TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
Useampaa kuin yhtä opintojakson suorittajaa näyttää kiinnostavan muiden ratkaisut. Liikkeellepanevana voimana näyttää olevan terveen uteliaisuuden lisäksi tiedonhalu, mielenkiinto käyttää tuloksia lisuri/muuhun työhön ja jopa myydä tulokset 'Telelle'. Rajoitetaan nyt kuitenkin lähinnä käytännön syistä vain muutamaan esimerkkiin taulukon lopun kohdasta Rivit 92-100 on varattu tulosten verbaaliseen analyysiin. Muutama tässä tapauksessa sallittaneen tilastollisen kattavuuden parantamiseksi ekspandoida tiuksi (joka muuten on kaksi tikkuria).
Omaa kyvyttömyyttä sivuavien tunnontuskien välttämiseksi on jokaisen asianomaisen hyvä lohduttautua sillä, että leijonanosa työn tekijöistä ei saanut puristettua riviäkään analyysiä. Osalla taas analyysiksi kirjoitetun ja taulukkoon kirjatun materiaalin välinen yhteys osoittautui varsin väljäksi.
Ja jotta syyllisen etsimiseen ei tarvitsisi kuluttaa energiaa ottaa luennoitsija kaiken kontolleen: luuli teekkarin pärjäävän samanlaisella briefauksella kuin kylterin ja keksivän heti debugattavaakin.
Mikrotietokoneen omistus näyttää otoksen perusteella yleistyneen valtavasti pääkaupunkiseudulla.
Lankapuhelin on melkein kaikilla ja kännykkä 60%:lla. Haastateltavat yli 14 vuotiaita, joten tulos ei yllätä. Modeemi on melkein puolella tietokoneen käyttäjistä. Kuulostaa järkevältä. Internet osoitteen tunnistivat muut paitsi 61 vuotias mies, joka ei ollut nettiä käyttänyt. Hinnat arvioitiin järjestään yläkanttiin, joka johtunee siitä, että puheluhinnat ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosina.
Teleliikennealueiden määrä tiedettiin huonosti, toisaalta miksi sitä tarvitsisikaan tarkasti tietää?
Aivan hyviä havaintoja. TKK:ssa meidän tulee havaintojen teon lisäksi oppia raportoimaan havaintomme eksaktisti. 'Kasvanut', 'vähentynyt' ja 'suurempi kuin' edellyttää aina vertailukohdan kertomista.
Olet ainoa, joka keksi kyseenalaistaa tarpeen tietää teleliikennealueiden tarkka määrä!
Tämä oli hauskin harkkatyö aikoihin ja laajensi maailmankuvaani telealalla. Ajoin (samalla lipulla) tyttöystävän kanssa Suomenlinnan lautalla kolme vuoroa ja haastattelimme yhteensä 19 henkilöä. Yksikään haastateltava ei kieltäytynyt - ei uskaltanut vedota kiireisiin.
Otin vapauden korjata excelpohjaa niin, että sain iät ja vastaavat tiedot talletetuiksi kaikista havainnoista. Lisää graafeja tein ikävertailuja varten. Kuvat puhunevat puolestaan.
Puhelimia oli paljon, lankapuhelin kaikilla, matkapuhelin naisista melkein joka kolmannella ja miehistä yli puolella.
Mikro on joka toisella ja koko joukosta vain kahdella modeemi. Modeemikauppiailla on siis töitä vielä.
Maikkarin URLin tiesi kahdeksan miestä ja vain kaksi naista. Vastaukseksi emme tosin hyväksyneet epämääräisyyksiä kuten 'joku internet-juttu se on'. Internetin suhteen olimme suvaitsevampia: hyväksytyn arvosanan sai jo yhdestä palvelusta. Miehet ja naiset olivat tässä tasa-arvoisia ja molemmista noin puolet antoi hyväksytyn vastauksen. Tulos oli hämmästyttävän huono.
Teleyhtiöiden nimet olivat yhtä sekamelskaa, mutta ihmekös tuo kun muuttelevat nimiään koko ajan. Yhtiöt voisivat panna mainoksiinsa edes yhden perille saatavan asian eli firman nimen. Tietäisi sitten, minkä nimisen haastaa oikeuteen.
