TKK | Tietoverkkolaboratorio

Kirjastoharjoituksen korjaukset korvaava "essee"	Ari Kynäslahti 40515J
Sähköisen viestinnän ja tutkimustyön perusteet S-38.101	ari.kynaslahti@ntc.nokia.com

Miten hankkia materiaalia diplomityöhön?

Diplomityötä valmisteltaessa ei saa unohtaa materiaalia eikä ainakaan viitemateriaalia. Tämä viite- eli myös lähdemateriaalin nimellä tunnettu materiaali on nimittäin äärimmäisen tärkeä diplomityön osatekijä. Tärkeäksi sen muodostaa eritoten diplomityön luonne akateemisena opinnäytteenä. Akateemisen opinnäytteen laatuahan mitataan hyvin yleisesti mittareilla, kuten viitteitä per sivumäärä. Kokonaan eri asia on tuottaako tämän mittarin palvonnasta aiheutuva viitteiden metsästys mitään laatuun viittaavaakaan. Joka tapauksessa yksinkertaistaen voitaisiin todeta, että viitteitä pitää olla - paljon ja hyviä.

No mistä tätä kullanarvoista ja erityisen hyvää viitemateriaalia sitten saa? Kaupasta - kyllä, mutta ei suoraan tilaamalla viitteitä. Niin helppoa se ei valitettavasti ole. Etsittäessä viitemateriaalia kaupasta pitää muistaa kaksi asiaa. Pitää valita kauppa, jossa viitemateriaalia on runsaasti tarjolla ja pitää miettiä etukäteen mitä viitteitä haluaa. Viitemateriaalin ostoon erityisen hyvin soveltuvia kauppoja ovat esimerkiksi kirjakaupat, suuret tavaratalot ja antikvariaatit. Ruokakaupoista ja kioskeiltakin saattaa löytää viitemateriaalia, mutta se on aika epätodennäköistä, kun ajatellaan yleisiä diplomityön aiheita, jotka eivät tyypillisimmillään käsittele lomaa paratiisisaarella tai muita kioskikirjallisuuden aihepiirejä. Humanististen aineiden osalta tämä saattaa hyvinkin olla toisin? Oman diplomityöni osalta olen joutunut tilaamaan viitemateriaalia aina ulkomaisen kustantajan toimipisteestä asti. Tämä on luonnollisestikin erittäin aikaaviepää, vaivalloista ja kallistakin. Tätä menettelyä en suosittele, varsinkaan jos haluaa pitäytyä viitemateriaalin osalta laadukkaassa kotimaisessa kirjallisuudessa, jota on useimmiten helpompi lukea kuin vieraskielistä materiaalia. Se mitä materiaalia sitten kullakin kerralla haluaa, määrittelee viitemateriaalin lopullisen muodon mahdollisesti hyvinkin tarkasti, ja kuten jo yllä todettiin tämä on syytä miettiä hyvin tarkkaan ja huolellisesti ennen kuin lähtee varsinaiselle viitemateriaalin hankintaretkelle. Yhtenä erittäin kätevänä lähdemateriaalin hankintamuotona voidaan mainita julkaisujen tilaaminen postin kautta kotiin tai yrityksen tai julkisen laitoksen sisäisen postin kautta omalle työpöydälle. Tämä menettelytapa saattaa kyllä osoittautua pelkäksi hakuammunnaksi, sillä julkaisujen sisällön ennustaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Onneksi lähde- ja viitemateriaalin hankkimiseksi on tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin materiaalin suoranainen hankinta. Hankintaa puoltaa kyllä se tosi seikka, että hankittu materiaali on aina käden ulottuvilla omassa hyllyssä, mutta toisaalta hankintamenot saattavat olla hyvinkin korkeat eikä jokainen viitemateriaali suinkaan ole hyvä sijoitus. Viitteetkin vanhenevat - toiset nopeammin kuin toiset. Suoranaisen ostamisen ohella ja usein jopa asemesta ehkä merkittävin viitemateriaalin keräysmenetelmä onkin viitemateriaalin lainaaminen. Lainaamiseen pätee lähes samat säännöt kuin ostamiseen, mutta muutamia lisärajoituksia on havaittavissa. Aluksi pitää jälleen löytää lainaamiseen soveltuva paikka. Epäilemättä paras paikka viitemateriaalin lainausta ajatellen on kirjasto. Kuten viitemateriaalin hankintapaikkojakin on kirjastojakin monenlaisia. Kirjaistoista ehkä tunnetuimpia ovat kunnaliset 'jokaiselle jotain' - tyyppiset kirjastot, jotka eivät suinkaan ole parhaita mahdollisia diplomityön tyypillistä aihepiiriä ajatellen. Hieman enemmän teknisesti värittynyttä viitemateriaalitarjontaa on saatavilla teknillisten opinahjojen kuten Teknillisen korkeakoulun lukuisista kirjastoista sekä erilaisten tekniikkaan suuntautuneiden yritysten kuten esimerkiksi Nokian kirjastoista. Vastaavasti taloudellisen viitemateriaalin keskittymiä voi löytää esimerkiksi kaupallisten opinahjojen kuten Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoista. Kirjastoista puhuttaessa ei sovi unohtaa Tilastokeskuksen ja muiden valtiollisten elinten kuten Eduskunnan, eri ministeriöiden ja Suomen pankin kirjastoja.

