TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

SÄHKÖISEN VIESTINNÄN YKSITYISYYS


Suomessa pidetään itsestään selvänä arvona viestinnän luottamuksellisuutta. Uusi teknologia on mahdollistanut postin lähettämisen ympäri maailman sähköisessä muodossa nopealla ja helpolla tavalla. Tämä on tuonut mukanaan uusia ongelmia.

Sähköpostiviestien salaisuus on puhuttanut ihmisiä kaikkialla maailmassa. Erityisesti työntekijän sähköpostisalaisuus suhteessa työnantajaan on päivänpolttava ja monitahoinen aihe. Suomessa normatiivinen pohja on selvä, kuten rikoslain sisältö osoittaa.

Suomen rikoslain 38:3§:n mukaan (Ri 101) viestintäsalaisuuden loukkauksesta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Moitittavasti toimii, joka oikeudettomasti suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä. Rangaistavaa on myös tiedon hankkiminen televerkossa välitettävänä olevan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta.

Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikissa maissa. Yhdysvaltain oikeuskäytännössä ei ole asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi työntekijän sähköpostisalaisuuden suojaamista. Yhdysvalloissa onkin hyvin tyypillistä, että sähköpostiviestit kulkevat kontrolloivan henkilön kautta. Sama käytäntö on myöskin Iso-Britanniassa, jossa työnantaja katsoo olevansa oikeutettu lukemaan sähköpostiviestit.

Tulee tosin muistaa, että kyseisissä maissa ns. heikomman suojaamisperiaate ei ole yhtä vahva kuin esimerkiksi pohjoismaissa. Tämä vaikuttaa henkilön asemaan työntekijänä työpaikallaan. Angloamerikkalaisen kulttuurin suora vertaaminen omaamme on ongelmallista: sama asiakysymys muotoutuu kulttuuriselta pohjalta erisuuntaiseksi.

Poikkeuksellisesti rangaistusmaksimi voi nousta kolmeen vuoteen vankeutta. Tuomio ankaroituu, mikäli käsillä olevat oikeustosiseikat näyttävät, että rikoksen tekijä on käyttänyt hyväkseen erityistä luottamusasemaansa, teko on suoritettu erityisen suunnitelmallisesti tai viesti on sisällöltään erityisen luottamuksellinen. Yksityisyyden suoja-aspekti korostuu törkeän tekotavan yhteydessä. Lisävaatimuksena on, että viestintäsalaisuuden loukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Tästä huomaamme, että lainsäätäjä on huomioinut työnantaja-asemassa olevan potentiaaliset mahdollisuudet viestinnän seuraamiseen viittaamalla erityisen luottamusaseman hyväksikäyttöön.

Tietosuoja on huomioitu myös perusoikeustasolla yleisesti suojattavana oikeushyvänä. Suomen Hallitusmuodon 8§:n mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu. Tähän sisältyy luottamuksellisen viestin salaisuuden loukkaamattomuus.

Suomen oikeuskäytännössä painotetaan nykyään voimakkaasti perusoikeusmyönteistä tulkintalinjaa; ts. normien tulkintaa periaatteellisten oikeushyvien valossa. Näin ollen yksityisyyden suoja nähdään normihierarkiassa erittäin korkealle sijoittuvana arvona.

Lähde: Suomen laki I/99

digitaalisen maailman tietoturva

-- T A K A I S I N --


Tämä sivu on tehty Teletekniikan perusteet -kurssin harjoitustyönä.
Sivua on viimeksi päivitetty 07.12.2000 23:04
URL: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/62/yksityisyys.shtml