TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

 
 
 

Sisällysluettelo:       1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKA 3. ELEKTRONIIKKA- JA PUOLIJOHDETEOLLISUUS 4. SISÄLTÖTEOLLISUUS JA TIETOTALOUS 5. GLOBALISAATIO, VERKOSTOT JA KESKITTYMINEN 6. LOPUKSI 7. LÄHDELUETTELO   Harjoitustyön toteutuksesta ovat vastanneet: Ryhmä 63 Jussi Autere: Tekstit Janne Berglund: WEB Interface Gustav Henriksson: Kuvat ja taitto

Tarkastelu on jaettu neljään osaan. Otsikon tekniikka alle on kerätty niitä keinoja, jotka selvimmin liittyvät uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tietenkään nämäkään vaihtoehdot eivät ole puhtaasti teknisiä, niiden vaikutuksen ja merkityksen ratkaisee paljon monimutkaisempi vyyhti kuin tietotaidon olemassaolo. Elektroniikka- ja puolijohdeteollisuutta käsittelevässä osassa yritetään selvittää tietoyhteiskunnalle ominaisia tuotteita tarjoavan teollisuuden ympäristövaikutuksia. Uuden talousjärjestelmän nousua pohditaan kohdassa sisältöteollisuus ja tietotalous. Sokerina pohjalla ovat globalisaatio, verkostot ja keskittyminen. Informaatio- ja teletekniikka on mahdollistanut nämä ilmiöt nykyisessä mittakaavassaan ja ne ovat tärkeitä kysymysmerkkejä yhteiskunnalliselle järjestäytymiselle, ympäristölle, talousjärjestelmälle - lähes kaikelle.

1. JOHDANTO
 

Planeetallamme häärii tällä hetkellä yli kuuden miljardin yksilön verran inhimillistä yritteliäisyyttä. Erityisesti teollistuneinta ja parhaiten toimeentulevaa osaa voidaan kiittää ympäristöongelmista. Huoli luonnon sietorajoista ja jo aikaansaadun tuhon seurauksista yhdistettynä alati kasvavaan, vähintään farmari-Volvoa ja väritelevisiota havittelevaan joukkoon on kirvoittanut ilmoille huolestuneita kysymyksiä tulevaisuudesta.

Maailmanlopun profetioiden ohella vastauksena on useasti sanapari kestävä kehitys. Valitettavasti harmonia luonnon kanssa edellyttää jopa 90% leikkauksia länsimaisten hyvinvointivaltioiden materiaalivirtoihin. Näin suuren tuotantorakenteen muutoksen edessä joudutaan pohtimaan koko yhteiskunnan järjestämistä uudelleen.

Tietoyhteiskuntakehitykseltä odotetaan tässä suhteessa paljon. Tässä harjoitustyössä pyritään selvittämään lyhyesti, mitkä ovat tietoyhteiskunnan mahdollisuudet ja missä mittakaavassa niillä on vaikutuksia, hyviä tai huonoja.

2. TEKNIIKKA
 

                           2.1 ETÄTYÖ
 

Yksi eniten tiedotusvälineissä käsitellyistä uuden tekniikan mahdollisuuksista on etätyö. Monille on varmasti tullut tutuksi tulevaisuudenkuva, jossa työtä tehdään viihtyisästä olohuoneesta sorsien pulikoidessa ikkunasta siintävässä järvessä. Pelkästä utopiasta ei ole kyse, etätyötä tehdään jo nyt ja luonnollekin siitä on potentiaalista hyötyä. Yksityisautoilun ilmastohaitat eivät nimittäin lopahtaneet katalysaattorin käyttöönottoon, vähentynyt työmatkaliikenne voisi olla merkittäväkin tekijä ympäristön hyvinvoinnille.

Erityisesti Suomi on etätyölle mielenkiintoista seutua. Pitkät työmatkat on voitettu aikaisemmin lähinnä fossiilisten polttoaineiden avulla. Entäpä jos liikenne muutettaisiin fyysisestä tietovirraksi?
 