Lainattaessa materiaalia kirjastoista tai vaikkapa joltain ystävältä tai tutulta pitää muistaa että kirja ei ole lainaajan omaisuutta. Tämän vuoksi lainattuja kirjoja ei saa töhriä, kopioida liiaksi tai repiä ja laina-ajan päättyessä kirja pitää ehdottomasti muistaa palauttaa oikeaan osoitteeseen. Laina-ajaksi on hyvin yleisesti ainakin suomalaisessa yhteiskunnassa muodostunut yksi kuukausi. Omassa diplomityössäni olen käyttänyt hyväksi lähinnä Nokia Telecommunicationsin sekä Teknillisen korkeakoulun Sähkö- ja tietoliikennetekniikan laitoksen kirjastoja ja olen myös lainannut viitemateriaalia kollegoiltani. Kirjastojen eduksi pitää epäilemättä laskea myös monipuoliset, usein liiankin, viitemateriaalin metsästystä helpottavat tietokannat. Näistä minulle ehdottomasti rakkaimmaksi on muodostunut Nokia Telecommunicationsin sisäinen TRIP-tietokanta, jota olen käyttänyt suurella mielihyvällä. Teknillisen korkeakoulun tietokannoista pitää tietysti muistaa mainita pääkirjaston CD-ROM tietokannat, TEEMU sekä TENTTU. Akateemisten kirjastojen suojista on saatavissa erityisen monenkirjavaa viitemateriaalia. Tavanomaisten lehtien ja kirjojen ohella on saatavana myös tieteellisistä julkaisuja ja niiden kokoelmia, standardeja, patentteja, väitöskirjoja, lisensiaatti- ja diplomitöitä, seminaari -ja kongressipäiväkirjoja, jne.

Muista lähdemateriaalin hankintakeinoista voitaisiin vielä mainita osallistuminen seminaareihin tai kongresseihin, world wide web sekä keskustelut arvostettujen tiedonlähteiden kanssa. Seminaareista tai kongresseista saattaa hyvinkin löytää jotakin viitemateriaaliksi kelpaavaa - varsinkin jos osallisuu aihepiiriltään sopivaan tapahtumaan. World wide web eli www on erittäin avoin ja maantieteellisesti ulottuva tiedon lähde, josta saattaa myös löytää jotakin viitemateriaaliksi sopivaa. World wide webin rakenteen vuoksi sille on kuitenkin ominaista osoitteiden alituinen muuttuminen. Tämä erittäin kiusallinen ominaisuus laskee world wide web viitteen arvoa verrattuna muihin tässä raportissa käsiteltyihin viitteisiin. Nythän pitää nimittäin muistaa, että viitteen tehtävä on viitata viitemateriaaliin mutta world wide webin mahdollisesti hyvinkin korkeatasoinen viitemateriaali tai sen osoite saattaa kadota jäljettömiin ja täten luoda viitteen joka ei enää viittaa mihinkään! Tämän hyvin ikävän piirteen vuoksi world wide webistä kerätty materiaali ei mielestäni sovellu alkuunkaan akateemisten opinnäytteiden viitemateriaaliksi. Keskustelut kollegojen tai muiden kanssaihmisten kanssa synnyttävät myös usein materiaalia, joka soveltuisi vallankin hyvin diplomityön lähdemateriaaliksi. Keskustelujen ongelmaksi muodostuu kuitenkin hieman samankaltainen ilmiö kuin world wide web sivujen kanssa, nimittäin viitteen todenperäisyyden tarkistaminen. Voi esimerkiksi sattua niin että keskustelu johon viitataan on toiselta keskustelun osapuolelta jo unohtunut tai toinen osapuoli saattaa jopa kuolla. Tämänkaltaiset ikävät vastoinkäymiset vaikeuttavat keskusteluviitteen tarkistusta tai tekevät sen jopa mahdottomaksi.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.