TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

PINTAA SYVEMMÄLLE:

LUKUOHJE TENTTIIN JA SEN JÄLKEISEEN ELÄMÄÄN
osa II

Chapter 0
Mitä keskeisintä asiaa orientoiduttaessa kirjan sisältöön! Luvussa esitetyt käsitteet on tunnettava.

• Kirjoita auki seuraavat lyhenteet ja selosta ne lyhyesti: PSTN, N-ISDN, PLMN, ATM…
• Mitä suomenkielisiä nimityksiä, merkintätapoja, lyhenteitä (etc) käytetään seuraavista PSTN, N-ISDN, PLMN, ATM, access network, trunk network, interworking, bearer, switching…

Ympäri kirjaa on sitten monenlaisia käsitteitä, joita varmasti kysytään: ---, paikallisverkko, pakettiverkko, parikaapeli, peruspalvelu, piirikytkentä, protokolla, puhemuuntaja, pulssikoodimodulaatio, pupinointi, päätevastus, --- Jokunen tuli korostetusti esiin luennoillakin: näitä on pakko kysyä, jotta ei jäisi kiinni katteettomista lupauksista…

Chapter 1
Kappale kuvaa yleisellä tasolla telepalveluja. Aiheeseen liittyvät prujut, jossa selostetaan tilastojen valossa palvelujen yms. käyttöä Suomessa ja muualla.

• Telen rooli; mitä se tarkoittaa? (esimerkiksi televiestintä, teletekniikka, telemetria, telepatia…)
• Miksei Suomessa ole yritystä nimeltä Tele? (Vihje: samasta syystä kuin ei ole Posti-nimistä!)
• Selosta teletoiminnan merkitystä yhteiskunnan infrastruktuurin osana.
• Minkälaisia operaattoreita on?
• Määrittele käsitteet telepalvelu, televerkko, teleoperaattori…

Televiestintätilastosta poimittuihin taulukoihin liittyviä potentiaalisia tenttikysymyksiä on ao prujun lopussa!
Huomaa, että termien määrittelyjä on myös lainsäädännössä (pruju).

Chapter 2
Standardointi on teletekniikan keskeisimpiä alueita. Kirjan sanoman lisäksi aihepiiriä käsittelevä pruju kannattaa lukea huolellisesti, niin että tuntee keskeisimmät standardit (tms) ja niiden laatijat. Aiheeseen liittyy kiinteästi myös lainsäädäntö, jossa yhä useammin viitataan suoraan standardeihin. Prujuista on syytä selvittää lainsäädännön kehittyminen ja lainsäätäjän käyttämä termistö. Kappaleeseen on sotkettu karvan verran käytännön tekniikkaakin, jonka hallitseminen ei ole pahaksi. Kirjan antia täydentämään on toimitettu suomalaista lainsäädäntöä koskeva pruju.

• Kirjoita jollekin maailman parasta protokollaa kehittelevistä ystävistäsi kirje, jossa selostat standardoinnin merkitystä.
• Mikä on ns. virallinen standardi?
• Miten standardien asema on muuttunut telelainsäädännön kehittyessä?
• Mitkä ovat keskeisimmät tele- ja sähköalan kansainväliset standardointiorganisaatiot?
• Selosta, minkälainen rooli on seuraavilla organisaatioilla EIA, TIA, IEEE, TTC, ANSI…
• Selosta ISOn OSI-mallia itse keksimäsi käytännön sovelluksen pohjalta.
• Mikä on OSI-mallin suhde jokapäiväiseen elämääsi TCP/IP-maailmassa? Miksi?
• Miten kansainvälinen telealan fiktiivinen suositus Z.123 syntyy? Miten se tulee Suomeen?
• Sähköisen viestinnän reguloinnin kehittyminen vuoden 1886 puhelinjulistuksesta.
• Minkälainen trendi on nähtävissä telealan lakien/asetusten/yms voimassaoloajoissa?
• Mistä asioista on (ollut) säädöksiä ja minkätasoisia (asetus, laki, viranomaismääräys, saarnastuolista raahvaalle luettavaksi määrätty keisarillinen julistus…)
• Miten kuluttajan oikeudet/velvoitteet näkyvät uusissa laeissa/asetuksissa?
• Entä miten operaattorin oikeudet/velvoitteet näkyvät?
• Miten telelainsäädäntö on kehittynyt ja miten tämä on vaikuttanut Sinun elämääsi?
• Telepäätelaitteen rooli reguloinnissa.
• Teleoperaattorien keskinäisten suhteiden ohjailu lainsäädännössä.
• Päätät ryhtyä teleoperaattoriksi; miten hanke sujuu?
• Puhelinsalaisuus (sen ohella, mitä perustuslaki lupaa)

Samassa prujunipussa on myös Hesarin sivu 28.9.97. Sen(kin) antaman infon pohjalta kannattaa pohtia seuraavia asioita:

• Mikä on valtion ja yksityisen puhelintoimen hoidon suhde nykyään?
• Minkälaisia rahasummia liikkuu tämän lajin liiketoiminnassa?
• Miksi jotkut intressitahot karsastavat teleyrityksen omistamisen ja tariffin yhteenkytkentää?
• Miksi teleoperaattorit pyrkivät yhdistys-, osuuskunta- yms. muodosta osakeyhtiömuotoon (huomaa sisäiset ja ulkoiset syyt)?
• Kuka/mikä voisi ostaa teleoperaattorin ja miksi?
• Miten kilpailutilanteessa ilmenee Pekka Tarjanteen 1980-luvulla viljelemä mielitermi 'kermankuorinta'?

