TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Totta vai tarua?

Esitietotentin oikeat vastaukset kerrottiin viimeisellä luennolla, ja nyt ne löytyvät myös webistä.

Nämä väittämät on kerätty opiskelijoitten tenttivastauksista. Totta vai tarua? Merkitse jokaisen esitetyn virkkeen alkuun +, jos asiassa on perää, ja -, jos väite on väärä.

  1. Rinnakkaisliikennöinti soveltuu erityisesti pitkille etäisyyksille.
  2. Asynkronisuus on sitä, että laitteissa ei ole kelloja.
  3. Modulointi on tärkeä osa siirrettäessä dataa nopeasti esimerkiksi ISDN-linjalla.
  4. Vuonohjaus on sitä, että huolehditaan bittien kulusta puhelinlinjalla.
  5. Vuorosuuntaisuus on sitä, että verkon eri käyttäjät saavat vuoroja, jolloin ne voivat käyttää verkkoa.
  6. Start- ja stop-bitit syövät siirtotehoa synkronisessa yhteydessä.
  7. Verkon nopeus on tapana ilmoittaa baudeina.
  8. Bittivirhesuhde tarkoittaa sitä kuinka monta bittiä siirrossa meni pieleen.
  9. Väylän päätevastuksen tarkoituksena on estää seisovien aaltojen synty.
  10. Kättelyjä on monenlaisia. Tärkein niistä on kova kättely.
  11. Modeemi sovittaa analogisen päätelaitteen digitaaliseen linjaan.
  12. Modeemit kättelevät toisiaan sarjaliitännän kautta.
  13. Full duplex -yhteys on kaksisuuntainen.
  14. Virheenkorjauksessa oiotaan virheelliset bitit niin, että tieto menee oikein perille.
  15. Kaiutus on eräs yksinkertaisimmista virheenkorjausmenetelmistä.
  16. Puhelinyhteys on analoginen yhteys.
  17. Puhelin ei ole mikään hifi-laite: se on suunniteltu siirtämään vain 300-3400 Hz.
  18. Tavanomainen puhelinverkko on valinnainen.
  19. Vastapään puhelin soi, kun oma puhelimemme lähettää viimeisen numeron perään soittovirtaa.
  20. DTMF on tapa valita puhelinnumero.
  21. Puhelinliittymässä tarvitaan kolme johdinta.
  22. ISDN tuo kuluttajalle 134 kilobittiä sekunnissa, jota voidaan käyttää puhumiseen.
  23. Suomi saatiin digitaaliseksi lokakuussa 1976, mikä tarkoittaa sitä, että puhelinlaitteet käsittelevät bittejä analogisen signaalin sijaan.
  24. Digitaalisessa matkapuhelinverkossa ei tarvita suuntanumeroja, jos soitetaan samalla teleliikennealueella olevaan matkapuhelimeen.
  25. Puhelinkone poikkeaa tietokoneesta esimerkiksi siinä, ettei siihen tarvita sähköä.
  26. Dekadinen valinta tarkoittaa sitä, että puhelinkoneessa on näppäinvalinta.
  27. Kallen puhelin (numerossa 12345) soi välillä turhaan, kun siihen tulee numeroon 12345678 tarkoitettuja puheluja.
  28. Kotisoiton ja Pluslinjan voi hankkia mihin tahansa lankapuhelinliittymään.
  29. Puhelinlinjan nimellisimpedanssi on 600 ohmia.
  30. Puhelinkeskus antaa soittoäänen, jonka ominaisarvoja ovat mm. 25 Hz ja 75 V
  31. Suomen sanotaan aiheettomasti tulleen kokonaan digitalisoiduksi syksyllä 1996, koska tilaajajohdolla kulkee analoginen signaali.
  32. Puhelinkoneesta on tullut halpa massatuote, kun on alettu käyttää yleisiä diskreettejä komponentteja.
  33. Kondensaattori estää tasavirran kulun puhelinkoneeseen.
  34. Vastuksista ei ole muuta kuin vastusta, siksi niitä ei nykyaikaisessa puhelinkoneessa käytetäkään.
  35. CCITT on telealan standardointijärjestö.
  36. Teletoimintalaki julkaistiin yli sata vuotta puhelinjulistuksen jälkeen koskemaan teleasioita. Voimassaolevista laeista se nykyään tärkein.
  37. 3270-protokolla on kuvattu EIA:n standardissa RS-3270.