Teleyhtiöiden omistus tuntuu olevan aivan käsittämätön asia. Kuusi vastaajaa veikkasi ulkomaiseksi Pargas Telefonin, oikean vastauksen tiesi vain yksi! Telialla ei liene halujakaan korjata asiantilaa.
Teleliikennealueiden lukumäärästä esitettiin arvailuja viidestä kuutenkymmeneen. Edes keskiarvo ei osunut lähellekään oikeaa. Moni ei edes autettuna ymmärtänyt, mistä teleliikennealueissa on kyse.
Kustannustietoisuus oli melko heikkoa. Kuitenkin selvästi havaittiin vahva korrelaatio iän ja liian korkeiksi arvioitujen kustannusten välillä (ks kuva). Vertailtaessa kännykän omistajia ja sellaista omistamattomia havaittiin, että omistaminen lisää selvästi tietoisuutta. Tämä näkyi erityisesti siinä, että omistajat tiesivät kännykkäpuhelukustannusten riippumattomuuden etäisyydestä.
Kiva, että on ollut kivaa. Kurssin perusteellisimmat pohdinnat ja toimituksen kunniamaininta! Yhden nopan kurssissa ei tietenkään ole kohtuullista vaatia kaikkia painimaan päiväkaupalla Excelin virittelemisen kanssa, mutta hienoa, että joku on nähnyt vaivan.
Haastattelut on valittu sukulaisista ja tuttavista. Mikrotietokone tuntuu olevan varsin yleinen kahdeksalla kymmenestä, ja vain kahteen ei ollut kytkettynä modeemia. Lankapuhelin löytyy kaikilta, ja lähes kaikilta löytyy myös matkapuhelin, ainakin joltain perheenjäseneltä. Niitähän Suomessa riittää.
Lähes kaikki tunnistivat URLin, mutta internetiä käsitteenä oli jo hiukan hankalampi selittää. Vaikka sitä olisikin tullut käytettyä, ei sen perimmäisestä olemuksesta ollut monellakaan tarkkaa käsitystä.
Puhelinyhtiöiden nimistä tuli ainakin hyviä arvauksia, joiltain oli vielä jäänyt huomaamatta Telen tuore nimenmuutos. Teliaa ei aina tunnistettu ulkomaiseksi, ehkä näkyvän mainoskampanjansa takia (tai Finland-lisän), kun taas Pargas Telefon hämäsi ruotsinkielisellä nimellään.
Teleliikennealueiden lukumäärää ei tiennyt kukaan varmasti, arvaukset sijoittuivat kymmenen molemmin puolin.
Kännykästä soitetun puhelun hintaa tuntui olevan vaikea arvioida vaikka itse sellaisen omistaisikin. Keskellä päivää puhelun hinta arvioitiin alakanttiin.
Teleliikennealueiden lukumäärä näyttää osoittautuneen ongelmakysymykseksi monelle. Absoluuttisen määrän tietäminen ei liene monellekaan kansalaiselle intresantti asia, mutta käsite tulisi toki tuntea.
Ilmeisesti oli tarkoitus tutkia ikiä ja muita hankilötietoja vain yhdestä havainnosta / opiskelija? Rukkasin kyllä taulukkopohjaa hieman, jotta esimerkiksi keskiarvon laskeminen sujuisi paremmin kuin Runeberginkadulla.
Päällimmäisin havainto oli, että kuuluu tiedollisesti jotenkin etuoikeutettuun luokkaan. Kaikki minulle tutut asiat olivat haastatelluille vieraita, sitä vieraampia, mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse. Vanhin eli 67-vuotias haastateltavani ei osannut antaa kuin yhteen kysymykseen lähes oikean vastauksen (HPY=Helsingin puhelinyhdistys), senkin ehkä vain siksi, että hänellä on sen firman puhelin.
Nuorimmilla (15-vuotiaat kaksoset) ei tuntunut olevan mitään hajua kännykkänsä kuluista. Pappa betalar.
