TKK |
Tietoverkkolaboratorio
| Opetus
Mahdollisia Tenttikysymyksiä reitityksestä
PSTN/ISDN
- Mitä reititys on ja mitkä ovat sen mahdolliset tavoitteet?
- Mitkä ovat reitityksen päätoiminnot ja niiden pääpiirteet?
- Reitityksen keskittämisen ja hajauttamisen edut ja haitat.
- Avaa lyhenteet FHR, AAR, DAR, DNHR, LLR, RCAR, DCR.
- Selitä puhelinkeskuksen numeroanalyysin periaate.
- Selitä tilaajanumeron siirrettävyyden suhde reititykseen. Kuvaa Suomessa valittu numeron siirrettävyyden toteuttava arkkitehtuuri.
- Mitä tarkoitetaan väylöityksellä? Mitä tarkoitetaan verkon mitoituksella?
- Esitä piirikytkentäisten reititysjärjestelmien pääluokittelu.
- Vertaile lokaalin ja globaalin tiedon käyttöä reitityksessä.
- Kuvaa puhelinverkon vaihtoehtoisen väylöityksen toimintaperiaate. Käytä esimerkkiä.
- Mitä tarkoittaa optimaalinen reitti. Selitä optimaalisuuten liittyvä yhden käyttäjän/kaikkien verkon käyttäjien välinen eturistiriita.
- Kuvaa kiinteän hierarkisen väylöityksen periaate ja väylöitysargoritmi.
- Selitä lähtökeskusohjauksen (originating office control) ja peräkkäiskeskusohjauksen (sequential office control) periaate väylöityspuun avulla.
- Solmut A, B, C, D muodostavat täydellisesti silmukoidun verkon, solmu E liittyy A:han ja C:hen. Kuvaa käyttäjän kannalta optimaalinen reititys B:stä D:hen täydennetyllä väylöityspuulla.
- Mihin vaikutusgraafia tarvitaan. Anna käyttöesimerkki.
- Anna esimerkki ristiin ylivuodosta ja analysoi tapaus vaikutusgraafin avulla.
- Selitä adaptiivisen reitityksen periaate.
- Selitä DAR reitityksen periaate. Selitä myös yhdysjohtovarausparametrien käyttö DAR:ssa.
- Selitä DAR:n periaate. Mitä variaatioita algoritmista on?
- Kuvaa BT:n DAR:iin perustuva reititysalgoritmi.
- Esitä yleisen tartuntaperiaatteen reititysalgoritmi.
- Kuvaa Kanadan kaukoverkon reititysperiaate.
Internet
- Mitä Ipv4 protokollan otsikkotietoja Internet reititys hyödyntää?
- Selitä millä perusmenetelmällä Internet toipuu reitityssilmukoista. Miten selvitään mustista aukoista?
- Esitä Internet osoitteistuksen nykyiset periaatteet.
- Selitä millä tavoin IP sovitetaan alla olevaan verkkoon reititysmielessä.
- Tarkastele IP reitityksen mukautumista tilanteeseen, jossa lähiverkkosegmentissä on useita reitittimiä.
- Kuvaa etäisyysvektoriprotokollan vastaaottoalgoritmi.
- Kuvaa RIP:n toimintaperiaate pienen esimerkkiverkon avulla (verkossa ei ole vikoja, kaikkien linkkien painot ovat 1).
- Tarkastele esimerkin avulla RIP-verkon toipumista linkin menetyksestä (linkkien painot ovat samat).
- Näytä transientin reittisilmukan synty RIP-verkossa esimerkin avulla.
- Näytä esimerkin avulla, että RIP -verkko toipuu transientista reittisilmukasta.
- Milloin RIP voi johtaa äärettömään laskemiseen?
- Mitä silmukoiden vastatoimia etäisyysvektoriprotokollaan voidaan rakentaa.
- Näytä, että silmukka on mahdollinen vaikka etäisyysvektoriprotokolla käyttää myrkytettyjä vektoreita.
- Milloin EV-protokollan kannattaa lähettää?
- Arvioi etäisyysvektoriprotokollan soveltuvuutta internet reititykseen.
- Esitä Bellman-Ford Algoritmi.
- Luettele RIP:n peruspiirteitä.
- Esitä linkkien tilaan perustuvan internet reitityksen periaate.
- Esitä linkkitiedon levitysalgoritmi linkkien tilaan perustuvassa reitityksessä.
- Miten linkkien tilaan perustuvassa reitityksessä selvitään osittuneen verkon jälleenyhdistymisestä?
- Mitä toimia linkkien tilaan perustuvassa reitityksessä käytetään linkkitietokantojen eheyden varmistamiseen.
- Esitä Dijkstran lyhin-polku-ensin algoritmi ilman vaihtoehtoisia polkuja.
- Vertaile etäisyysvektori- ja linkkien tilaan perustuvia reititysprotokollia. Tai mitkä ovat linkin tilaan perustuvan reitityksen edut verrattuna etäisyysvektoriprotokolliin.
- Pakettiliikenteen vaihtoehtoisille poluille jakamisen edut ja haitat.
- Esitä Dijkstran lyhin-polku-ensin algoritmi, joka löytää myös vaihtoehtoisia polkuja.
- Mitkä ovat OSPF:n osaprotokollat. Naapuruuskäsite OSPF:ssä.
