Teletekniikan laboratorio / Erikoistyöohjeet

S-38.126 Teletekniikan erikoistyö I (1 ov)

S-38.127 Teletekniikan erikoistyö II (3 ov)

1 Yleistä

Teletekniikan laboratorion syventymiskohteisiin kuuluu pakollisena opintojaksona erikoistyö. Erikoistöistä voi saada joko yhden tai kolmen opintoviikkoa työn laajuuden tai vaativuuden mukaan. Halutessaan voi opiskelija tehdä molemmat erikoistyöt, kuitenkin eri aiheista.

Erikoistyö on ohjelma- ja harjoitustöitä laajempi ja luonteeltaan itsenäisempi työ. Sen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija tieteelliseen tutkimustyöhön ja raportointiin. Erikoistyö johdattaa yleensä diplomityön tekemiseen. Aiheeltaan työ on rajoitettu tutkimus- tai selvitystehtävään. On erittäin suositeltavaa, että työ tehdään korkeakoulun puitteissa eikä esimerkiksi mahdollisiin työtehtäviin liittyvänä selvitystehtävänä. Kohdassa 5 mainituissa arvosteluperusteissa otetaan huomioon myös työn itsenäisyys ja oma-aloitteisuus.

Erikoistyössä perehdytään tutkimusraporttien tekoon ja saavutettujen tulosten kirjalliseen esittämiseen.

2 Erikoistyön aihe

Erikoistyön aihe voidaan valita joko opettajan/ohjaajan antamista otsikoista, jotka usein kuuluvat laboratorion ajankohtaisiin tutkimusalueisiin, tai opiskelija voi esittää omankin aiheen. Suunnitelmasta laaditaan liitteen 1 mukainen lomake, jossa määritellään työn rajaus ja lähtökohdat sekä kirjataan työlle asetettavat tavoitteet ja työn ohjaajat. Aiheen tulee liittyä laboratorion opetusalaan. Erikoistyö on julkinen dokumentti, ja materiaalia voidaan käyttää ilman erillistä lupaa. Lähdemateriaalin on oltava tyypiltään julkisesti saatavilla olevaa.

3 Erikoistyön ohjaus

Yksi opintoviikko vastaa noin 40 työtunnin panosta, joten erikoistyön tulee laajuudeltaan vastata siis joko 40 tunnin (S-38.126) tai 120 tunnin (S-38.127) työpanosta.

Yhden opintoviikon työn aikana tulee ohjaajan kanssa käydä työn sopimisen lisäksi 1-2 keskustelua ja kolmen opintoviikon työn aikana 2-3 keskustelua.

4 Työselostus

Selostuksella on tarkoitus osoittaa tekijän perehtyminen aiheeseen, ja sen tekemisellä on tarkoitus harjoitella tutkimuksen raportointia. Työssä tehtyjä ratkaisuja on perusteltava ja, jos työtä on tarkoitus myöhemmin jatkaa, on syytä esittää jatkotyössä huomioitavia seikkoja. Myös johtopäätösten jälkeen on pieni katsaus tulevaisuuteen paikallaan, tätä kuitenkaan liioittelematta.

Tekstin on oltava asiallista ja kieliasultaan moitteetonta. Esityksen on oltava selvää, jäsenneltyä, johdonmukaista, ja termejä sekä nimikkeistöä on käytettävä oikein. Ulkoasun on oltava huoliteltu. Kuvien tulee olla selkeitä sekä sivujen, taulukoiden, kuvien ja kaavojen numeroiden tulee olla paikoillaan. Kuva- ja taulukkotekstien järkevyyteen ja selostavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Kirjallisuusviitteiden tulee olla teksteissä sekä kuva- ja taulukkoteksteissä oikeilla paikoillaan, pelkkä luettelo lopussa ei riitä. Tärkein lähde on syytä korostetusti mainita.

                                                                           

Asia               Lisätietoja löydät mm. seuraavista:                     

Yleistä (ulkoasu,  Kauranen, I; Roponen, P; Aaltonen, M.:                  
lähdeviitteet)     Tutkimusraportin kirjoittamisen opas. Otaniemi, Espoo,  
                   Teknillinen korkeakoulu, Opintotoimisto. 1993. 113 s.   
                   ISBN 951-22-1831-3                                      

Yleistä            Tirronen, Kerttu. Teknisen kirjoituksen laatiminen -    
                   4. uus. p. Hki.1987. Suomen teknillinen seura.          
                   Teknillisten tieteiden akatemia. 89. s. ISBN            
                   951-91-36-4                                             

Sanasto /          Telesanasto = Teleordlista = Vocabulary of              
Teletekniikka      telecommunications. Helsinki. 1991. TSK / Tekniikan     
                   sanastokeskus; TSK_18.156 s. ISBN 951-95567-8-8, ISBN   
                   952-90-2666-8                                           

Sanasto /          Matkaviestinsanasto = Mobilteleordlista = Vocabulary    
Matkaviestimet     of mobile communications. Helsinki. 1993. TSK /         
                   Tekniikan sanastokeskus; 128 s. ISBN 951-95567-9-6,     
                   ISBN 951-96626-2-6, ISBN 951-47-7073-0                  

Sanasto /          Tietotekniikan sanasto. Helsinki. 1990. Tietosanoma.    
Tietotekniikka     566 palstaa. ISBN 951-885-013-5

Tekniikan sanastokeskuksen sanastot ovat myös opiskelijoiden käytössä kirjaston TENTTU-tietokannassa TEPAI, TEPA2 ja TEPA4.