Miksi ihmeessä asia pitäisi tunkea vain yhdeksälle riville? Kymmenen havainnon aineisto toki on mitättömän pieni mihinkään järkevään johtopäätökseen, mutta voisihan sitä edes kertoa, mitä *voitaisiin* tutkia... Varsinkin, jos Excel-sivua hieman muuttelee.
Noiden lueteltujen rekkuloiden omistus vastasi haastattelussani julkisuudessa esiintyneitä tietoja.
MTV3-kotisivu tunnettiin alle 35-vuotiaiden joukossa sataprosenttisesti, vanhemmissa ryhmissä prosentti oli tasan nolla.
Teleyhtiöiden nimet olivat hämmästyttävän huonosti tunnettuja. Luulisi ihmisten tietävän, mistä saavat laskun. 7/10 HPY:n asiakkaista eli vielä menneitä ja puhui yhdistyksestä. TELE-nimikkeestä oltiin monta mieltä (ei yhtään samaa selitystä), Radiolinja tunnettiin hyvin (6/10).
Ulkomaisista teleyhtiöistä ei tuntunut olevan aavistustakaan. Yksi vastaaja veikkasi kaikkia ja Telian tunnisti joukosta kaksi vastaajaa. Oikean vastauksen kuultuaan useimmat vastaajat hämmästelivät, ettei asiasta ole julkisuudessa puhuttu mitään.
Matkapuhelukustannuksissa takerruttiin nippeleihin kuten sopimustyyppeihin, mutta samat vastaajat eivät osanneet antaa edes viiden markan tarkkuudella oikeita vastauksia.
Jos vastaustilaa olisi rajattomasti tai etwaksen verran vähemmänkin, ei kenelläkään olisi (ehkä) syytä miettiä, mikä hänen havainnoissan on keskeisintä. Mutta ei kymmeniä rivejäkään kirjoittaneita siitä ole rangaistu.
Saatuihin tuloksiin vaikutti selkeästi se seikka, että kysely tehtiin vain muutamassa perhepiirissä. Tällöin tiedossa olevat asiat ja varsinkin perheeseen hankitut laitteet näkyvät kaikilla perheenjäsenillä. Näin esimerkiksi matkapuhelinten osuus nousi kohtuuttoman suureksi, koska mukana olleissa perheissä oli matkapuhelimia yleensä 1-2. Tosin yhdessä perheessä (2 henk) ei matkapuhelinta ollut. Lankapuhelin oli käytettävissä 100% perheistä. Tämä vastannee suuruusluokaltaan normaalia tilannetta kotitalouksissa. Mikrotietokoneiden penetraatiossa esiintyy taas sama ilmiö kuin matkapuhelintenkin kanssa. Eli tietokoneita on huimasti enemmän kuin kuin keskimäärin kotitalouksissa. Modeemien lukumäärä oli siten yllättävänkin pieni, kun vertaa edellisiin laitteisiin.
Suurin osa haastatelluista tiesi tai ainkin luuli tietävänsä mitä mtv3:n webbiosoite tarkoittaa. Selitys internetistä jäi melko vaatimattomaksi, johtuen haastattelijan omasta tietämyksestä ja sitä kautta vaatimuksesta internetin selityksessä. Tällainen kysymyksenasettelu on siten suorastaan typerä, koska tuloksia ei voi verrata kuin yhden haastattelijan otoksen sisällä.
Teleyhtiöitä Pargas telefon arvattiin tai tiedettiin parhaiten ulkomaiseksi, muista yhtiöistä finnet international luultiin ulkomaalaiseksi melko usein.
Teleliikennealueiden lukumäärä oli usein puhdasta arvausta, eikä perustunut tietoon. Puhelumaksuissa oli havaittavissa selvä trendi että osa vastaajista tiesi tai kuvitteli tietävänsä hinnan, ja osa vain heitti lonkalta.
