilleen oman käsityksensä naapureistaan ja niihin johtavista johdoista
kuva 46

Linkkitilakartta

kuva 47

Dijkstran algoritmi

kuva 48

Dijkstran algoritmi

kuva 49

Dijkstran algoritmi

kuva 50

Dijkstran algoritmi

kuva 51

Dijkstran algoritmi

kuva 52

Dijkstran algoritmi

kuva 53

Dijkstran algoritmi

kuva 54

Dijkstran algoritmi

kuva 55

Kustannusfunktio

  • Edellä esitetyissä vaihtoehdoissa on kustannus eri johdoilla ollut
    • 1 (minimi kytkentä reititys)
    • vakio (minimi kustannus reititys)
  • Kustannusfunktio voi olla myös riippuvainen verkon tilasta ja erilaisten johtojen ominaisuuksista
    • Verkon kuormituksen huomiointi
    • Operaattorin huomiointi
    • Johdon siirtoviiveen huomiointi
    • Johdon kapasiteetin huomiointi
kuva 56

Kustannusfunktion dynamiikka

  • Mikäli kustannusfunktion reagoi verkon viiveisiin ja kurotitukseen
    • täytyy reagoinnin perustua keskiarvoistukseen
    • hetkellinen muutos ei saa olla liian suuri (oskilointi)
    • kuormitusta ei saa huomioida pienillä kuormitusasteilla
kuva 57

Eräs tapa tehdä kustannusfunktio

kuva 58


Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 13.10.1997 10:16.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38188/1997/luento04/index.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]
?Kysy =>Anna palautetta!