TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Kysymykset | 1-3 | 4-6 | 7-8 |

Aars Oksala, tekn. yo

Miten matkapuhelin toimii? -Epätietoinen Ringo-fani Soittaessasi matkapuhelimella puhelimesi muuttaa puheesi radioaalloiksi ja lähettää ne ilman kautta matkapuhelinverkkoon. Kaverisi puhelin osaa vastaanottaa verkon edelleen lähettämät radioaallot ja muuttaa ne takaisin ymmärrettäväksi puheeksi. Nämä radioaallot värähtelevät ilmassa tietyllä taajuusalueella, jota kutsutaan taajuuskaistaksi. Millä taajuudella GSM 900 toimii? -Epätietoinen Vaaka Matkapuhelin on rakennettu sellaiseksi, että se lähettää ja vastaanottaa ainoastaan tietyntaajuisia radioaaltoja. On sovittu, että esimerkiksi GSM 900-puhelin lähettää 890-915 Mhz:n (megahertsi eli 1 000 000 Hz) taajuisia ja ottaa tukiasemalta vastaan 935-960 Mhz:n taajuisia radioaaltoja. Yhteen suuntaan kulkee radioaaltoja siis 25 MHz:n levyisellä alueella. Mikäli samalla alueella kulkee kahta radioaaltoa samalla taajuuskaistalla, puhelinjärjestelmä menee sekaisin. Jokaiselle puhelulle pitää varata siis oma pieni kaistansa. Miten niin monta kännykkää pystyy soida samaan aikaan? -Liisa 6-v. Hyvä kysymys. Aars on itsekin ihmetellyt asiaa monta kertaa. Jos mennään teknisiin yksityiskohtiin, niin GSM 900:lle varatulle taajuusalueelle mahtuu 125 edellä mainitun kaltaista pientä kaistaa, joihin kuhunkin mahtuu edelleen kahdeksan puhelua. Tämä on mahdollista, kun yhtä kaistaa käyttää kahdeksan eri puhelinta vuorotellen. Vuorot vaihtuvat niin nopesti, ettei käyttäjä sitä huomaa. Yhden tukiaseman alueella voi olla täten yhtä aikaa teoriassa 1000 puhelua käynnissä. Käytännössä luku on hieman pienempi johtuen tekniikan asettamista käytännön rajoituksista. Asiaa mutkistaa kuitenkin se, että Sama ilmatila on jaettu yleensä useamman kilpailevan operaattorin käyttöön, esimerkiksi Suomessa Sonera ja Radiolinja jakavat tämän kaistan puoliksi; molemmille jää siis noin 200 puhelua tietyllä alueella. Tämä tietty alue on yhden tukiaseman alue. Tukiasemia pitää asentaa sitä tiheämpään, mitä enemmän alueella on ihmisiä. Tarkemmin GSM-verkon rakenne selviää siitä piirretystä kuvasta[2]. Mitä tiheämmässä tukiasemia on, sitä pienemmät lähetystehot niissä on, ja sitä pienempi teho kuluu puhelimella puhuttaessa. Samaa taajuuskaistaa käyttää vielä NMT 900, tosin Telehallintokeskus on siirtänyt osan NMT 900 -verkon kanavista GSM-käyttöön. Koska kapasiteettipula GSM 900 verkossa on todellinen, ja lisäksi NMT 900 verkosta poistuu käyttäjiä joka päivä, tällainen toimenpide päätettiin Lisää kysymyksiä ja Aarsin vastauksia tästä.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.