2.2  SOVELTAMISMAHDOLLISUUDET

Ammatin perusteella 20% työvoimasta Suomessa voisi siirtyä ainakin osaksi työajastaan etätyöhön. Ongelmana on arvioida, miten etätyö kohdentuisi keskimääräistä pidempää työmatkaa tekeviin ja kuinka suuri osa työajasta on todella etäkelpoista. Sirkka Heinosen tutkimuksessa ?Kestävä kehitys, etätoiminnot ja liikenne? on esitetty muutamia esimerkkilaskelmia liikennevaikutuksista. Arvioidut säästöt työmatkaliikenteessä ovat näissä välillä 2,3%-6,5%. Mistään liikennevallankumouksesta ei siis voi puhua, mutta kuitenkin varteenotettavasta säästökeinosta.
 
 

2.3  ETÄTYÖN EPÄSELVYYDET

Liikennemäärien koko totuuden arviointi ei kuitenkaan ole kovinkaan suoraviivaista. Osaksi työajastaan etätyön valitsevat saattavat käydä töissä nykyistä pidempien etäisyyksien päässä työmatkakertojen vähentyessä. Tai sitten työmatkassa säästetty korvautuu kasvavana vapaa-ajan liikenteenä ja aikaisemmin työmatkan yhteyteen kuuluneen asioinnin hoitamisena (esim. kaupassa käynti).

Etätyöllä on muitakin ongelmia. Ainakin USA:ssa etätyötä tekevät ovat keskimäärin masentuneempia ja stressaantuneempia kuin perinteiseen tapaan työskentelevät kollegansa. Työpaikan sosiaalisten ympyröiden menettämisen lisäksi ongelma on työsuoritteen arvioinnissa. Etätyöläisten aikaansaamia tuloksia katsotaan siinäkin, missä muille riittää pelkkä läsnäolo työpaikalla mitään tekemättä. Tämä ei ole omiaan lisäämään motivaatiota etätyöhön siirtymiseen.
 

2.4  MUUT ETÄTOIMINNOT

Tietoyhteiskunnassa moni muukin asia järjestyy ilman fyysistä läsnäolopakkoa. Verkkoon siirtyvät palvelut voivat tarjota vaihtoehdon, joka vie tarpeen perinteiseltä liikenteeltä jonkin palvelun saamiseksi lähes kokonaan. Esimerkiksi käynee pankissa asiointi. Toisaalta vaikkapa verkkokaupassa - jos kyseessä ei ole puhdas informaatiotuote - fyysinen liikenne ei välttämättä vähene, se vain siirtyy asiakkaalta jonkun muun hoidettavaksi.

 
2.5 MUUTA UUTTA TEKNIIKKAA

Etätoiminnot mahdollistavan tekniikan lisäksi on paljon muutakin uutta ja ympäristönäkökulmasta(kin) hyödyllistä. Tietotekniikka tarjoaa apuaan lukemattomiin optimointiongelmiin ja keinon luoda muutoksiin nopeasti reagoivia järjestelmiä: teollisten prosessien tehostaminen, asuntojen lämmitys, logistiikka, tietulli- ja reitinohjausjärjestelmät - esimerkkejä riittää.

Näiden merkitystä voi kuitenkin arvioida vain todellinen fakiiri. Valitettavasti ainakin tähän päivään mennessä luontoa hyödyttävä materiaalien ja energian käytön tehostuminen on menettänyt merkityksensä tuotantomäärien kasvaessa.
 

2.6 AURINKO- JA TUULIVOIMAA

Yhtenä harvoista todelliseen mullistukseen kykenevistä teknisistä järjestelmistä ansaitsee tulla mainituksi aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä teknologia. Mikroprosessoriohjatuista tuuliturbiineista ja aurinkopaneeleista saadaan rakennettua verkostoja, joissa on ainesta ihan oikeaksi energiaratkaisuksi.

