Nojaako Suomi Nokiaan ?

Suomi Nokian nosteessa

Nokian voittokulku jatkuu vahvana ja ennustusten mukaan sen liikevaihdon kasvu vuonna 1999 ylittää 40%. Nokian menestys on vaikuttanut vahvasti Suomessa koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kehitykseen. Sen myötä alalle on syntynyt uusia Nokian kanssa yhteistoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka ovat luoneet Suomeen vaurautta ja lisää työpaikkoja. Suurista firmoista voidaan mainita elektroniikka-alan sopimusvalmistajat Elcoteq ja Kyrel. Huimaan kasvuun on päässyt kiinni myös Jot Automation, joka tekee Nokialle prosessiautomaatiota. Mukaan mahtuu jopa muovialan yrityksiä, jotka valmistavat Nokialle kännykkäkoteloita. Samaan aikaan Suomen valtion budjetti on ylijäämäinen ja merkittävä osa siitä on Nokian veromarkkoja. Myös monet suomalaiset sijoittajat ovat saaneet osansa menestyksestä osakesalkkujen lihotessa.

Suomen on pienenä maana verraten vaikea tuoda itseään tunnetuksi kehittyneenä tietoyhteiskuntamaana. Nokia on edesauttanut ulkomaalaisten kiinnostusta Suomen markkinoita kohtaan ja monet yritykset ovatkin alkaneet harkita toimintojensa sijoittamista Suomeen. Pohjoista maatamme on usein ihmetelty ja ihasteltu sen erikoisesta asemasta elektroniikan ja tietoliikenteen uusien tekniikoiden innokkaana hyödyntäjänä ja Suomea onkin alettu pitää ideaalisena uusien sovellutusten koelaboratoriona.

Vaikutus koulutuspolitiikkaan

Nokian osuus Suomen koko elektroniikkateollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoituksesta on nykyisin arviolta puolet. Alan vienti on Suomelle yhä tärkeämpää ja se on ohittanut jo metsäteollisuuden. Nokialla on jatkuva tarve palkata korkeakoulutettuja tekniikan osaajia. Ongelmana onkin, ettei Suomesta löydy tarpeeksi asiantuntijoita yhtiön tarpeisiin. Huipputekniikkaa tutkivat yliopistot ovat nykyään hyvin kaupallisia. Se tarkoittaa, että myös Nokian kaltaiset yritykset hääräävät kampuksilla ja etsivät itselleen sopivia ihmisiä ja hankkeita. Tietoliikennetekniikan opiskelijoista huomattavan suuri osa päätyy Nokian palvelukseen. Nokian vaikutus voidaan nähdä koulutuslinjojen muokkautumisessa enemmän Nokian intresseille sopiviksi. Esim. Turun Åbo Akademissa on käynnissä koulutusohjelma, jonka kurssisisältö on lähes kuin Nokialle räätälöity. Myös monet muut alan firmat ovat yhä enemmän mukana tukemassa oppilaitoksia tarjoamalla uusimpia laitteita ja tietämystään esim. Cisco Akatemia Helsingin Ammattikorkeakoulussa. Viime vuonna TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston 166 diplomityöstä 47:llä oli Nokialainen ohjaaja. Hyöty on molemminpuolista, kun ammattitaitoiset oppilaat siirtyvät valmistuttuaan töihin mitä todennäköisimmin kyseisiin firmoihin. Joka tapauksessa runsas hyvin koulutettu väestö tarjoaa sekä Suomelle että Nokialle etulyöntiaseman maailmalla.

Teknologian kehittämiskeskus Tekes ei suoraan paljasta, kuinka paljon sen rahoista menee yliopistojen ja eri laboratorioiden kautta yrityksiin. Tutkimuksen otsikoista voi kuitenkin päätellä, että runsaasti varoja käytetään Nokian ja muiden tietoliikenneyritysten tarpeisiin liittyviin projekteihin. Tekesin tlx- ja etx-hankkeilla kehitetään laajakaistaisia verkkoja ja niitä tuetaan vuodessa jopa 300 miljoonalla. Jotkut kriitikot arvostelevatkin tutkimusrahojen ohjausta pelkästään tietoliikenteen tutkimukseen, johon nojaaminen pidemmän päälle ei välttämättä ole järkevää. Tekesin jakamat varat ovat kuitenkin vain pieni osa koko Nokian tutkimukseen ja kehitykseen ohjatuista rahoista, jotka tekivät viime vuonna yhteensä 7 miljardia markkaa.