Selostuksen tekstiosuuden sopiva pituus on 10-15 sivua yhden opintoviikon työssä ja 25-35 sivua kolmen opintoviikon työssä.

Raportin kirjoittamisessa noudatetaan, tarvittaessa soveltaen, seuraavaa yleistä rakennetta:

nimilehti, joka sisältää työn nimen, tekijän ja ohjaajan nimet sekä jättöpäiväyksen.
tiivistelmä, joka sisältää alle sivun mittaisen valaisevan kuvauksen tutkimuksen tavoitteista, tuloksista ja johtopäätöksistä (se on itsenäinen lyhyt esitys)
sisällysluettelo
lyhenne- ja käsiteluettelo, missä lyhenteet kirjoitetaan auki ja vieraskieliset lyhenneselitykset selitetään suomeksi; samoin selitetään käsitteet (tällöin selityksiä ei tarvitse toistaa tekstissä).
johdanto, joka osana tekstiä kuvaa tutkimuksen aihetta, tavoitteita, rajauksia ja sisältöä lyhyesti.
varsinainen selostus, jonka puitteissa esitetään ongelma, ratkaisumenetelmät ja tulokset,
yhteenveto, jossa esitellään lyhyesti tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset sekä pieni katsaus tulevaisuuteen,
lähteet, joita ovat kirjallisuusviitteet, raportit ja haastattelut,
mahdolliset liitteet, joissa esitellään esim. ohjelmalohko, taulukkotietoa tai yksityiskohtaista informaatiota kaikki tämä siten, että ne nivoutuvat tekstin kokonaisuuteen eli niihin viitataan tekstissä, jotta liitteiden olemassaolon oikeutus säilyy.

5 Työn arvostelu

Kun työ on valmis, se palautetaan ohjaajalle kahtena kappaleena. Toinen kappale jää professorille ja toinen laboratorion arkistoon. Lisäksi työ on toimitettava konekielisenä versiona (Word 6.0, Pagemaker tai HTML).

Työn loppuarvostelun tekee ohjaaja tai professori ohjaajan esityksen pohjalta. Arvosteluasteikko on 0-5. Arvostelussa kiinnitetään huomiota erityisesti työn tarkoituksemukaiseen suorittamiseen ja työselostuksen laatuun. Korkeimpien arvosanojen saaminen edellyttää itsenäistä ja oma-aloitteista tieteellistä lähestymistapaa erikoistyön aiheeseen. Esimerkiksi työtehtävään liittyvät selostuksenomaiset erikoistyöt eivät välttämättä täytä näitä kriteerejä. Erikoistyön luoteeseen, suoritustapaan ja/tai raportin laatuun tai luonteeseen liittyen voidaan erikoistyön tekijä määrätä lisäselvityksen tai korjauksen tekemiseen työhönsä. Välttävän tai tyydyttävän arvosanan saaminen erikoistyöstä voi olla este diplomityön tekemiselle. Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hän voi valittaa siitä normaalilla asetuksen määrittämällä valitusmenettelyllä.

Asetus Teknillisestä korkeakoulusta 12.9.1986/662:

Muun kirjallisen opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintyön tai diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jona opiskelijalla on ollut tilaisuus tutustua opintosuorituksensa arvosteluun. Opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta osastoneuvostolta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

6 Yhteenveto erikoistyön tekemisestä

Tee esisuunnittelu
Valitse aihe erikoistyölistasta tai pyydä aiheeseen tarkennusta työ ohjaajalta.
Jos esität omaa aihettasi, selvitä sen soveltuvuus ennen työn aloittamista. Varaudu myös esittämään hyvät perustelut oman aiheen hyväksyttämiseksi.
Sovi työn tekemisestä työn ohjaajan kanssa ja täyttäkää erikoistyön hyväksymislomake yhdessä.
Esittele ohjaajallesi työn edistymistä säännöllisesti.
Kirjoita selostus.
Luovuta selostus kahtena kappaleena sekä lisäksi konekielisenä versiona.
Arvosana ilmoitetaan viimeistää 1 kk työn palauttamisesta, voit myös kysyä arvosanastasi ohjaajalta tai laboratorion sihteeriltä.

7 Erikoistöiden ohjaajat ja erikoisalueet

Nimi                           Puh.        S-postiosoite                       
Erikoisalue                                                                    

Virtamo, Jorma                 451 4783    
virtamo@luuri.hut.fi
Laajakaistaverkot,                                                             
televerkkojen mitoitt. ja                                                      
liikenteen hallinta                                                            

Laakso, Timo                  451 2473    tlaakso@luuri.hut.fi                 
Tietoliikenteen                                                                
signaalikäsittely ja 
elektroniikka, teletekniikan
radiotie ja palvelut                                                           

Kantola, Raimo                 451 2471    kantola@luuri.hut.fi             
Teletekniikka

Luoma, Marko                   451 2463    Marko.Luoma@hut.fi                  
ATM-välitystekn., verkon  
ohjaus, merkinanto ja                                                          
mittaukset                                                                     

Peuhkuri, Markus               451 2467    Markus.Peuhkuri@hut.fi
Lähiverkot, WWW, 
verkotettu multimedia                                                         
ATM-sovellutukset                                                              

Nurmi, Jukka			451 2475	jukka@luuri.hut.fi
Puhelinkeskustekniikka,
Internet-palvelut

Ilvesmäki, Mika			451 4784	lynx@luuri.hut.fi
ATM-välitystekniikka Inter-
netissä, Internet-tekniikka,
Internet-palvelut

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 01.04.1997 15:38.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38126/erikoh97.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]

Kysy

Anna palautetta!