Aurinko- ja tuulivoimasta on toki kuultu ennenkin. Se tulee kuitenkin koko ajan ajankohtaisemmaksi fossiilisen energiatalouden ajautuessa yhä pahempaan umpikujaan. Niin sanottua viherpiperrystä epäilevät voivat kääntyä British Petroleumin johdon puoleen: he ottavat tämän vaihtoehdon tosissaan. Ainakin BP on sijoittanut alan tutkimukseen noin miljardi dollaria. [7]

2.7 ENERGIAKAKUN UUSJAKO?

Uuden energiajärjestelmän markkinakakkua jakamaan on taatusti tulijoita - kuten on myös heitä, jotka eivät halua palastaan luopua. Seitsemän kahdestatoista liikevaihdoltaan maailman suurimmasta yrityksestä on keskittynyt fossiilisiin polttoaineisiin tai autoihin. Tällä taloudellisella painoarvolla on ollut helppo järjestäytyä ehkä maailman merkittävimmäksi eturyhmäksi. [7]

Linjat kuitenkin rakoilevat osan yrityksistä odottaessa paljon uusilta tutkimushankkeiltaan uusiutuvien energiamuotojen parissa. On mielenkiintoista nähdä, mitä Bonnin ilmastokokouksesta seuraa. Vielä voidaan nähdä sekin aika, kun muihinkin kuin otsonikerrosta tuhoaviin CFC-päästöihin otetaan tiukka linja.
 
 

3.1 TUTKIMUKSEN TILASTA

- [Ympäristöministeri Pekka] Haavisto muistutti, että tietotekniikkatuotteista ei ole tehty kunnollisia elinkaari- tai ympäristövaikutusten analyysejä.?

- Valtiovarainministeriön tiedostus 25.3. 1997

Tämä harjoitustyöryhmä ei löytänyt materiaalia, joka antaisi aihetta poiketa Pekka Haaviston käsityksestä tänäkään päivänä. Usein ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys sisällytetään jo tietoyhteiskunnan määritelmään. On hämmentävää, ettei sille ominaisen tekniikan teollisen tuotannon ympäristövaikutuksia ole kunnolla tutkittu.

Tähän asiayhteyteen riittävät pääpiirteet alan teollisuudesta voi kuitenkin hahmottaa pelkällä maalaisjärjelläkin.
 

3.2 YMPÄRISTÖLLE EDULLISTA

Perinteiseen raskaaseen teollisuuteen verrattuna elektroniikka- ja puolijohdeteollisuudessa on paljon hyvää, kuten suuri panostus tutkimukseen ja kehitykseen. Tietoteknisen tuotteen ostaja ei rahoita koko rahalla luonnonvarojen käyttöä ja saastuttavaa materiaalitaloutta. Hän maksaa pelkän raaka-aineen sijasta myös aivotyöstä ja osaamisesta. Teollisuuden tietointensiivisyys näkyy tietoyhteiskunnassa siis laitepuolellakin.

Prosessori
 

3.3 YMPÄRISTÖLLE HAITALLISTA

Huonojakin omenoita korista löytyy. Elektroniikka- ja puolijohdeteollisuuden valmistusprosesseissa käytetään monia erittäin myrkyllisiä kemikaaleja (tietokoneen valmistamisessa noin kahtasataa), joista osa on ns. POP-aineita [9]. Silicon Valley on alan valtaisana keskittymänä mainio tutustumiskohde. Piilaakson pohjavesi on monin paikoin vaarassa saastua päästöjen takia. Puolijohteiden valmistus on muutenkin runsaasti vettä kuluttava prosessi. Tämän valaisevan taulukon löytää myös Silicon Valley Toxics Coalitionin sivuilta.
Makealla vedellä läträäminen ei tule tulevaisuudessa kysymykseen. Pohjavesi laskee tällä hetkellä kaikilla mantereilla ja vesipulasta ennnustetaan suurinta ympäristöuhkaa lähitulevaisuudessa. Erityisen vaikea tilanne on alueilla, joilla maanviljely perustuu keinokasteluun. Esimerkiksi Intiassa pohjavesi laskee 1-3m vuodessa. [7]

 

3.4 ELINKAARI JA KIERRÄTYS

Elektroniikkatuotteiden elinkaaresta voi myös sanoa paljon ilman akateemisen tarkkaa tutkimustakin: se on onnettoman lyhyt. Näin on erityisesti tietoyhteiskunnan uuden avaintekniikan osalta. Vanha radio löytää tiensä kesämökkikäyttöön ja vanha televisiokin on varsin käyttökelpoinen opiskelijakämpän lisä. Sen sijaan harva kaipaa lyhyen aikansa palvellutta tietokonetta. Sillä kun ei juuri voi edes vesilintuja pyytää. Kännykkä vaihtuu uuteen helposti pelkistä imagosyistäkin.

