WAP on suunniteltu mahdollistamaan helppokäyttöisten, interaktiivisten lisäarvopalveluiden käyttö pienen näytön matkapuhelimiin. WAP:n kehittivät suurimmat matkapuhelinvalmistajat yhteistyössä. Taka-ajatuksena on ollut luoda tekniikka, joka olisi standardi ainakin suurimmassa osassa maailmaa. Tällöin markkinat eivät pirstaloituisi. Suuri markkina-alue tarjoaa paremmat mahdollisuudet suurille voitoille. Mutta tuleeko WAP:sta menestys ja siten myös hyvä bisnes niin valmistajille, teleoperaattoreillekin kuin palveluntuottajille? Mielestämme tämä ei tule olemaan ongelmatonta. Jos WAP-puhelimet eivät mene kaupaksi, ei WAP-palveluillakaan ole käyttäjiä. Jos palveluille ei ole käyttöä, eivät asiakkaatkaan osta puhelimia. Jos palvelut maksavat asiakkaan mielestä liikaa, ei hän myöskään niitä käytä. Valmistajat, operaattorit ja palvelujentuottajat ovat siis WAP:n menestyksen kannalta samassa veneessä.

WAP on suunniteltu toimimaan datapuheluiden tai tekstiviestiliikenteen avulla. Datapuheluiden suurin ongelma on yhteyden muodostukseen kuluva pitkä aika. Kaikkiin tunnistuksiin ja kättelyihin kuluu lähes minuutti, ennen kuin varsinaista dataa voidaan alkaa siirtää. Datapuheluiden siirtonopeus on kyllä riittävä tekstipohjaisten palveluiden sujuvaan selaamiseen. Datapuheluissa ongelmia syntyy laskutuksessa. Yhteys on palvelua käytettäessä koko ajan päällä, jolloin maksetaan myös operaattorin määrittelemä maksu minuutilta. Ehkä WAP-palveluiden käyttöön soveltuisi paremmin jonkinlainen maksu per ladattu sivu -tyylinen laskutus. Tekstiviestiliikenteessä laskutus tapahtuukin näin. Sonera on Suomessa ainoa operaattori, joka edes tarjoaa tekstiviestiliikennepohjaisia WAP-palveluita. Syy tähän selviää hiukan tuonnempana.

Dataliikenteeseen on tulossa parannuksia, jotka varmasti edesauttavat WAP:n menestymistä. Selkein edistysaskel tulee olemaan GPRS, joka mahdollistaa yhteydettömän, 56 kbps:n nopeuteen yltävän tiedonsiirron. Tällöin WML-sivujen selailu nopeutuu huomattavasti ja palveluiden käyttöön kuluva aika pienenee. Tämä tuntuu tietenkin heti asiakkaan kukkarossa. Nopea yhteys mahdollistaa sujuvamman palveluiden käytön ja antaa niiden suunnittelijoille mahdollisuuksia suunnitella entistä parempia palveluja. Toisaalta 56 kbps:n nopeus alkaa jo riittää HTML-sivujenkin selailuun sujuvasti. Markkinoilla on jo laitteita, joissa on riittävän suuri, www-selaukseen sopiva näyttö. Esimerkkeinä voisi mainita Nokian Communicatorit, Ericssonin tulevan R380:n ja MC218:n. Miksi siis tuottaa tulevaisuudessa sekä WML- ja HTML-palveluita?

Tekstiviestiliikenteen etuja on se, ettei niiden käyttö vaadi yhteydenmuodostusta. Palvelujen laskutus tekstiviesteillä on helppoa. Hinta määräytyy aina palvelun mukaan, paljolti nykyisten tekstiviestipalvelujen ja palvelunumeroiden tapaan. Ongelmana on datasiirron hitaus. WML-valikkojen selaus ei varmaankaan tunnu kovin interaktiiviselta, kun jokaisen valinnan jälkeen tulee huomattava viive tekstiviestien kulkiessa puhelimesta verkkoon ja toisinpäin.

Suurin haaste WAP:n menestykselle on kuitenkin mielestämme loppujen lopuksi palveluntarjoajilla. Pystyvätkö ne tuottamaan sellaisia palveluja, joita asiakkaat haluavat käyttää? Pitää myös muistaa, että suurin osa WAP-palveluista on (ainakin vielä näin alkuvaiheessa) olemassa joko www-sivuina ja/tai tekstiviestipalveluina. On myös todennäköistä, että asiakkaalla, joka hankkii WAP-puhelimen, on jonkinlainen mahdollisuus kytkeytyä internetiin selailemaan WWW-sivuja. Mitä tietoja tälläinen asiakas tarvitsee niin kiireellisesti, ettei hän voi odottaa pääsevänsä WWW-sivuille kotoaan, työ- tai opiskelupaikaltaan? Minkälaiset palvelut ovat niin tärkeitä, että niitä on päästävä käyttämään aina ja kaikkialla? Nämä ovat kysymyksiä, joihin sisällöntuottajien on löydettävä vastauksia.

Isoimmat yritykset tuottavat luultavasti omat WAP-palvelunsa jo pelkästään imagosyistä. Pienemmät varmasti harkitsevat tarkemmin, mihin ja miksi vähäisempiä varojaan investoivat. Onko niillä varaa ja tarvetta suunnitella WML-sivustoa, ja ostaa WAP-palvelimia jo toimivan WWW-palvelun rinnalle?

Uskomme kuitenkin, ettei WAP jää ilman käyttäjiä. Japanissa oli IDO Corporationin WAP-pohjaisella EZ Access -palvelulla elokuun lopussa jo 350 000 tilaajaa. Palveluun sisältyy esim. sähköpostin lähettäminen, henkilökohtainen tietokanta (kuten osoitteet) ja Tokion pörssiin listautuneiden yhtiöiden puhelinnumeoiden hakeminen.

WAP jäänee välivaiheen tekniikaksi aikanaan siirryttäessä kolmannen sukupolven matkapuhelimiin. Viimeistään UMTS:n (Universal Mobile Telephone System, kolmannen sukupolven matkapuhelinten maailmanlaajuinen standardi) tuoma tekniikka ajaa aikanaan hulppeasti ohi WAP:n lisäarvopalveluille tarjoamista mahdollisuuksista. Silloin pieninäyttöisiä matkapuhelimia varten suunniteltu WAP vanhentunee NMT:n tavoin. On tietenkin mahdollista, että WAP-palveluja tarjotaan vielä jossain muodossa silloinkin. Kohderyhmänä voisivat olla ne ihmiset, joille tuottaa vaikeuksia pysyä kiihtyvällä vauhdilla kehittyvän tekniikan mukana. Seuraavan viiden kuluttua tiedämme miten WAP:n kävi.