  38. IEC on lähinnä paksusähköalan kansainvälinen standardointijärjestö.
  39. THK voi antaa lakeja täydentäviä ja korvaavia määräyksiä.
  40. Telemarkkinalaki säätelee tiukasti teleoperaattorin mainos- ja markkinointijippoja kuluttajan eduksi.
  41. EIA on eurooppalainen insinööriliitto, joka laatii EU:n käyttöön standardeja.
  42. FIN-merkillä on tarkoitus osoittaa, että sähköverkkoon liitettävä laite on suomalaisten määräysten mukainen.
  43. CE-merkin käyttöoikeuden turvallisiin tuotteisiin antaa CENELEC.
  44. 'Telen hyväksymä' -merkintä päätelaitteessa tarkoittaa sitä, että se täyttää suomalaiset toiminnalliset ja turvallisuusmääräykset.
  45. ECMA antaa eurooppalaisia määräyksiä mm. käytettävistä materiaaleista.
  46. Fysikaalisen yhteyden kapasiteettia voidaan nostaa aikajakoisesti PCM-tekniikalla.
  47. ISDN tuskin olisi mahdollinen ilman PCM-yhteyksiä.
  48. Siirtotiellä käytetyt koaksiaalikaapelit ovat epäsymmetrisiä.
  49. Eräistä kansallisista syistä on mm. merkinantoon pakko keksiä hyvinkin pian kansalliset ratkaisut, jotta esimerkiksi skandimerkit saadaan siirretyiksi.
  50. Parikaapelissa johtimet kierretään toistensa ympärille kapasitanssin nostamiseksi.
  51. Kaapelin ominaisuuksia parantavat konduktanssi, kapasitanssi ja induktanssi.
  52. FTP-kaapelissa parit on yksilöllisesti suojattu metallifoliolla.
  53. Konsentrisessa kaapelissa kuljetetaan vain paksusähköä.
  54. Kuluttaja voi parantaa yhteyden laatua ostamalla teleyhtiöltään linjalleen lisää induktanssia.
  55. Valokaapelitekniikassa on trendi yksimuotokuidusta monimuotokuituihin.
  56. Nelikierteessä on neljännesaallon mittainen kierre.
  57. Asiakas omistaa tilaajakaapelin, joka tulee keskuksesta.
  58. Korkeat äänet vaimentuvat puhelinverkossa tehokkaimmin.
  59. Saman vaipan sisälle ei kernaasti asenneta useita kuituja.
  60. Optisten kaapelien liittimet on standardoitu hyvin.
  61. RJ 45 -nimellä tunnetaan eräs lähiverkkoratkaisuissa yleistyvä liitäntärajapinta.
  62. ISO 2110 määrittelee tietokoneen ja modeemin välisen rajapinnan liittimen.
  63. RS-232 C määrittelee tietokoneen ja modeemin välisen rajapinnan liittimen.
  64. Suositus V.28 määrittelee sarjaliitännän sähköiset ominaisuudet.
  65. UART-piiri huolehtii mm.. pariteettitarkistuksesta ja standardinopeuden ylläpidosta.
  66. Sarjaliitäntä on kuvattu kansainvälisessä standardissa n:o 232.C.
  67. Rinnakkaisliitännässä suositaan Centronics-tehtaan luomaa teollisuusstandardia.
  68. V.24/V.28 on epäsymmetrinen liitäntä.
  69. Pariteettitarkistus voidaan suorittaa pitkittäin ja poikittain.
  70. Protokollan tehtäviin kuuluu siirron oikeellisuuden varmistaminen.
  71. Datapuolella on tilanne hyvä: sekä Telecom Finland että Finnet-yhtiöt käyttävät samoista asioista samoja nimiä.
  72. Telesampo on HPY:n konsti ottaa modeeminkäyttäjältä rahat pois.
  73. Mitä heikkotasoisempi linja, sitä pidempiä datalohkoja kannattaa lähettää.
  74. Protokollista on ihan turha puhua asiakkaalle, koska hän ei pysty niihin mitään vaikuttamaan.
  75. Dataverkkojen asentaminen on luvanvaraista toimintaa.
  76. LAN = Local Area Network = paikallisverkko.
  77. Ethernet-kaapelin nimellisimpedanssi on 50 ohmia.
  78. Valokaapelia kanattaa käyttää dataverkoissa, koska niissä tarvitaan kaksisuuntaista yhteyttä.
  79. Kierretyn parikaapelin nimellisimpedansseja ovat 100 ja 150 ohmia.
  80. Ethernetissä koaksiaalikaapelin voi liittää suoraan parikaapelin perään, jos näiden pituuksien suhde on 2:1 tai 3:1.
  81. Ethernetin suuri heikkous on, ettei se sovellu langattomiin verkkoihin.
  82. Infotel on keksintö, jonka avulla voidaan näppärästi yhdistää lähiverkkoja.
  83. 10BaseT tarkoittaa kymmenen megabittiä sekunnissa kantataajuisesti siirtävää kierretyllä parilla toteutettua verkkoa.