Ohjelmistoteollisuus ei aina keksi, miten saisi uusista sovelluksista riittävän raskaita uusille bitinmurskaimille. Lentosimulaattorin sisällyttäminen taulukkolaskentaohjelmaan ei liene aivan välttämätöntä?

Retuperällä olleeseen kierrätykseen on onneksi tulossa ryhtiliike. Varsinkin Saksassa mennään edelläkävijöinä kohti periaatetta valmistaja hoitaa romut.
 
 

4.1 UUTEEN TALOUTEEN

Tietoyhteiskunnan varsinainen porkkana ympäristöä (ja miksei muutakin) ajatellen on siirtyminen materiaalitaloudesta informaatiotalouteen. Tiedon tuottaminen kun yleensä käyttää raaka-aineenaan pääasiassa happea ja glukoosia aivojen pitämiseksi vireessä. Muutamia ehtoja ekosysteemille positiiviselle talousjärjestelmän painopisteen muutokselle kuitenkin on. Tiedosta on tultava todella seksikästä. Siihen pisteeseen asti, että leipäkone tms. jää ostamatta, koska linjoilla vaaniva informaatio on niin houkuttelevaa.

Nykyisellään näyttää kuitenkin siltä, että yhä tehokkaampi tuotanto jaksaa pyörittää valtavaa materiaalitaloutta siinä sivussa, vaikka informaatioala kasvaisi kuinka. Joskus pakko on kuitenkin mahtava motivoija. Siinä vaiheessa, kun luonnonvaroista osa on vain ei-oota ja ympäristökatastrofin keskelle pääsee avaamalla ulko-oven, on varsin selvää, että materiaalitalous näivettyy. Mielenkiintoinen kysymys on pääseekö ekokatastrofin keskelle jo nyt pelkällä oven avaamisella. Ilmakehän
hiilidioksidipitoisuus on noussut merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Siitä seuraavia vaikutuksia ja niiden viivettä taas ei tiedä kukaan. Joissain ilmastosimulaatioissa
Etelä-Eurooppa on muuttunut autiomaaksi. 

Tulevaisuuden Etelä-Eurooppako?

 

4.2 MEILLÄ...

Tätä taustaa vasten ei ole ihmeellistä, että tietointensiivinen talous houkuttelee. Teollistuneiden hyvinvointivaltioiden osalta ajatus ei loppujen lopuksi ole edes kovin ihmeellinen. Aineellinen infrastruktuuri on rakennettu erittäin pitkälle valmiiksi, ja informaatiovirtojen vaatimat rakenteet syntyvät markkinavetoisesti huimaa vauhtia. Materiaalivirrat muuttuisivat todennäköisesti merkittävästi jo luonnonvarojen käyttöä suosivan tukipolitiikan lopettamisella. Ongelman ydin on muutosvastarinnassa ja nykyisessä elämäntavassa: tarpeettomastakaan materiaalisesta hyvästä tinkiminen ei onnistu.
 

4.3 JA MUUALLA...

Länsimaiden ja Japanin tilanne on kuitenkin varsin poikkeuksellinen. Muussa maailmassa ei niinkään tarvitse pohtia identiteetin rakentumista kulutusyhteiskunnassa tai postmodernia kulttuuria ymmärtääkseen materiaalivirtojen kasvua. Yhteiskunnalla on oltava aineellinen pohja ennen siirtymistä informaation aikaan.

Niinpä suurimmassa osassa maailmaa haaste on edelleen turvata elämän aineellinen puoli ja rakentaa fyysinen infrastruktuuri sortumatta läntiseen kulutushysteriaan. Haastetta riittää, varsinkin kun teollistumisen ympäristölle raskaan vaiheen tulisi jäädä mahdollisimman lyhyeksi.