Puuttuva nollarivi, josta selviää haastattelijan opiskelijanumero, vastaajan sukupuoli, ikä ja postinumero, on lisätty jokaiseen kysymyssarjaan. Jos postinumero alkoi nollalla, ensimmäiset nollat ovat poissa. Siten esim postinumero 00500 näkyy Excelissä 500.
Mahdollisesti keski-ikäisten tietoon matkapuhelujen hinnasta vaikutta se, että he eivät todennäköisesti maksa laskujaan itse.
Excelin ongelma on kierrettävissä muuntamalla postinumerosarake tekstityyppiseksi. Harvemmalla kai esiintyi tarvetta laskea postinumeroista keskiarvoja?
(1) Kuka on laatinut nämä pohjat? Ensinnäkin toi on väärin tehty, koska mun kaikki haastattelut eivät tosiaankaan olleet samanlaisia, kuten muuttamaton pohja antoi ymmärtää (kopio kaikki ensimmäisen rivin arvot kai
Toiseksi pohjan tekijä olisi voinut laittaa selityksen dokumentin alkuun miten ja minne tulokset tulee kirjoittaa ettei tarvitsisi arpoa.
(2) Mikä idea on tehdä samanlainen kysely 11 kertaa? Kuinka moni oikeasti jaksaa lähteä hakemaan 11 eri henkilöä? Miten nämä kysymykset liittyvät kurssin siältöön? Varsinkin, jos suorittaa kurssia kirjan pohjalta?
Ja viimeiseksi; seuraavalla kerralla ilmoitusasioista voisi pitä parempaa huolta. Tämän työn dead line tuli erittäin myöhään eikä sitä edes erikseen korostettu webbisivuilla!
(3) Kaikille ei lähetetty kyselyn pohjakkeita, miksi? Ja miksei kukaan viitsinyt tehdä webissä oleville viallisille pohjille mitään?
Kyllähän luennolla ja harjoituksissa taidettiin pariinkin otteeseen mainita, että yhteydenpito Netin kautta on kätevintä, mutta ei tämä reitti nyt oikein tarkoituksenmukaiselta vaikuta kysymyksiin vastaamisessa. Mutta aiheutuvasta viipeestä huolimatta tehdään ns. työtä käskettyä:
1. Onneksi en henkilötarkkuudella tiedä.
2.a Otoksen suuruudella on eräitä melko yleisesti tunnettuja merkityksiä tilastotieteessä. 2.b Ei tietoa. 2.c Melko tiukasti, ei nyt sentään atomisidoksen luokkaa olevin voimin. Molemmissa peruskursseissamme korostetaan, ettei tele/tietoliikennetekniikka ole pelkkää itsetarkoituksellista tekniikkaa, vaan bisneksentekoon liittyy myös kuluttaja. Asia koetettiin tuoda esille jo ensimmäisen luennon kolmannessa kalvossa. 2.d Kirjassa ei ole kuin tekninen näkökulma asioihin, harjoitustyön tarkoitus on avartaa maailmankuvaa.
Dead linen sijoittuminen noinkin myöhään johtui vain tekniikasta eli laitteiston kyvystä vastaanottaa ja varsin tallettaa opiskelijoiden lähettämät harjoitustyöt kutakuinkin luotettavasti. Tarkastamisen kannalta olisi toki ollut tarkoituksenmukaisempaa saada työt aikaisemmin, niin kukaan ei olisi joutunut jännittämään, joutuuko töitä tarkastamaan vielä vuosilomallaankin.
3.a Pohjakkeet pystyttiin lähettämään vain niille, joiden ilmoittautumistiedot (toimiva spostiosoite) saatiin TOPIsta. 3.b Oma tekemisesi tai tekemättömyytesi ei ole tiedossa, mutta erittäin monet opiskelijat muuttivat pohjaa tarpeitaan vastaavaksi.
Pitäkää hauskaa tulosten analysoinnissa!
Tulosten analysointi oli harjoitustyön keskeinen osa opiskelijan roolia. Onneksi hauskanpito on monelle opiskelijalle muutoin(kin) tuttua.
Vanhemmilla ihmisillä ei oikein ollut tietoa asioista, vaan jouduin selittämää heille että ymmärsivät kysymyksen.