- OSPF levitysprotokolla yleislähetys- ja yksipisteverkoissa.
- Aluekäsite OSPF:ssä.
- Esitä OSPF:n toipumisen periaate alueen sisäisestä vikatilanteesta. Miten virtuaalilinkkiä voidaan käyttää toipumisessa.
- Tynkäalue ja ei-niin-tynkäalue käsite OSPF:ssä.
- Esitä algoritmi, jolla OSPF valitsee edus- ja varaedusreitittimen.
- Esittele linkin tilatietueiden tyypit ja käyttötarkoitukset OSPF:ssä.
- Tietueen ikään liittyvät toiminnot OSPF:ssä.
- Esitä OSPF:n verkko-LSA:n käyttö linkin tilatietokannan koon supistamiskeinona.
- Esittele ATM:ään ja Frame Relayhin sovellettavat verkon topologiamallit OSPF:ssä.
- Miten CIDR muutti Internet reititystä?
- Määrittele autonominen järjestelmä. Kuvaa Internetin rakenne autonomisten järjestelmien tasolla.
- Esittele reitittimen arkkitehtuurin päävaihtoehdot.
- Esittele reitittimen paketin välitysalgoritmi (packet forwarding algorithm).
PNNI
- Miksi PNNI perustuu lähdereititykseen?
- Esitä PNNI solmun referenssimalli.
- Mitkä ovat PNNI:n tärkeimmät reititystoiminnot.
- Määrittele vertaisryhmän käsite PNNI:ssä.
- Miten vertaisryhmien hierarkia toimii PNNI:ssä.
- Selitä loogisen solmun ja loogisen linkin käsitteet PNNI:ssä.
- Selitä vertaisryhmän johtajan tehtävät ja valinta PNNI:ssä.
- Selitä topologian agregoinnin periaate PNNI:n loogisen solmun avulla.
- PNNI reitityksen käynnistymisen vaiheet ATM-verkossa.
- Kuvaa PNNI levitysprotokolla.
- Ylöslinkin (uplink) käsite PNNI:ssä.
- Esitä PNNI reititysalgoritmi.
- Esitä palautuksen toiminta PNNI:ssä
IP-kytkentä ja Leimakytkentä
- Määrittele leimakytketyn verkon käsitteet: leima, FEC, leimareititin, leimakytkin, leimakytketty polku.
- Mitkä ovat leimakytkennän ja IP-kytkennän kehittämisen (liikenteelliset) lähtökohdat ja kehittävismotivaatio?
- Esitä leimakytketyn verkon toimintaperiaate kolmen peräkkäisen solmun avulla.
- Mitä tauluja tarvitaan leimakytketyn verkon solmuissa. Esitä osoiteprefikseihin sidottujen leimojen alavirtaan allokoinnin periaate.
- Kuvaa leimojen levityksen ja ylläpidon periaatteet MPLS:ssä.
- Mitä reititysperiaatteita MPLS:n mukainen verkko tukee.
- Vertaile liikennepohjaista ja topologiapohjaista IP/leima-kytkentää.
- Kuvaa LDP:n periaatteet.
- Kuvaa MPLS:n skaalautuvuutta. Millä tavalla skaalautuvuutta voidaan parantaa ja kuinka paljon?
- Analysoi nykyisen internet reitityksen periaatteiden rajoitteita suhteellista tai tiukasti määriteltyä laatua tarjoavassa verkossa. Arvioi MPLS:n mahdollisuuksia lievittää noita rajoitteita.
Multicast
- Monilähetyssovellukset ja käyttötarkoitukset Internetissä. Miten monilähetykseen perustuva kommunikointi eroaa tyypillisestä yksipistelähetyksen viestintämallista.
- Määrittele graafeihin liittyvät termit: graafi, naapuri, yksinkertainen graafi, multigraafi, polku, silmukka.
- Määrittele graafeihin liittyvät termit: yhteydellinen graafi, suunnattu graafi, puu, virittäjäpuu, metsä.
- Esittele tietorakenteet, joita käytetään graafien kuvaamiseen.
- Esitä algoritmi, joka hakee minimaalisen virittäjäpuun annetusta graafista.
- Miksi minimaalista virittäjäpuuta (MST) ei käytetä monilähetysreitityksen käytännön ratkaisuissa Internetissä. Miten RPF monilähetysreititys eroaa MST pohjaisesta ratkaisusta.
- RPF algoritmi ja sen ominaisuudet.
- Millä kahdella erilaisella tavalla monilähetys saadaan rajattua muuttuvaan vastaaottajakuntaan.
- Esittele IGMPv2 ja v3.
- Esittele DVMRP periaatteet.
- Naapuruussuhteiden ylläpito DVMRP:ssä
- Lähettäjäpuiden rakentaminen ja ylläpito DVMRP:ssä
- Reitittimen monilähetysalgoritmi DVMRP:ssä
- Käteistiedon käyttö DVMRP:ssä monilähetyspuiden minimoinnissa.
- Prune ja Graft viestien käsittely DVMRP:ssä.
- MOSPF monilähetysreitityksen periaate.
- Kuinka MOSPF käyttää Dijkstran algoritmia.
- Hierarkian vaikutus monilähetysreititykseen MOSPF:ssä.
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan
laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla
vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
Kysy
Anna palautetta!