Suomen politiikka ja Nokia

Kuten olemme todenneet, Nokian vaikutus Suomen talouteen on kiistaton, mutta merkitseekö tämä myös sitä, että poliitikot joutuvat tanssimaan Nokian pillin mukaan ja, että Nokia vaikuttaa peräti sisä- ja ulkopolitiikkaamme. Olemme nähneet esimerkkejä maailmalla, kuinka suuret monikansalliset yhtiöt ovat puuttuneet maan sisäisiin asioihin ajaakseen omia etujaan. Jo pääkonttorin siirto Suomesta pois toimii hyvänä pelotteena, jotta poliittiset päätökset olisivat Nokialle suotuisia. Oleellista kuitenkin Suomessa on, että Nokian etu on koko Suomen etu. Kun Nokia tekee 4% Suomen kansantuotteesta, on se jo Kansallinen Etu.

Nokia otetaan huomioon poliittisissa päätöksissä, mutta se ei pyri vaikuttamaan politiikassa, sillä jo amerikkalaisenemmistöisen sijoittajakunnan edessä Nokian puuttuminen politiikan hämäräpeliin olisi skandaali. Yleisesti voidaan sanoa, että Nokia vaikuttaa Suomen politiikkaan, mutta poliittinen koneisto näkee Nokian edun normaalina valtion edun puolustamisena. Vaikka Nokia siis pelaa puhdasta peliä, on sillä kuitenkin edunvalvontakoneisto, joka tarjoaa omaa taustatietoa mm. kansanedustajille ja europarlamentaarikoille päätöstensä tueksi.

Riippuvuuden aiheuttamat riskit

Vaikka Suomella meneekin lujaa Nokian voittokulun mukana, on suhteessamme Nokiaan myös haittapuolensa. Epäonnistumiset keskeisissä strategisissa ratkaisuissa olisivat kova isku koko Nokian vetämälle teollisuudelle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. Menestykseen liittyviä vaaroja voisivat olla esim. tutkimukset, jotka väittäisivät matkapuhelinten aiheuttavan terveysriskejä. Tämäntyyppisiä tutkimustuloksia on julkaistu muutaman kerran, mutta ne on tieteellisesti tyrmätty täysin. Koska kännykät ovat vasta muutama vuosi sitten yleistyneet, niiden pitkäaikaiskäytön vaikutukset eivät ole vielä täysin selvillä. Mikäli niiden havaittaisiin aiheuttavan esim. soluvaurioita, voisi kännyköiden myynti pysähtyä kuin seinään ja vaikutukset olisivat Nokiaan ja sitä kautta Suomeen katastrofaaliset.

Tietoliikenne on suunnatonta vauhtia etenevä ala ja vauhdissa pysyminen vaatii suurelta yritykseltä nopeaa sopeutumiskykyä. Riskialttiilla alalla, jossa Nokia toimii, uusiin teknologioihin siirtymisessä on aina riskinsä ja kilpailijoiden etumatka saattaa koitua kohtalokkaaksi. Matkapuhelinalan kehitys ei kuitenkaan näytä tulevaisuudessa lopahtavan, vaan päinvastoin, Aasia ja Etelä-Amerikka odottavat vielä valloitustaan ja langattoman tietoyhteiskunnan kehitys on vasta lapsenkengissä.

Yhteenveto

Onko Suomella riski tippua Nokian mukana? Kuten jo todettiin, ovat Nokian tulevaisuudennäkymät erinomaiset ja se on pystynyt historiansa aikana sopeutumaan nopeisiin muutoksiin. Toisaalta, aikanaan voisi olla mahdollista, että Nokia siirtäisi pääkonttorinsa tai tutkimus- ja kehitystoimintansa keskeisimmät osat Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä yhtiön osakkeista 80% on ulkomaalaisessa omistuksessa. Mutta jos Nokia todella romahtaisi, toisiko se Suomeen taas 90-luvun alun painajaismaiset lama-ajat ?

Taloutemme on jo kauan ennen Nokian syntyä voinut nojata kahteen tukipilariin, metsä- ja konepajateollisuuteen. Paljon vientipainotteisempina ne tuovat paljon valuuttaa Suomeen. Myös Nokian luoma huipputekninen osaaminen olisi Suomen käytössä kansallisena voimavarana Nokian kaatumisen jälkeenkin. On vaikea spekuloida, missä tilanteessa olisimme ilman Nokian menestystarinaa. Kenties se kaikki innokkuus ja tietotaito näkyisi lukuisina pienempien firmojen onnistumisina. Vallitsevat Nokian romahtamisen jälkeiset pessimistiset tulevaisuudenkuvat saattavat olla turhia, sillä tulevaisuus voisi tuoda mukanaan uusien Piilaaksojen syntymisen eri puolelle Suomea. Suomalainen kekseliäisyys ja tietotaito ei varmasti yhden yrityksen mukana kuolisi.

Lähteet