Tämä on erittäin keskeinen juttu. Kun jotain ominaisuutta joudutaan arvioimaan subjektiivisesti, on parasta käyttää yhdenmukaisia arviointiperusteita ja mieluusti vain yhtä arvioijaa - mikä valtakunnallisissa ja vähän niitä suppeammissakin tutkimuksissa on käytännössä mahdotonta. Ongelmista jopa eksaktimpana tieteenä pidetyn matematiikan parista raportoitiin tämän kevään ylioppilaskirjoitusten yhteydessä.
Kysymys 4 osoittautui hankalaksi koska lyhenteet ovat tunnetuimpia ja käytetyimpiä kuin viralliset nimet
Henkilöt , jotka omistivat modeemin , tunsivat internetin parhaiten sekä osasivat arvioida puhelinlaskujen hinnat melko lailla oikein.
Internet ja kotisivun www.mtv3.fi merkitys tunnettiin haastateltavien keskuudessa kohtalaisen hyvin.
Haastatelluista 20% oli vanhuksia , 10% keski-ikäisiä ja 70% nuoria
sukupuolijakauma oli 60-40%
Jaoteltaessa tutkimuksissa esiintyviä olioita - kuten ihmisiä tässä tapauksessa - erilaisiin luokkiin, on hyvä tapa kertoa rajat, joiden perusteella luokittelu on tehty.
Ihmiset tunnistivat http://www.mtv3.fi -tekstin varsin hyvin, oli heillä mikroa, modeemia tai ei. Internetiinkin jokainen osasi antaa jonkinnäköisen selityksen. Suurin osa selityksistä oli oikeansuuntaisia. Puheluiden hinta-arviot vaihtelivat suuresti eikä teleliikennealueiden lukumääristä ollut ihmisillä oikein tietoa. Melkein kaikki vastaajat tiesivät, että alueiden lukumäärää vähennettiin -96.
Pyrin kysymään kaikki kysymykset täsmälleen samalla tavoin joka vastaajalta. Pääosin ihmiset vastailivat innokkaasti kysymyksiin ja pohtivat vastauksia.
Sinänsä tämän tutkimuksen luotettavuudesta en olisi kovinkaan varma, sillä houkutus tulosten nykäisemiseen hihasta on varmasti suuri. Myöskin 1-5 asteikon käyttö on kyseenalaista, sillä vastaukset saattavat haastattelijasta riippuen vaihdella täysin laidasta laitaan. Asiaan vaikuttaa myös haastattelijan omien taustatietojen määrä. Itse en pohjassa olevien kuvaajien tarkkuudella vastauksia koko tutkimuksesta tekisi. Virherajojen pitää olla todella suuria, ja todellisen virheen määrää on mahdotonta arvioida.
Pohja on epäselvästi laadittu: oikeaa kohtaa opiskelijanumerolle, vastaajan sukupuolelle, postinumerolle ja iälle oli vaikea päätellä.
Onhan tämä nyt ihmeellistä, että teetetään jotain ihme tutkimusta opiskelijoilla.
TKK ei ole ammatti- vaan tiedekorkeakoulu, jossa tutkimuksen rooli näyttää vain entisestään korostuvan. Joidenkin mielestä jopa valitettavasti.
Matkapuhelimet olivat lankapuhelimia yleisempiä, johtuen haastateltavien nuoresta iästä . Tietokoneen omistavat vastailivat paremmin internettiä koskevaan kysymykseen.
Monikaan ei omistanut omaa modeemia, he käyttivät pääasiassa internet yhteyksiin koulun tai työnantajan yhteyttä.
Puhelinyhtiöistä tiedossa oli Helsingin puhelinyhdistys muista ei ollut hajuakaan, ilmaisesti lähinnä siksi että haastateltavt asuivat Helsingissä.
Teleyhtiöistä tiedettiin Telia ruotsalaiseksi, Telecom Finland suomalaiseksi muiden kohdalta kyse oli lnä arvailusta.Teleliikenne alueiden määrä oli kaikilla haastateltavilla täyttä arvailua.