Taloudellinen tasa-arvo ja ympäristö kuuluvat samaan ongelmavyyhteen. Tässä mietittävää tilastojen muodossa:
- Yli 800 miljoonaa kärsii aliravitsemuksesta (ja 600 miljoonaa ylipainosta). [7]
- 1,2 miljardilta puuttuu puhdas vesi.
- 1,6 miljardia ei osaa lukea.
- 2 miljardia on vailla sähköä.

Kulutusyhteiskunnan vastakohta

5. GLOBALISAATIO, VERKOSTOT JA KESKITTYMINEN
 

 
5.1 YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA

Ympäristövaikutukset eivät ole muusta yhteiskunnasta erillisiä ilmiöitä, vaan yhteiskunnallisen toiminnan seurausta. Tässä mielessä tärkeimmät yhteiskunnallisen järjestäytymisen kehityssuunnat ovat tärkeintä pohdittavaa myös ympäristövaikutusten kehityksen kannalta.
 

5.2 HAJAUTETUT VERKOSTOT JA KESKITTYMÄT

Tietoyhteiskunnan arveltiin suosivan niin talouden kuin yhteisöllisenkin elämän alueella pienistä yksiköistä koostuvia hajanaisia, mutta vilkkaassa vuorovaikutuksessa olevia verkostoja. Alkutaipaleella näyttää siltä, että verkostoista tulee totta, mutta yllättävällä tavalla. Verkostojen ohella keskittyminen on ollut voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin.
 

5.3 KAUPUNKIEN KESKITTYMÄT

Yhteiskuntarakenne kaupungistuu, ja kaupungistuu erityisesti harvojen kasvukeskittymien ympärillä. Tämä ei vastaa kuvaa etätoimintojen takia paikan merkityksen menettäneestä järjestelmästä. Ympäristön kannalta kaupunkikeskittymät ovat kaksiteräinen miekka. Toisaalta haittavaikutukset kasautuvat, toisaalta tiivis kaupunkiyhteisö on helppo organisoida tehokkaaksi ympäristönkin kannalta.

Tiivis kaupunkiyhteisö

5.4 DOLLARIEN KESKITTYMÄT

Taloudellisessa keskittymisessä nykyisessä mittakaavassa hyviä puolia ei juurikaan ole. Taloudellinen eriarvoisuus, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon puuttuvat yritysten eturyhmät ja kilpailun kangertelu monopolien takia eivät tuo mukanaan hyvää ympäristölle, eivätkä juuri millekään muullekaan. Suomessa taloustieteilijät pelästyivät kehitystä siinä määrin, että valitsivat Karl Marxin vuoden taloustieteilijäksi 199X. Eikä ihme, pääomien keskittyminen on hälyttävää. 225 maailman rikkaimman yhteenlaskettu varallisuus on yli tuhat miljardia dollaria, lähes yhtä paljon kuin köyhimmän puolikkaan (siis 3 miljardin ihmisen) vuositulot. [7]
 

5.5 KANSALAIS- JA KULUTTAJAVERKOSTOT

Ympäristön kannalta mielenkiintoista on erilaisten kansalais- ja kuluttajajärjestöjen verkostoituminen. Internet tarjoaa väylän ja keinon vaikuttaa asioissa, joissa ennen ei yksittäisten ihmisten mielipidettä tarvinnut, ehkei edes voinut kuunnella. USA:ssa julkaistaan verkossa tietoa yksittäisten tuotantolaitosten päästöistä. Kun ongelma tuodaan näin lähelle, kynnys vaikuttaa on varmasti huomattavasti pienempi.
 

5.6 GLOBALISAATIO JA MAAILMANKAUPPA

Vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa kansainvälinen kauppa on enemmän kuin viisitoistakertaistunut (1950: 380 miljardia $, 1997: 5860 miljardia $). Tietoyhteiskunnat tuskin ainakaan vähentävät kansainvälistä kanssakäymistä tällä saralla. Toki maailmankylän pienentymisellä on muitakin kuin kaupallisia vaikutuksia, mutta maailmankauppa lienee aihe huomioonottaen tärkein.
 