  84. ATM = Air Traffic Management eli lennonjohto(järjestelmä)
  85. ATM-solun koko on 53 bittiä.
  86. ATM voi välittää samanaikaisesti kuvaa ja ääntä.
  87. ATM:n keskeinen komponentti on X.25-solmu.
  88. ATM:n asynkronisuus on sitä, että solut voivat tulla perille miten sattuu.
  89. Pakettiverkon suurin etu on siinä, että yhteys on päästä päähän auki koko ajan.
  90. X.25:n merkitys kasvaa jatkuvasti.
  91. Yksityiset puhelinlaitokset ovat käyttäneet itsestään mm. nimiä toimilupalaitos ja Finnet-yhtiö.
  92. Kaukopuhelinliikenne on Suomessa säädetty valtion monopoliksi.
  93. Liberalisointi telealalla tarkoittaa mm. sitä, että kuluttaja voi hankkia päätelaitteensä mistä itse haluaa.
  94. Telelaitoksien into muuttua osuuskunnista ja yhdistyksistä osakeyhtiöiksi johtuu lainsäädännön pakotteista.
  95. Liberalisoinnin käynnisti Suomessa liittyminen ETAan ja myöhemmin EU:hun.
  96. Lainsäädännöllä on vasta aivan viime aikoina velvoitettu teleyhtiöt vuokraamaan johtoja toisilleen.
  97. Privatisointi tarkoittaa sitä, että matkapuhelinoperaattorin on tarjottava jokaiselle Privat-tyyppistä liittymää.
  98. Telia Finland on valtion täysin omistama teleyhtiö.
  99. Suomen lisäksi on yksityisiä puhelinlaitoksia ollut Euroopassa perinteisesti muiden muassa Tanskassa.
  100. Sosialistisissa maissa puhelinliikenteen hoiti valtion puhelinlaitos.
  101. Teleoperaattoreita on Suomessa noin 60.
  102. Suuntanumerointi on looginen: numerot kasvavat pojoiseen mentäessä.
  103. Verkkoryhmärajan ylittävää puhelua kutsutaan kaukopuheluksi.
  104. Teleliikennealueiden muodostamisen perusidea oli tehdä puhelinliikenteeseen läänijakoa myötäilevä jako.
  105. Puhelu Radiolinjan puhelimesta Televisiolinjan puhelimeen on aina kalliimpi kuin toiseen Radiolinjan puhelimeen.
  106. Amigo (uros-Amiga) on liittymätyyppi, jota pyritään markkinoimaan niille, jotka haluavat soittaa matkapuhelimesta toiseen. Ja nimenomaisesti vain yhden operaattorin.
  107. GSM-verkkojen perusyksikkö on solu toisin kuin NMT-verkkojen.
  108. CT2-puhelin on tulossa Suomeen ennen vuosituhannen loppua.
  109. ARP on laajan kantaman omaava autoradiopuhelin.
  110. Solukkoverkoissa suurempi radiotaajuus merkitsee pienempää tukiasematarvetta.
  111. Soitettaessa GSM-puhelimesta toiseen on yhteys digitaalinen ja siis aina suojattu.
  112. NMT-verkossa ei datasiirto ole sallittua.
  113. Transparentti siirto tarkoittaa sitä, että digitaalinen radioverkko huolehtii virheenkorjauksesta.
  114. GSM-puhelimessa voi olla useita puhelinnumeroita eri käyttötarkoituksiin.
  115. ARP-verkko on käsivälitteinen.
  116. UMTS-puhelin on amerikkalainen versio GSM:stä.
  117. 'Japanilaiset ovat mestareita markkinoimaan. GSM-puhelimet, jotka eivät mene Japanissa kaupaksi, saadaan kyllä myytyä suomalaisille.'
  118. V.24 on vanhentunut modeemistandardi.
  119. V.25bis on parannettu versio suosituksesta V.25, joka tarvittiin puhelinverkon tultua digitalisoiduksi.
  120. Erityinen ISDN-modeemi on tarpeen datasiirrossa ISDN-verkossa.
  121. AT-komentokieli edustaa ns. teollisuusstandardeja.
  122. DCE - DTE -parissa DTE on tyypillisesti modeemi.
  123. Nollamodeemia käytetään mm. kahden tietokoneen yhdistämiseksi toisiinsa.
  124. EIA RS-232 C määrittelee signaalit AA, AB, BA, BB, CA, ...
  125. RTS, CTS, DCD, TXD jne ovat CCITT:n suosituksista.
  126. Kovaa kättelyä ei suosita sen siirtoa hidastavan ominaisuuden takia.
  127. Amplitudimodulaatiota ei suosita tietoliikennelaitteissa mm. sen häiriöherkkyyden takia.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 28.06.1999 15:59.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38105/k99/tentit/esitentti.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]
?Kysy =>Anna palautetta!