S-38.201 ATM- ja multimediaseminaari

Ohjeita seminaariesitelmän suullisen ja kirjallisen osuuden laadintaan sekä suullisen esityksen opponointiin

1. Yleistä

Seminaarin suorituksessa on neljä komponenttia

Kunkin aiheen käsittelyyn on aikaa 45 min, josta itse esitelmälle on varattu n. 35 min ja loppu opponentin puheenvuorolle ja keskustelulle.

Esitelmän sisältörunko ja lähdeaineisto vahvistetaan vastaavan opettajan kanssa viimeistään viikkoa ennen esitystä.

Seminaariaiheesta laaditaan n. 15 sivun kirjallinen esitys. Seminaarin ollessa maanantaina esitys on toimitettava opponentille ja seminaarin opettajille viimeistään edellisenä perjantaina. Kirjallisesta esityksestä laaditaan korjattu versio, jossa otetaan huomioon opponentin ja opettajien esittämät huomiot ja muut keskustelussa esille tulleet seikat. Lopullinen versio toimitetaan assistentille elektronisessa muodossa (ks. alla).

Kullekin esitelmälle on sovittu opponentti, joka perehtyy kirjalliseen versioon etukäteen ja toimii keskustelun herättäjänä. Myös opponentti tekee huomioistaan lyhyen (1-2 sivua) kirjallisen esityksen.

Seminaarin kieli (suullinen esitys, kalvot ja kirjallinen esitys) on suomi. Haluttaessa voi tehdä kaikki myös englanniksi kunhan sopii opponentin ja luennoitsijan kanssa etukäteen.

2. Kirjallinen esitys

Esityksen seuraamisen helpottamiseksi esitelmän laatija kopioi ja jakaa paperikopiot kullekin seminaarin osanottajalle (15 kpl).

2.1 Muotoseikat

Kirjallisen esityksen muotovaatimukset (kirjasinkoko, marginaalit, otsikkosivu jne.) on määritelty mallidokumentissa joka löytyy laboratorion www-sivuilta opintojaksoesitteen kohdalta.

Tarkoitus on laittaa esitelmät laboratorion www-sivuille julkisesti nähtäväksi jos esitelmän laatijalla ei tähän ole estettä. Tätä varten pyydetään lähettämään dokumentti RTF-formaatissa kurssin assistentille sähköpostilla. Tämä edellyttää, että kaikki materiaali kuvia myöten on sähköisessä muodossa. Käytännön ongelmien sattuessa kannattaa apua kysellä assistentilta tai luennoitsijalta.

2.2 Lähdemateriaali

Esitelmä laaditaan ennalta sovitusta aiheesta, mutta materiaalia ei välttämättä määritellä tarkkaan etukäteen. Ensimmäinen tehtävä onkin hankkia materiaalia kirjastojen tietopalveluja, alan kirjoja ja lehtiä sekä WWW-sivuja käyttämällä. Yleensä on hyvä löytää tuore katsausartikkeli josta löytyy sitten lisää keskeisiä viitteitä. Luennoitsijaa ja muita asiantuntijoita kannattaa vaivata rohkeasti - useimmat tykkäävät kun heidän asiantuntemustaan arvostaa!

2.3 Rakennemalli

Esityksen tarkka rakenne muovautuu tehdessä, mutta seuraavanmallinen runko on yleensä hyvä lähtökohta:

K0. Tiivistelmä

Kerrotaan lyhyesti työn tavoitteet ja tulokset. Kirjoitetaan vasta lopuksi kun tiedetään millainen työstä tuli.

K1. Johdanto

Selvitetään aiheen taustaa, erityisesti vastauksia miten- ja miksi-tyyppisiin kysymyksiin. Lopuksi esitetään selkeästi tavoitteet: mitä esitelmän kuluessa on tarkoitus selvittää.

K2. (Kirjallisuuskatsaus)

Luvun nimi määräytyy aiheen mukaan, mutta aluksi on hyvä luoda katsaus alaan, aikaisemmin käytettyihin menetelmiin, esiteltävän tekniikan perusteisiin jne. Luku on kuitenkin syytä pitää lyhyenä ja esitellä vain tässä esitelmässä mielenkiintoisia piirteitä, esim. ATM-tekniikan yksityiskohtia vain siltä osin kun niitä tarvitaan jatkossa. Mieti koko ajan, miksi asia pitäisi tässä esittää ja jos sitä ei tarvita jätä pois. Karsiminen ja olennaisen kaivaminen esiin on esitelmän tekijän, ei lukijan velvollisuus.

