TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

TELEOSUUSKUNTA

Yleistä

Teleosuuskunta on yksityisten ihmisten muodostama yhdistys, joka tarjoaa jäsenilleen hyvä laatuisen internet-yhteyden edullisesti. Teleosuuskunnat tarjoavat kiinteän internet yhteyden, jolla ei ole aika- tai käyttörajoituksia.

Teleosuuskunnan kautta käyttäjät saavat myös kotisivun nettiin ja sähköpostiosoitteet omaan käyttöönsä. Toisilla osuuskunnilla on internetissä omat sivut, joihin on pääsy ainoastaan teleosuuskuntalaisilla. Näillä sivuilla on tarkoitus käsitellä teleosuuskuntaan liittyviä asioita. Teleosuuskunnissa saattaa olla myös yritysasiakkaita, joskin teleosuuskuntien yritysasiakkaat ovat yleensä pieniä yrityksiä.

Veloitus tapahtuu yleensä kiinteän kuukausimaksun avulla. Teleosuuskuntien tarkoitus ei ole rahastaa, vaan kuukausimaksu menee yleensä kattamaan kiinteän linjan aiheuttamat kulut ja laitteiston uusimisen ja ajanmukaistamisen aiheuttamat kulut. Hinnat ovat varsin kohtuulliset internettiä paljon tarvitseville. Esimerkiksi Kotiverkkoyhdistys tarjoaa 115200 bit/s HIS modeemi-internet yhteyttä espoonlahdessa 4464mk liittymishintaan ja 352,5 mk/kk. Teleosuuskunnilla ei ole kiinteää hinnoittelupolitiikkaa, vaan hinnoittelu on hieman erilaista paikasta riippuen.

Kalliit paikallispuhelumaksut ja halvat internetpalveluiden tarjoajat antavat hyvän mahdollisuuden teleosuuskuntien toimintaan. Monesti teleosuuskunnilla on vielä hyvät suhteet laitevalmistajiin ja internetoperaattoreihin. Tämä ilmenee monien teleosuuskuntien kotisivuilla sponsorien mainoksina.

Teleosuuskunnat ovat hyvin suomalainen ilmiö. Ensimmäiset osuuskunnat aloittivat jo 1994. Pääkaupunkiseudun vanhin telelosuuskunta on Helsingin Seudun Internet yhdistys. HAI:N kautta saa yhteyden moniin paikallisiin teleosuuskuntiin, jotka toimivat pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla toimiia teleosuuskuntia ainakin Vuosaaressa, Kilossa , Oulunkylässä, Keravalla, Korsossa, Kontulassa, Espoon Keskuskuksessa, Espoonlahdssa ja Suvelassa.

Lisää infoa teleosuuskuntien toiminta alueista pääkaupunkiseudulla saa www.hai.fi sivuilta.

Tekniikka & Toteutus

Yhteys Internettiin

Yhteys solmupisteestä internettiin toteutetaan yleensä puhelinyhtiöltä vuokratulla kupariparilla. Päätelaitteiden tyyppi ja kaistan leveys riippuu kupariparin fyysisestä pituudesta ja osuuskunnan maksukyvystä. Yleensä runkoyhteyden kaistanleveys on alle 1Mbit/s ja se on toteutettu joko jollain xDSL-ratkaisulla tai perinteisellä kantataajuus modemilla.

Internetyhteyden kustannuksiin vaikuttaa käytetyn tekniikan lisäksi myös kupariparin vuokra joka riippuu parin pituudesta. Tämän lisäksi lisäkustannuksia aiheutuu oman ip-avaruuden hankinnasta, ulkomaanliikenteestä sekä internet-palveluiden(news, email, dns, jne) ylläpidosta.

Yhteydet tilaajille

Yhteydet solmupisteestä osuuskunnan jäsenien koteihin hoidetaan solmupisteen sijainnista riippuen eri tekniikoilla. Solmupisteen sijaitessa esim kerrostalon puhelinjakamossa voidaan saman talon asuntoihin yhteys viedä käyttämällä jo olemassa olevaa puhelinkaapelointia ja sopivia päätelaitteita. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että vaikka taloyhtiö omistaa talon sisäiset puhelinkaapeloinnit ne ovat yleensä paikallisen puhelinyhtiön hallinnoimia.

Tilaajille jotka asuvat solmupisteen välittömässä läheisyydessä yhteys voidaan viedä esimerkiksi radiolinkillä. Näin vältytään kaapelien vetämiseltä tai parien vuokraamiselta. Haittapuoleksi muodostuu kuitenkin päätelaitteiden varsin korkea hinta joka voi nousta jopa kymmeniin tuhansiin markkoihin. Radiolinkin nopeus voi olla jopa 2Mbit/s joka riittää liittymäksi vaikka aliverkolle.