Chapter 3
Asia esillä Raimo Kantolan luennoimana, tässä tärkeimmät kohdat:

• Mitä on välitystekniikka?
• Miksi ja minkälaisia osoitteita välitystekniikka hyödyntää?
• Luokittele liikennöintitavat välitysteknisestä näkökulmasta.
• Globaalien ja lokaalien osoitteiden suhde. Merkinannon rooli välitystekniikassa.
• Vertaile merkinantoon ja verkon hallintaan perustuvaa yhteyden muodostustavan soveltuvuutta eri tarpeisiin.
• Mitä tarkoitetaan välitystekniikan sukupolvilla ja mitä ne ovat?
• Kuvaa digitaalisen keskuksen perusrakenne.
• Kuvaa digitaalisen keskuksen pääosien tehtävät.
• Millä eri tavoilla tilaajia voidaan liittää lankaverkon keskukseen.
• Keskuksen tilaajaliitäntäosan tehtävät.
• Digitaalisen keskuksen kytkentäkentän rakenne ja tehtävät
• Aikaportaan rakenne ja toiminta.
• Tilakytkin. Anna esimerkki rakenteesta.
• Digitaalisen keskuksen ohjainosan arkkitehtuurivaihtoehdot. Anna esimerkki.
• Kuvaa keskuksen puhelunvälitysohjelmiston toiminnallinen rakenne pääpiirteittäin.
• Miten keskuksesta rakennetaan vikasietoinen. Millaisia ovat keskuksen vikasietoisuusvaatimukset?
• Luonnehdi puhelinkeskusta ohjelmiston kannalta.
• Keskuksen yhdysjohtoliitännän päätehtävät.
• Kuvaa verkon rakennetta Internet kotikäyttäjälle tarjotun palvelun näkökulmasta.
• Kuvaa ATM-kytkimen rakenne ja toiminta.
• Kuvaa pakettikytkimen rakenne ja toiminta. Mitä hyötyä pakettikytkimessä on ATM-kentästä.
• Kerro välitystekniikan viime aikaisesta kehityksestä.

Chapter 4
Tämä kappale käsittelee siirtotekniikkaa melko monipuolisesti. Kurssin kannalta keskeistä on ymmärtää siirtoteiden (median) erot ja se, miten siirtotien käyttöä voidaan tehostaa. Huomaa, että PCM:ää selostettiin jo aiemmin (s. 70) standardoinnin yhteydessä. PDH/SDH ja modulointi ovat luvun aiheita, joita ei juurikaan käsitellä luennolla, vaan ne jätetään itseopiskelun varaan. Lukukammiossa kannattaa varautua seuraavanlaisiin pohdintoihin:

• Minkälaisia vaatimuksia siirtomedialle erilainen siirrettävä (puhe, data, …) aiheuttaa?
• Mitä ovat seuraavat käsitteet: aikajako, aikaväli, kaistanleveys, kohina, limitys, linjakoodaus, särö, taajuusjako, tahdistus, vaimennus, …
• Puhelintekniikassa ovat peruskäsitteitä 12-ryhmä ja 30-ryhmä. Mistä ne juontavat juurensa?
• Puhelinmiesten sanotaan tavatessaan vaihtavan ylikuulumisia. Mitä ylikuuluminen on ja mistä se johtuu?
• Piirrä kaaviokuva xxx-kaapelista ja selosta sen etuja muihin kaapelityyppeihin nähden.
• Kierretty pari on keksintö, jolle saatiin aikanaan - silloin, kun Suomessa elettiin tsaarinvallan aikaa - patentti. Kierretty pari on jälleen muodissa, miksi?
• (Aivan muuhun kuin tämän luvun aiheeseen: Mitä tsaarinvallan peruja olevia asioita nousee vieläkin jopa lehtiotsikoihin?)
• Puhelinverkossa on perinteisesti käytetty sekä parikaapeleita että nelikierrekaapeleita. Mihin tarkoituksiin? Miksi viimemainitut ovat jäämässä pois muodista?
• Mitä erityispiirteitä radiotien käyttäminen datasiirtoon tuo mukanaan?
• Selosta optisen kaapelin / siirron kehityksen sukupolvia.
• Miten hra Fourier liittyy johtotransmissioon?
• Herrat Ohm, Fraraday ja Henry vaikuttavat kukin kuparikaapelissa. Miten näiden herrojen vaikutus eliminoidaan analogisessa ja digitaalisessa siirrossa?
• Mikä on bittivirhesuhde? Arvioi se (siedettävää) suuruutta erilaisissa järjestelmissä. Mitä arvelisit jäännösbittivirhesuhteen tarkoittavan?
• Selosta lyhyesti, mitä ovat PDH, SDH ja SONET.
• Miten amerikkalaisen ja kansainvälisen (kirjan mukaan 'eurooppalaisen') standardin mukaiset PCM:t poikkeavat toisistaan? Kun eroa on, niin jääkö Amerikan tädiltä soittamatta Suomeen?
• PCM-järjestelmiä voidaan niputtaa yhteen limityksellä eli muksaamalla. Selosta erilaisia eri puolella maailmaa käytössä olevia ratkaisuja.
• CCITT:n aikoinaan tekemä 'ketju' on 2,048 - 8,448 - 34,369 - … Mbps ei ainakaan taskulaskimella laskien muodostu neljän kerrannaisista. Miksei?
• Selosta erilaisia modulointitekniikoita (ainakin kolmea).
• FM:n eli datasiirrossa FSK:n soveltuvuus nopeaan datasiirtoon on varsin huono. Selosta lyhyesti, mutta kansantajuisesti, miksi!
• Selosta kirjan oppien ja Telegalleriassa näytetyn pohjalta käsitteitä HDSL ja ADSL sekä varsinkin niiden sovelluksia.
• Strukturoitu kaapelointi ja avoin kaapelointijärjestelmä ovat saman aikakauden ideologioita. Kenties ne juuri siksi sotketaan keskenään. Tee selkoa, mitä käsitteet ovat! (Asiaa kirjassa niukasti, mutta prujuissa on EN50173-standardia selostava lukemisto)