K3. (Itse asia)

Tässäkin nimi määräytyy tapauskohtaisesti. Esitellään esitelmän pääasia tarpeellisella tarkkuudella, edellen keskittyen olennaisiin ja uusiin ja muista vastaavista erottaviin piirteisiin. Kehityshistoria, standardointi tai muut piirteisiin vaikuttaneet syyt ovat arvokkaita sillä ne auttavat ymmärtämään miksi tekniset yksityiskohdat ovat sellaisia kuin ovat. Vältä turhia yksityiskohtia: 10-15 sivulla ei voi kertoa kaikkea, kerro sen sijaan vain tärkeät asiat.

Hyvä kuva kertoo asiat usein parhaiten. Piirrä tarvittaessa itse. Kirjan/julkaisun kuvan suoraa kopiointia tulee välttää - siinä on teknisiäkin ongelmia, lisäksi tulevat tekijänoikeusongelmat.

K4. Yhteenveto ja johtopäätökset

Tämä on esityksen tärkein luku. Tässä voidaan vielä kerrata pääasian olennaiset piirteet ja sitten vetää johtopäätökset. Mikä on asian merkitys ja kehitysnäkymät? Mitä teknisiä ongelmia on ratkaistava? Mihin tätä oikeastaan tarvitaan? Kuka maksaa? Mitä vaihtoehtoja on olemassa? Käytä maalaisjärkeä ja mieti huolellisesti.

Vedä silti selkeät johtopäätökset ja kerro mitä mieltä itse olet, älä jossittele turhaan!

K5. Liitteet

Jos asiaan liittyy jotain olennaisia taulukoita tms. jotka haittaisivat lukemista itse tekstiin sijoitettuna, laita ne liitteeksi. Muista mainita lähde.

K6. Viitteet

Viitteet ja niiden käyttö ovat toiseksi tärkein osa esitystä. Itse viiteformaatti (esim. numerointi hankasuluissa [1] tai kautta-viivoitettuna /1/ tai kirjainkoodi-vuosi [Laa96] 1. tekijän sukunimen mukaan) ei ole olennainen, pääasia on että se on johdonmukainen ja viiteluettelo

sisältää tiedot joilla artikkeli tai kirja on löydettävissä. Tärkeintä on että kirjoittaja näyttää perehtyneensä alan kirjallisuuteen ja osoittaa selvästi, mistä mikin tieto on peräisin. Kun esittää väitteen, on syytä joko kertoa mistä se on peräisin tai sitten kertoa, että se on oma mielipide. www-sivuilta löytyvään materiaaliin viittaaminen on joskus ongelmallista, koska sen löytyminen vuosien päästä voi olla epävarmaa.

3. Kalvot ja suullinen esitys

3.1 Esitelmän pituus

Oletetaan, että suullinen esitys tehdään piirtoheitinkalvoja käyttäen. Yleensä on helpompaa tehdä ensin kirjallinen esitys ja tiivistää sitten suullinen esitelmä siitä. Materiaalia pitää rajoittaa entisestään, 35 minuuttia on lyhyt aika ja osa siitä kuluu keskusteluun. Hyvä nyrkkisääntö on että kalvoa kohti kuluu n. 2 minuuttia, jolloin n. 20 kalvoa on yleensä sopiva määrä.

Mieti myös etukäteen mitä jätät pois, jos aika loppuu kesken. Esitelmän simulointi etukäteen esim. kotiväelle, työkavereille tai vain itsekseen auttaa esitelmän pituuden arvioinnissa.

3.2 Kalvojen laatiminen

Noudata suullisessa esityksessä kirjallisen rakennetta: ensin johdanto ja ongelmanasettely, sen jälkeen perusasioiden selvittely, sitten itse asia ja lopuksi johtopäätökset. Käytä isoa kirjasinkokoa (18-24 pt) että se näkyy takapenkkiinkin. Mahdollisimman vähän tekstiä, mieluummin ranskalaisia viivoja kuin täysiä lauseita, mieluummin kuvia kuin tekstiä. Karsi asiaa vielä kirjallisestakin versiosta ja keskity olennaisiin ja havainnollisiin asioihin, älä pitkäveteisiin yksityiskohtiin.

3.3 Suullinen esitys

Puhu selvästi ja kuuluvasti ja riittävän hitaasti. Vältä lukemasta suoraan kalvolta, ja pidä katsekontaktia kuulijoihin. Kannusta kysymyksiin vastatessakin ("Todella hyvä kysymys!") mutta älä jaarittele vastatessa. Älä toisaalta keskity liikaa esiintymiseen vaan asiaan: kun esitelmän on valmistellut hyvin, esiintyminenkin sujuu.

Jos et ole itse ymmärtänyt jotakin asiaa tai et ole saanut sitä selville, se kannattaa tuoda esille, ehkä joku toinen tietää - esitelmän pitäjän ei voi olettaa vielä olevan alan asiantuntija.