TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

5. Käytännön ATM-sovelluksia

Korkeakoulumaailmassa ATM on ollut tutkimuskäytössä jo jonkin aikaa. Vuonna 1992 Tampereen Teknillinen Korkeakoulu rakensi oman ATM-pilottiverkkonsa ja 34 Mbit/s yhteyden Soneran (ent. Tele) Helsingin toimipisteeseen. Vuonna 1994 koko Helsingin ja Tampereen välinen FUNET-verkon liikenne siirrettiin 155 Mbit/s -nopeuksiseen ATM:ään. Kokonaan FUNET siirtyi ATM-runkoverkon käyttöön vuonna 1995. TTKK:n laskentakeskus yhdisti vuonna 1993 tehokkaita tietokoneita toisiinsa ATM:n avulla ja näin yksittäinen tutkija pystyi suorittamaan hajautettua suurteholaskentaa työkoneeltaan. Myös Poriin sijoitettu tietotekniikan laitos kokeili matematiikan etäopetusta Tampereelta käsin [17]. Vuonna 1996 samainen korkeakoulu hankki tietokoneisiinsa 622 Mbit/s ATM-liitynnät ja liikenteestä huolehtimaan 10 Gbit/s nopeudella toimivan kytkimen [18].

Myös eräät muut yhteisöt, kuten Kouvolan kaupunki, KELA ja Jyväskylän teknisten oppilaitosten kuntayhtymä ovat siirtyneet tietoliikenteessään ATM:n käyttäjiksi. Porin Jazz-tapahtumassa 1994 hyödynnettiin varta vasten rakennettua ATM-verkkoa konserttitapahtumien video- ja äänensiirtoon kaupunkialueelle. EU:n RACE-projekti DIAMOND on tilausvideopalveluiden käyttäjäkokeilu, jossa on ollut mukana myös kolmisenkymmentä suomalaista henkilöä. Siinä ns. ydinverkko perustuu ATM-tekniikkaan ja yhteys kotiin toteutetaan tavallista parikaapelia eli puhelinkaapelointia pitkin ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line)-tekniikalla (kuva 5). Yhdysvalloissa, Pohjois-Carolinan osavaltiossa on ollut kehitteillä koko osavaltion kattava verkko, johon voitaisiin yhdistää monia yhteiskunnan eri tahoja, kuten koulut, sairaalat ja julkiset virastot. Heinäkuussa 1997 Töölön sairaala ilmoitti ryhtyvänsä jakelemaan lääkäreilleen röntgenkuvia ATM-verkon kautta. Tarkoituksena on siis siirtää kaikki röntgenkuvat tästä lähtien sähköisessä muodossa arkistosta lääkärien käyttöön tai lääkäriltä toiselle lääkärille. [10], [18]

 

Kuva 5. DIAMOND-tilausvideoiden koejärjestelmä Helsingissä [10]

 

Graafinen teollisuus on varmasti yksi ensimmäisistä teollisuudenaloista, joissa kipeimmin tarvitaan ATM:ää, koska siirrettävät tietomäärät ovat erittäin suuria. Lähinnä on kyse aikakriittisestä painovalmiin aineiston siirtämisestä painoon. Teleoperaattorit ovatkin mukana kehittämässä alalle tehokkaita siirtoratkaisuja, esim. HPY tarjoaa omaa, monista osasista koostuvaa palveluaan nimeltä PUTKI [12]. Anttilan, Pictuksen (repro), Helprintin (paino) ja Helsingin puhelimen yhteistyönä on Anttilan ja Pictuksen väliseen kuvien ja aineistonsiirtoon asennettu 10 Mbit/s ATM-yhteys. Tällöin jopa 200 megatavun kokoiset tiedostot siirtyvät tarpeeseen suhteutettuna riittävän nopeasti. [1]

Tulevaisuudessa ATM-tekniikkaan tukeutuvia palveluita tulevat olemaan kirjastojen, sairaaloiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen multimediaa sisältävät tietopalvelut. Tampereella TTKK:n opiskelijakylään puolestaan on suunniteltu ATM-yhteyksiä aina kotiin asti (kuva 6) [10]. Näin tekniikan suomia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää tehokkaasti monilla tärkeillä elämänalueilla.

 

Kuva 6. ATM kotiin -ratkaisu Tampereella [10]

 

Jarkko Haapalainen
Saku Oja
Jukka Saukkonen

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.