Puheluiden hinnoista sijoitettiin kaukomatkapuhelu kaikista kalliimmaksi, sitten kaukopuhelu lankaverkossa, matkapuhelu,lähipuhelu.
Usea haastateltava yritti järkeillä vastausta siltä pohjalta että paikallispuhelu on 50 penniä sykäys ja toinen tiedossa ollut hinta oli normaalinmatkapuhelun hinta. Yleisesti kaukopuheluiden hinnat olivat hämärän peitossa
Valitsemani ihmiset eivät kata laajasti suomalaisten tietämystä. Ihmisiä oli kahdet laisia nuoria naisia ja noin 60- vuotiaita miehiä ja naisia. Tuloksista selvisi, että harvalla oli tietokone ja vielä harvemmalla modeem
WWW-osoite oli tuttu ja internet osattiin selittää aika hyvin.Entisen Telen virallista nimeä ei tunnettu eikä tiedetty onko kysytyt yritykset suomalaisia vai ulkomaalaisia. Suurin osa siis arvasi vastauksensa. Samon kävi teleliikennalueiden lukumäärän kanssa. Sana "yeleliikennealue" oli myös monelle vieras ja jouduin usein selittämään mitä se tarkoittaa.
Myös puheluiden hinnat tunnettiin vain suunnilleen. Kaikki tiesivät sen, että kännykkä on kalliimpi kuin lankapuhelin. Kaikki kännykän omistajat tiesivät myös, että on sama soittaako lähelle vai kauas.
Tutkimuksessa on yleensä ansiokasta tarkastella virhelähteitä ja niiden vaikutusta saatuihin tuloksiin!
Mulla soi heti hälyytyskello kun luennoitsija ekalla luennolla sanoi harkkatyön perustuvan kauppaopistossa tehtyyn työhön. Ja kyllä excelissä olikin korjaamista jotta siitä sai järkevän. Edelleen luennoitsija aina sanoo kuvan olevan enemmän kuin tuhat sanaa, joten jätetään selittelyt sikseen ja tutkitaan yhtä korjattua ja kuutta itse laatimaani graafia
Väite kiistetään ehdottomasti! Puhe ei ollut kauppaopistosta.
On erittäin hyvä herätä myös S-osastolla tarkastelemaan asioiden moraalisia puolia. Sähkökenttien, suurten taajuuksien tai mikropiirien viivaleveyksien käyttöön näiden tarkastelujen ulottaminen ei ehkä talon opettajilta vielä onnistu, mutta monia helpompia asioita voidaan jo pohtia. Läheltä moraalia liippaa myös lisuri/muun työn lähdeaineiston luotettavuus. Enpä usko, että tässä talossa pystyttäisiin tekemään Öhmaneja ja käyttämään tieteellisenä opinnäytteenä käytännöllisesti katsoen valvomattomissa olosuhteissa tehtyjen haastattelujen ja 'haastattelujen' tuottamaa materiaalia.
Tuloksissa kiinnitti huomiota se, että ihmiset lukivat kysymykset huolimattomasti ja vastasivat joihinkin kysymyksiin väärällä tavalla. Nuoret miespuoliset henkilöt tiesivät parhaiten Internetista ja puheluhinnoista, vanhemmat ihmiset puolestaan tiesivät enemman puhelinyhtiöiden nimiä. Keski-ikäiset naiset eivät olleet aina varmoja oliko heillä mikroa tai modeemia kotona.
Keskimäärin ihmiset eivät tienneet mikä internet oikeastaan on. Paras arvaus oli "joo meidän pojalla on sellainen kotona".
Puhelukustannuksia arvioidessa osa ihmisista oletti että matkapuhelinkustannukset maan toisella laidalle olisivat kalliinpia kuin naapuriin. Noin puolet haastatelluista arveli hintojen suuruusluokan suurinpiirtein oikein. Yksi nuori mies kysyi tarkentavasti, että eikö matkapuheluhinnat riipu myös liittymästä, pyysin häntä vain arvioimaan suurinpiirtein summaa.
