TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Sukellusveneiden viestintä



Sukellusveneteknologiasta


Nykyään käytössä olevasta sotilasteknologiasta sukellusveneet mitä kiinnostavin tarkastelukohde teknisestä näkökulmasta. Vesi elementtinä aiheuttaa omat rajoituksensa teleliikenteelle sekä havainnoimiselle. Vesi vaimentaa tehokkaasti radiotaajuuksia, joten viestintä täytyy toteuttaa eri lähtökohdista kuin ilmassa. Myöskään kohteiden paikantaminen merellä ei ole kovinkaan eksaktia; usein kyetään vain hyviin arvioihin etäisyydestä ja nopeuksista. Vaikka tekniikka on ottanut valtavia edistysaskeleita, on ihminen silti vielä viime kädessä meren armoilla.


Erilaisia viestintäkeinoja
Typhoon
Maailman suurin sukellusvene:
venäläinen Typhoon.
Pituus: 175 m
Leveys: 22,8 m
Korkeus: 11,5 m
Miehistö: 175 hlöä


Johtuen juuri radioaaltojen voimakkaasta vaimennuksesta korkeimmilla taajuuksilla, on sukellusveneet (ja niitä tukevat maa-asemat) pakotettu käyttämään hyvin alhaisia ELF-taajuuksia (Extremely Low Frequency). Kyseinen taajuus-alue on määritelty välille 30-300 Hz. Toimittaessa näillä taajuuksilla täytyy antennien olla hyvin pitkiä, koska radioaaltojen aallonpituus kasvaa taajuuden pienetessä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen itärannikolla sijaitsevassa laivastotukikohdassa on tähän tarkoi- tukseen kaksi antennia, n. 22 km ja 44 km pituudeltaan! Vastaavasti sukellusveneet ovat pakotettuja vetämään perässään useiden satojen metrien pituista ELF-antennia, jotta viestintä matalilla taajuuksilla olisi mahdollista.

Viestiliikenne on alhaisesta taajuudesta johtuen myös erittäin hidasta, esimerkiksi yksi merkki 30 sekunnissa. Tämän vuoksi USA:n armeija käyttää kolme merkkiä pitkiä koodisanoja, jotka voidaan koodata luettavaan muotoon, jossa merkkijonot tulkitaan sanoiksi sovitun koodijärjestelmän mukaisesti. Tietoturva on kriittinen asia kaikessa sukellusveneiden viestiliikenteessä, sillä lähetettävät tiedot voivat olla hyvinkin arkaluontoisia. Nimittäin nykypäivän ballistiset ydinsukellusveneet on varustettu ydinohjuksilla, joiden kunkin tuhovoima vastaa n. kahdeksaakymmentä Hiroshiman ydinpommia. Kun tähän tuhovoimaan yhdistetään sukellusveneiden kyky välttää havaituksi tulemista, viestiliikenteenkin rooli korostuu.

ELF-radioaallot eivät ole sukellusveneen ainoa keino viestiä tukiasemien kanssa, vaan maata kiertävällä radalla on lukuisia satelliittejä, joita sukellusveneet (pääasiassa yhdysvaltalaiset) käyttävät. Näitä satelliitteja on lukuisia, jotta yhteys toimii aina riippumatta maapallon tai satelliittien kulloisesta sijainnista. Ne ovat myöskin vain ja ainoastaan sukellusveneiden käytössä.


Tutka


Lähes kaikissa nykyaikaisissa sukellusveneissä on myös tutka. Se on tarkoituk- sellisesti varsin heikkotehoinen, joittei sitä havaittaisi vihollisen toimesta. Tutkaa voidaan käyttää vain sukellusveneen ollessa pinnassa tai periskooppi- syvyydessä, sitä käytetään pääasiassa helpottamaan satamaan telakoitumista.


Takaisin pääsivulle...

Teppo Ahonen, Markus Höijer, Tomi Luostarinen, 1998



Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 30.11.1998 12:06.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/50/ELF.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]