TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

ATM-verkossa

Tässä on Kalle , tässä taas Kaisa .

Ajatellaan Kallen olevan yhteydessä Kaisaan ATM-verkon kautta. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tämä dokumentti yrittää vastata kysymykseen ATM-verkon osalta.

Kummallakin täytyy olla käytössään jonkinlainen tietokone, joka voidaan kytkeä ATM-verkkoon. Laite voi olla mitä tahansa tulevaisuuden kännykästä tavalliseen pöytätietokoneeseen. Pääasia on, että se osaa 'puhua' verkon kieltä. Sitten laite vain pitää olla kytkettynä verkkoon. Tämä tarkoittaa, että laite on kytketty johonkin verkon solmuun. Verkko koostuu solmuista, jotka ovat yhteydessä käyttäjiin ja toisiin solmuihin. Kallella on siis pääsy johonkin verkon solmuun, samoin Kaisalla.

Mitkä sitten ovat ATM-verkolle tyypilliset piirteet? Kolme olennaisinta ominaisuutta ovat:

1. Pakettikytkentäisyys
   Siirrettävä tietopaketin mukana kulkee aina tieto siitä, minne paketti pitää seuraavaksi ohjata.

2. Yhteydellisyys
   Lähettäjän ja vastaanottajan välille muodostetaan oma kanava, jota pitkin tieto kulkee.

3. Asynkroninen toimintamuoto
   Vastaanottopäässä ei tarkalleen tiedetä, milloin lähetetty tietopaketti tulee perille.

Tämä dokumentti on tehty Teknillisen korkeakoulun kurssin Teletekniikan perusteet harjoitustyönä. Tekstistä vastaa pääosin Anssi Juvonen, kuvituksesta Kimmo Huhdanpää ja koostamisesta Harri Tuomela.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.