Aivan turhaan ohjeistuksessa ei kerrottu, ettei haastateltavan tule saada itse täyttää lankettia, vaan kysymykset tulee lukea hänelle.
Tuloksista ilmenee, että melkein kaikilla on lankapuhelin ja suurimmalla osalla myös matkapuhelin
Mikron omistajista noin puolella on myös modeemi. Modeemin omistajilla on usein myös kännykkä.
Melkein kaikki tiesivät mitä televisioruudun teksti tarkoittaa ja he osasivat myös kohtuullisen hyvin selittää internet-käsitteen. HPY:n alueella asuvat antoivat hieman eri versioina virallisen nimen. Kaikki tuntuivat tietävän kännykkäliittymien viralliset nimet hyvin, etenkin Soneran uudistuneen nimikkeen. Teleliikennealueiden lukumäärä tuotti hyvinkin erilaisia lukemia. Tämä lieneekin monelle olevan hieman hämärän peitossa. Kaukopuhelujen hinnat tuottivat erityisesti ongelmia niihin vastatessa. Puolestaan kännyköiden minuuttitaksoihin oltiin paremmin perehdytty.
1. Haastateltavilla oli keskimääräistä enemmän teknisiä laitteita, koska he olivat etupäässä nuoria ja opiskelevia. 2. URL tunnettiin hyvin. 3. Samoin Internet, ainakin jollain tasolla. 4. Jotkut sekoittivat Telen valtiollisiin laitoksiin. 5. haastateltavat olivat suomenkielisiä, minkä vuoksi Pargas sai paljon ehdotuksia ulkomaalaiseksi. Samoin Finnet, koska sen nimessä on sana "International". 6. Monikaan ei tiennyt, mikä on teleliikennealue, mutta arvaukset osuivat aika lähelle oikeaa, joskin hieman alakanttiin. Sana "alue" kuulostaa kai niin suurelta, että niitä ajatellaan vähän määrällisesti. 7. Lähipuhelujen hinnat arvioitiin alakanttiin, mutta keskiarvoa nosti kaksi vastaajaa, jotka arvioivat hinnan yli kolmen markan. 8. Kaukopuhelut arvioitiin aika onnistuneesti. 9. Yhdellä vastaajalla soittaminen kauas maksoi enemmän kuin lähelle, muilla maksoi kumpikin yhtä paljon.
Muita havaintoja: yksi uskoi kilpailun voimaan niin paljon, että piti kaukopuheluita lähipuheluja halvempina.
Tutkimuksen otos on vastausten hajontaan nähden niin pieni, että mitään tilastollista päättelyä ei tässä pysty tekemään.
Haastattelin ihmisiä Hotelli Pallaksessa Muoniossa, siksi Suomen eri kolkat ovat hyvin edustettuina. Matkapuhelin oli n. 70 prosentilla ihmisistämikä on yli Suomen keskiarvon. Olettaisin matkustelevien ihmisten tulotason olevan olevan keskimääräistä korkeampi sekä kännykästä saatava hyödyn suurempi.
Internet osoitteen käytön tiesi 8 kymmenestä, Excel ilmoittaa syystä tai toisesta 78% Intenet-käsitteen selostamisessa kiitettävässä vastauksessa odotin olevan maailmanlaajuinen tietoverkko, käyttäjämäärä, mitä tarjolla, kuka halitsee/valvoo/ohjaa ja mistä saanut alkunsa. Telecom Finlandin nimenvaihdosta eivät kaikki tienneet, siksi puhelinyhtiöiden nimissä oli muutamia peniä epäselvyyksiä.
Ruotsin Teleä eli Teliaa ei tunnettu hyvin, moni arveli Telia Finlandin olevan suomalainen, Pargas Telefon -kuoppaan ei langennut kuin yksi.
Hinta-arviot menivät yllättävän heikosti, vaikka keskiarvot ovatkin lähellä oikeita pl. lankalähipuhelut.
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
|
Tämän sivun sisällöstä vastaavat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 12.08.1998 10:35. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38105/k98/selitys.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ] |
 Kysy
|
 Anna palautetta!
|