TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Matkapuhelinten sukupolvet

[johdanto | 1. sukupolvi | 2. sukupolvi | satelliittipuhelimet | 3. sukupolvi | sanasto | lähteet]

3. sukupolvi

2. sukupolven menestys (GSM) ja sitä kautta käyttäjien kasvaneet vaatimukset ovat johtanut kapasiteetin lisätarpeeseen. GSM on optimoitu puheenvälitykseen ja tukee vain hitaita (9600bps) datayhteyksiä. Uudeksi ratkaisuksi tulee maailmanlaajuinen UMTS (Universal Mobile Telecommunications System), joka pystyy hyödyntämään osittain nykyisiä GSM-verkkoja. 3. sukupolven tekniikoiden suunnittelu voidaan katsoa alkaneen RACE-projektissa 1988-1995 (Research into Advanced Communication in Europe).

UMTS tulee ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2002 ja järjestelmä lienee laajasti käytössä Euroopassa vuonna 2005. Suomi tulee olemaan ensimmäisiä maita, jossa UMTS otetaan käyttöön. Suomessa UMTS-toimiluvat on jo jaettu neljälle operaattorille(Sonera, Radiolinja, Telia, Kolmegee). UMTSin maailmanlaajuisesta suunnittelusta vastaa Kansainvälinen televiestintäliitto ITU, jonka asijantuntijaryhmä pääsi sopuun kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmän (IMT-2000) radio-ominaisuuksia koskevasta suosituksesta äskettäin Helsingissä pidetyssä kokouksessa.

3. sukupolven UMTS-matkapuhelinverkossa on laajakaista- ja multimediaominaisuudet. Käytännössä verkon on tuettava jopa 2Mbit/s nopeuksia. Käytetyt taajuusalueet ovat 1885-2025 MHz ja 2110-2200 MHz. Verkon tulee tukea tarpeesta riippuen eri siirtonopeuksia johtuen palveluiden erilaisesta kapasiteettitarpeesta, myös tuki verkon asymmetrisyydelle on tarpeellinen siten, että siirtonopeus palveluntarjoajalta käyttäjälle on korkeampi. Palvelun laadun ei tulisi erota kiinteän verkon puolella totuttuun laatuun. Lisäksi verkon tulisi kattaa koko maailma (satelliittiyhteyden käytön mahdollisuus harvaanasutuilla alueilla). [11] [12]

Palvelut

WCDMA

WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access) tulee toimimaan UMTS:in radiorajapintana. Siinä käyttäjät erotetaan toisistaan koodin perusteella. WCDMA tekniikassa käyttäjät toimivat samalla taajuudella toisin kuin GSM:ssä, jossa kukin käyttäjä varaa oman taajuutensa. Alun perin sotilaskäytössä ollut tekniikka.[11]

CDMA2000

USA:ssa kehitettävä variaatio WCDMA-tekniikasta.

[johdanto | 1. sukupolvi | 2. sukupolvi | satelliittipuhelimet | 3. sukupolvi | sanasto | lähteet]
Tekijät: Jussi Heikkilä (3G, 2G), Pasi Korhonen (1G, 2G, sat.puh.), Matti Paavola (HMTL, sanasto)

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 15.11.1999 06:08.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/47/3sp.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]