Chapter 5
Näitä asioita ei käsitellä luennoilla. Tämä ei tarkoita suinkaan sitä, että asiat olisivat jotenkin vähämerkityksisiä. Sivut kannattaa lukea yleiskuvan saamiseksi; itse aihetta käsitellään syvällisesti muilla opintojaksoilla.

• Pohdi riskejä, joita voi olla digitaaliseen runkoverkkoon siirtymisessä.
• Minkälaisia nopeuksia käytetään verkon eri osissa? Olisiko (maksukykyisen) asiakkaan mahdollista saada liityntäverkon kautta yritykseensä 139 Mbps?
• Minkälaisilla nopeuksilla voisi olla kysyntää joihinkin jo nyt olemassa oleviin sovelluksiin?

Chapter 6
Jotain on syytä jättää opiskeltavaksi tiedonvälitystekniikankin kursseille; tässä vaiheessa riittänee, että luet kappaleen läpi niin, että tunnet esitetyt käsitteet (osaat selittää esimerkiksi, mikä juuri nyt on IN).

• Selosta käsitteet lisäarvopalvelu, älyverkko, UPT
  

Chapter 7
Signaloinnilla on keskeinen merkitys puhelintekniikassa. Opintojen tässä vaiheessa on Sinun syytä saada irti kappaleesta käsitys siitä, mitä signalointi on - eli mihin sitä tarvitaan, miten se on aikojen kuluessa hoidettu ja missä nyt ollaan. Dataverkko-orientoituneen osan esityksestä voit hypätä yli.

• Selosta, mikä rooli signaloinnilla on puhelinliikenteessä.
• Minkälaisia signalointimenetelmiä on (ollut) käytössä?
• Mitä puhelinverkon digitalisointi on merkinnyt signaloinnille?
• Miten ja miksi toisaalta puhelinkeskuksen ja tilaajan välinen, toisaalta puhelinkeskusten välinen signalointi poikkeavat toisistaan?
  

Chapter 8
Verkonhallinta on sekin tärkeä asia, mutta ei peruskurssilla. Lue läpi niin, että tiedät, mitä verkonhallinta on.

• Mitä tarkoittaa käsite verkonhallinta? Entäpä mitä on verkon hallinta?
• Verkonhallinta näkyy kuluttajalle melko vähäisessä määrin konkreettisina tuotteina. Eräs tällainen on kuitenkin tunnettu Suomessakin nimellä Centrex. Mistä siinä on kyse?

Chapter 9
Hauska tietää -kappale opintojesi tässä vaiheessa; nyt selvinnet melko kevyellä lukemisella. Aiheesta ei kysytä tentissä mitään, mutta käsitteiden hallinnasta voi olla iloa myöhemmissä opinnoissasi.

Chapter 10
Tässä kappaleessa on erittäin keskeisiä asioita varsinkin niille, jotka suunnittelevat työllistyvänsä operaattorien palveluksessa. Asia on esitetty varsin luettavassa muodossa, joten se jätetään pääosin omatoimisen opiskelun varaan. Liikenneteoria ja verkon mitoitus -osuuden esittäjä kurssilla on Jorma Virtamo. Tentin todennäköisesti ainoat laskutehtävät tulevat tästä osasta.

• Mallitehtävät päivitetään tähän myöhemmin, jahka sellaiset saadaan…

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja Webmaster. Sivua on viimeksi päivitetty 12.08.1998 21:11. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s97/lukuohje3.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]

Kysy

Anna palautetta!