TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

6. Kaupallisia ATM-tuotteita

ATM-laitteiden perustyypit

ATM-tekniikkaa voidaan käytännössä hyödyntää hyvin monenlaisissa ympäristöissä. Tyypillisiä käyttökohteita ovat asiakkaille tietoliikenneyhteyksiä myyvien teleoperaattoreiden ylläpitämät runkoverkot, joissa kapasiteetintarve on suuri. Tarvittaessa ATM-tekniikalla toteutettuja laajakaistayhteyksiä voidaan kuitenkin käyttää myös yritysten sisäisissä runkoverkkoratkaisuissa, sillä teleoperaattorit ovat nykyisin velvollisia vuokraamaan haluttaessa myös pelkkää siirtomediaa, kuten fyysistä valokuituyhteyttä. Lisäksi ATM-tekniikkaa voidaan käyttää lähiverkkoympäristöissä silloin, kun poikkeuksellisen suurta kapasiteettia tarvitaan.

Edellä kuvatut hyvin eri tyyppiset käyttökohteet vaativat luonnollisesti toisistaan poikkeavia laiteratkaisuja. Kaikissa edellä kuvatuissa ratkaisuissa yhteistä on kuitenkin kytkinlaitteiden käyttö laitteiden yhteenliittämisessä. Kytkintä voidaankin pitää ATM-verkon peruskomponenttina. Seuraavassa esitellään muutamia erilaisiin ympäristöihin soveltuvia kytkin- ja verkkosovitinlaitteita.

Jos lähiverkkoympäristössä vaaditaan poikkeuksellisen suurta tietoliikennekapasiteettia työasemien ja palvelinten välisessä liikennöinnissä, voidaan ATM-verkko ulottaa työasemiin saakka. Tällöin verkkoon liittettävät työasemat kytketään ATM-verkkosovittimilla (kuva 7) suoraan ATM-kytkimeen joko kierrettyä parikaapelia tai valokuitua käyttäen. Työasemien ja työryhmäkytkimen (kuva 8) välinen yhteysnopeus riippuu valitusta laitteistosta: esimerkiksi IBM toimittaa työryhmäkäyttöön 25 Mbit/s, 100 Mbit/s ja 150 Mbit/s nopeudella toimivia ATM-ratkaisuja, kun taas muilla valmistajilla nopeutena on pääsääntöisesti 155 Mbit/s. Työryhmäkytkimessä laiteliitännät on yleensä toteutettu kierrettyä parikaapelia käyttäen, koska etäisyydet ovat riittävän lyhyet myös 155 Mbit/s nopeuksiin. Valokuidun käyttö kerrroskaapeloinnissa lisää huomattavasti lähiverkosta aiheutuvia kustannuksia. Työryhmäkäyttöön tarkoitettuja kytkimiä sekä verkkosovittimia valmistavat mm. IBM ja 3Com. [14], [15]

Kuva 7. ATM-verkkosovitin [15]

Kuva 8. ATM-työryhmäkytkin [14]

Edellistä yleisempi tapa toteuttaa laajakaistainen lähiverkko on käyttää jotain edullisempaa tekniikkaa, kuten 100Mbit/s Ethernettiä, työasemayhteyksissä ja toteuttaa ainoastaan runkoverkko ja palvelinliitännät ATM-tekniikalla. Runkoverkkoihin tarkoitetut kytkimet ovat edellä kuvattuja työryhmäkytkimiä tehokkaampia, ja tunnusomaista niille on modulaarisuus ja laajennettavuus. Runkoverkkohin tarkoitettujen kytkinten räkkikehikkoon voi liittää ATM-kytkinkorttien lisäksi myös muita muita verkkotekniikoita, kuten Ethernettiä käyttäviä kytkinkortteja, jolloin edellä kuvattujen sekaympäristöjen toteuttaminen on joustavaa. Runkoverkkoyhteyksissä yleisimmin käytettävät nopeudet ovat 155 Mbit/s ja 622 Mbit/s, jolloin valokuidun käyttö on välttämätöntä. Runkoverkon kytkimiä valmistavat mm. 3Com, Digital, Madge ja Fore Systems. [3]

Maantieteellisesti laajoihin yhteyksiin tarkoitettujen kytkinlaitteiden rakenne on hyvin samanlainen edellä kuvattujen runkoverkkokytkinten kanssa, mutta näiden laitteiden kapasiteetti ja laajennettavuus on vielä parempi. Myös kytkimen läpi kulkevan liikenteen hallintaan on kiinnitetty edellistä enemmän huomiota, sillä käyttökohteina ovat tyypillisesti teleoperaattoreiden runkoverkot, joissa asiakasyhteyksien määrä on merkittävä. WAN-yhteyksien muodostamiseen tarkoitettuja kytkimiä valmistaa mm. 3Com sekä myös muut edellä mainitut laitevalmistajat. [2]

ATM-laitteiden jälleenmyyjiä

ATM-kytkimiä, -verkkokortteja, -valokuitumuuntimia, -analysaattoreita, ATM LAN Access -tuotteita ynnä muuta ATM-verkon rakentamiseen tarvittavaa laitteistoa myyviä liikkeitä löytyy Suomesta muutamia. Ne ovat keskittyneet nimenomaan myymään ATM LAN -tekniikkaa yrityksille. Jälleenmyyjiä ovat mm. LAN & WAN Oy, Mikrolog ja Netron. Näiden edustamia laitevalmistajia ovat esim. Madge, Fore Systems, Digital ja Cisco. Luonteenomaista jälleenmyyjille tuntuu olevan se, että ne tarjoavat koko laitepakettia kerralla yrityksen ATM LAN -ratkaisuksi. [8], [12], [18], [19]

ATM-yhteyksien tarjoajia

ATM-yhteyksiä pääasiassa yritys- ja korkeakoulukäyttöön tarjoavat jo monet länsimaiset teleoperaattorit, etunenässä luonnollisesti yhdysvaltalaiset alan yritykset. Suomessa sekä Sonera että HPY tarjoavat omia palveluitaan suurimmissa kaupungeissa. Esimerkkinä mainittakoon Soneran Datanet ATM. Sen tärkeä sovelluskohde ovat Soneran omat Internet- ja intranet-yhteydet [21]. Laskutus näissä verkoissa perustuu joko kiinteään kuukausimaksuun tai liikenteen (tässä tapauksessa solujen) seurantaan [10]. Yleisesti ottaen ATM on tulossa kovaa vauhtia yhä useampien ulottuville alenevien kustannustensa sekä uusien ratkaisujen ja palvelujen myötä [13].

Jarkko Haapalainen
Saku Oja
Jukka Saukkonen

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.