5.7 YMPÄRISTÖSÄÄDÖKSET

Nykyiset markkinoiden iskulauseet itsesäätely ja kaupan esteiden poistaminen eivät ympäristönäkökulmasta kalskahda kovinkaan lupaavilta. On vaikeaa kuvitella, että seuraavan neljännesvuosikatsauksensa taseesta huolestunut yritysjohto takaisi paremman ympäristötakuun kuin valvotut säädökset. Kansallisten asetusten purku ei sinällään ole automaattisesti pahasta, jos kyseessä on mukautuminen kansainväliseen yhteistyöhön. Pahasta on se, että kansainvälisiä pelisääntöjä vasta hahmotellaan.

CFC-yhdisteiden rajoitukset osoittavat, että valtioiden välisellä yhteistyöllä päästään pitkälle, jos halutaan. Mönkään menneet ympäristö- ja ilmastokokoukset osoittavat, ettei aina haluta.

5.8 LUVASSA KULJETUSRALLI?

Globalisoitunut, verkostunut ja keskittynyt talous tarjoaa joustavan ja koko maapallon laajuisen pelikentän yrityksille. Seminaareissa pohditaan innostuneesti mahdollisuutta suunnitella, valmistaa komponentteja ja kokoonpanna eri puolilla maailmaa. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa turhaa materiaaliliikennettä ympäri maailmaa yhteiskuntien suorasti ja epäsuorasti subventoimilla fossiilisilla polttoaineilla. Luonnollisesti etäjohdettuna tuotantolaitosten paikallisista oloista ja kulttuurista mitään ymmärtämättä.
 

6.1 MITÄ JÄI KÄTEEN?
 

Kokonaisuudessaan tietoyhteiskunta vaikuttaa ympäristön kannalta positiiviselta mahdollisuudelta, vaikka uhkakuviakin mukaan mahtuu. Positiiviselta siinä mielessä, että sen puitteissa on mahdollista kehittää yhteiskuntaa ympäristöystävälliseen suuntaan ilman totaalista talousjärjestelmän romahtamista. Materiaalitalous ei nimittäin kestä millään nykyisellä mallilla yhä suurempien ihmismassojen rakentaessa teollista unelmaansa. Vaikka ekosysteemi kestäisikin, uusiutumattomat luonnonvarat eivät riitä.

Tilanteen ollessa mikä on, on varsin ikävää, että tietoyhteiskuntakehityksen lupaavaa potentiaalia käytetään tekosyynä vaadittavien muutosten viivyttämiseksi. Informaatioteollisuuden harha riippumattomuudesta luonnosta perustuu taloudellisiin, ei ympäristön tilan mittareihin.

Tietoyhteiskunta on houkutteleva mahdollisuus nykyisille kehittyneille hyvinvointivaltioille järjestää tulevaisuutensa kestävälle pohjalle. Kestävä kehitys olisi kuitenkin ollut mahdollista tälle koko vuosisadalle, tilanne jossa nyt ollaan ei ole ainoan mahdollisen kehityslinjan tulos.
 
 

7. LÄHDELUETTELO
 
 

1. Hautamäki Antti (toim.), Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa, SITRA, Helsinki 1996
     http://www.sitra.fi/tietoyhteiskunta/suomi/st2f.htm

2. Heinonen Sirkka, Kestävä kehitys, etätyö ja liikenne, SITRA, Helsinki 1998
     http://www.sitra.fi/tietoyhteiskunta/suomi/st21/sitra169.htm

3. Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta: ihmistä varten - ympäristön ehdoilla, Valtiovarainministeriön tiedote 25.3.1997

4. Levomäki Irma, Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa, SITRA, Helsinki 1998
     http://www.sitra.fi/tietoyhteiskunta/suomi/st2f.htm

5. Linturi Risto, Mannermaa Mika ja Hannula Ilkka, Tietoyhteiskunta 2005 - muuttujat ja skenaariot, SITRA, Helsinki 1998

6. Silicon Valley Toxics Coalition, http://www.igc.apc.org/svtc/hightech.htm

7. State of the World 1999, Worldwatch Institute, Washington D.C. 1999

8. Tiedolla tietoyhteiskuntaan: tiivistelmä, Tilastokeskus

9.  World Wildlife Fund,  http://www.worldwildlife.org/toxics/progareas/pop/index.htm
 

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.