Tavallisempi ratkaisu tilaajaliittymäksi on kiinteän kupariparin vuokraaminen solmupisteen ja tilaajan välille. Asynkroniset modemit ovat edullisin ratkaisu päätelaitteiksi mutta niiden kaista on yleensä melko vaatimaton eikä riitä kuin yksittäisen tilaajan tarpeisiin. Jos tilaajana on kuitenkin suurempi ryhmä ihmisiä jotka asuvat samassa talossa kannattaa perustaa kohteeseen oma aliverkko ja siitä reititys solmupisteeseen. Aliverkolle ei asynkronisen modemin tarjoama kaista riitä vaan kannattaa hankkia synkroniset modemit päätelaitteiksi vaikkakin niiden hinnat ovat moninkertaiset.

Yhteyden reititys Jos osuuskunnalle on hankittu ip-avaruus josta riittää osoitteet kaikille koneille on reititys varsin suoraviivaista. Reititykseen kannattaa käyttää kyseiseen käyttöön tarkoitettuja reitittimiä. Alkuun voi päästä pc-raudan päälle rakennetulla reitittävällä linux-koneella mutta pitkällä tähtäimellä on oikea reititin paras vaihtoehto. Jos ip-avaruutta ei ole käytössä voidaan tilaajien koneissa käyttää yksityisiä ip-osoitteita ja kätkeä koko aliverkko yhden ip-osoitteen taakse käyttämällä NAT:ia(Network Address Translation). Siinä NAT-palvelua ylläpitävä kone vaihtaa kaikkiin ulospäin meneviin paketteihin otsikkoon oman osoitteensa. Tällöin ulkoapäin näyttää, että kaikki verkon liikenne tulee yhdeltä koneelta.

Ylläpito

Koska teleosuuskunta on atk-harrastajien yhteisö voi ongelmaksi muodostua verkon laitteiden ylläpito. Koska päätoimista ylläpitäjää ei ole kannattaa se pitää mielessä jo laitehankintoja tehdessä ja panostaa luotettaviin verkkokomponentteihin jotta ylläpidon tarve olisi mahdollisimman alhainen. Lisäksi solmupistettä perustettaessa olisi hyvä pitää mielessä, että se sijaitsee paikassa johon on vapaa pääsy mihin vuorokauden aikaan tahansa kaikilla ylläpitäjillä.

Ongelmat ja tulevaisuudennäkymät

Kannattavuus

Vielä tällä hetkellä teleosuuskunnat pystyvät tarjoamaan osakkailleen kiinteän internet yhteyden kohtuulliseen hintaan verrattuna kaupallisiin vaihtoehtoihin koska ne ovat suunnattu lähinnä yrityksille. Teleosuuskunnan osakkaan voi toki olla myös yrityksiä, mutta yritysten vaatimustaso esimerkiksi palvelun laadun suhteen voi olla liian korkea. Toiminnan kannattavuuden avain on ehkä se että vastaavia palveluita ei ole ollut aikaisemmin tarjolla yksityisille.

Palvelun laatu

Kiinteältä yhteydeltä edellytetään toimintavarmuutta, eikä teleosuuskunnalla välttämättä ole varaa palkata ihmisiä ympärivuorokautiseen ylläpitoon tai jos on niin se varmasti näkyy hinnoittelussa.

Tulevaisuus

Voi olla että teleosuuskunnat eivät pysty kilpailemaan kaupallisten palveluiden kanssa kun ne yleistyvät. Ihmisiä ei todennäköisesti kiinnosta teleosuuskuntatoiminta jos puhelinyhtiöltä voi ostaa kohtuuhintaisen ja laadukkaan kiinteän yhteyden. Kotiverkkoyhdistyksen ilmoittama hinta 4464 mk + 352,50 mk/kk on kohtuullisen korkea, eikä liittymän nopeus ole kuin 115kbit/s. Esimerksi Helsingin Puhelin tarjoaa jo rajoitetulla alueella pääkaupunkiseudulla ADSL liittymää joka on nopeampi ja suunnilleen samanhintainen (ks HPY:n ADSL hinnasto).

Linkkejä teleosuuskuntiin

• Kotiverkkoyhdistys
• Helsingin Alueen Internet Yhdistys
• Malminkartanon teleosuuskunta
• Suvelan Internet osuuskunta
• Keski-Espoon Alueverkkoyhdistys

Työnjako:
Timo Miettinen (HTML, Ongelmat ja tulevaisuudennäkymät)
Timo Romppainen (Tekniikka & Toteutus)
Jarkko Kneckt (Yleistä)

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.