TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

ADSL - PIKATIE NETTIIN

ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) eli asymmetrinen digitaalinen tilaajalinja on uusinta modeemitekniikkaa, jolla saadaan perinteisistä kuparisista puhelinparikaapeleista irti maksimaalinen suorituskyky. Tämä tarkoittaa muun muassa nopeampia internet-yhteyksiä, mikä kiinnostaa tavallisten hitaiden modeemiyhteyksien kanssa kamppailevia. Mutta miten kaikki on mahdollista?

HISTORIAA

Itsekutakin netissä surffailevaa koti-internauttia on varmasti joskus mietityttänyt, miksi paljon kuvia sisältävät sivut latautuvat niin hitaasti. Syy piilee hitaissa verkkoyhteyksissä. Netin valtaisa suosio toi mukanaan massiivisen tarpeen siirtää suuria määriä dataa puhelinverkossa. Puhelinverkko suunniteltiin alunperin pelkän puheen siirtoon, eikä tuolloin ajateltu, että samoja kaapeleita pitkin tultaisiin joskus siirtämään muunkinlaista informaatiota.

Datan määrän kasvaessa perinteiseen puhelinverkkoon perustuvat tiedonsiirtomenetelmät kävivät riittämättömiksi. Perinteisten modeemien nopea kehitys on nopeuttanut tiedonsiirtoa merkittävästi, mutta niillä saavutettavissa oleva katto on nyt saavutettu. Tarvitaan uusia ratkaisuja. Yhden tällaisen tarjoaa ADSL.

ADSL vs. PERINTEINEN MODEEMI

ADSL kehitettiin alunperin tilausvideon tarpeisiin. Myöhemmin huomattiin, että se on mainio ratkaisu myös internet-yhteyksiin. ADSL:ssä käytetään samoja puhelinjohtoja kuin tavallisessa puheliikenteessä, mutta yhteyden molempiin päihin tulee ADSL-modeemi.

Ongelmana tavallisissa modeemeissa on, että ne käyttävät puhelinkaapelien kapasiteetista vain pienen osan. ADSL pyrkii hyödyntämään puhelinkaapeleina käytettävien kuparisten parikaapelien koko kapasiteetin. Tämä mahdollistaa sen, että puhe siirretään omalla taajuuskaistallaan (300 Hz - 4000 Hz) ja data siirretään ylemmillä taajuuksilla kaksisuuntaisesti suurella nopeudella. Tällöin voidaan siis esimerkiksi käyttää internetiä ja puhua puhelimessa samaan aikaan. Erottamalla datakanava puhekanavasta turvataan lisäksi puhekanavan toiminta, vaikka sähköt menisivät poikki tai modeemi lakkaisi toimimasta!

Alla oleva kuva havainnollistaa ADSL-yhteyden taajuuskaistajakoa.

ADSL:n taajuuskaistajako

ADSL on asymmetrinen, eli se siirtää dataa nopeammin käyttäjän suuntaan, kuin palvelimen suuntaan. Käyttäjälle päin (downstream) päästään jopa 6 Mbit/s siirtonopeuksiin, ja käyttäjästä poispäin (upstream) n. 640kbit/s. Asymmetrisyys on eduksi, koska

  1. asymmetrinen liikenne vaimentuu parikaapelissa vähemmän, kuin symmetrinen liikenne ja
  2. normaalissa tilausvideo- tai internetkäytössä liikennettä on enemmän käyttäjälle päin kuin käyttäjästä poispäin.
ADSL-yhteys

KÄYTÄNNÖSSÄ SIIS...

Jotta kotikäyttäjä pääsisi nauttimaan mega-luokan siirtonopeuksista ja niistä tilausvideoista, onko tarjolla mitään vaihtoehtoa ADSL:lle? Voisimme tietysti vetää joka kotiin uuden kaapelin, joka tänä päivänä olisi tietysti valokaapeli, mutta se olisi todella kallis operaatio. Langatonta tiedonsiirtoa ei taas voi käyttää, koska taajuudet ovat häviävä luonnonvara, jota säännöstellään tiukasti. Entä voisiko sähkö- tai televisiokaapelia käyttää? Tuskin, sillä kerrostaloasuntomme on kytketty samoihin sähkö- ja televisiokaapeleihin jolloin kaapelin kapasiteetti ei tulisi riittämään koko talon käyttäjille, ei ainakaan nykyisellä tekniikalla. Sen sijaan jokaisella on OMA puhelinkaapeli, joka vasta puhelinkeskuksessa yhtyy muiden kaapeleihin.
**Takaisin pääsivulle** **Termistöä** **ADSL:n tekniikkaa**
Tekijät:
Vesa Jokinen
Henri Kajava
Matti Rintamäki

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 25.11.1998 12:26.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/47/index.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]