TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
Minkälaisessa maailmassa elämme kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Tavallinen suomalainen on varmaankin yhtä keskivertoinen ja -tuloinen kuin nykyäänkin. Toisaalta Suomi on saattanut kehityä toiseen suuntaan ja Matti Meikäläisestä on tullut rikas tai todennäköisemmin ryysyläinen. Suomalainen saattaa kokea tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi tahoksi kansallisvaltion, johon 1900-luvulla totuttiin turvaamaan. Ehkäpä hän heiluttelee sen sijaan kotiseutunsa tai koko Euroopan yhteistä lippua. Tai ehkä hän luottaa johonkin muuhun, vaikkapa rajattomaan virtuaaliyhteisöön, jolle maksaa sosiaalivakuutuksensa ja joka kouluttaa hänen lapsensa.
Kuka tietää, millaisia muutoksia tapahtuu vuoteen 2020 mennessä. Varmaa on ainakin, että tietoverkkojen käyttö muuttaa maailmaa. Uskotaan, että jokaisella on tulevaisuudessa mahdollisuus langattomaan tiedonsiirtoyhteyteen, joka on nykyistä nopeampi. Tämä mahdollistaa jo tavallisen puheensiirron lisäksi esimerkiksi reaaliaikaisen liikkuvan kuvan siirron. Uudenlaiset päätelaitteet mullistavat viestinnän.
Vuosi 2020 on oikeastaan aika lähellä. Mutta, jos miettii mitä maassamme on tapahtunut viimeisen 20:n vuoden aikana, huomaa, että 20:ssä vuodessa voi tapahtua paljon. 70- ja 80- luvun vaihteessa Suomi oli eristynyt valtio kylmän sodan katveessa. Helsingin kaduilla näki harvoin ulkomaalaisia, eikä jokaisessa kylässä vielä ollut kiinalaista ravintolaa ja hampurilaispaikkaa. Suomalaiset myivät maailmalle paperia ja laivoja. Suurimman yhteiskunnallisen huolenaiheen tulevaisuudessa uskottiin olevan työvoimapula.
Mikä sitten on muuttunut? Elämme vapaan tavaran ja työvoiman liikkumisen mahdollistavassa eurooppalaisessa yhteisössä. Suomi tunnetaan maailmalla huipputeknologian ja tietoliikenteen ihmemaana. Eivätkä tekniset uutuudet, kuten GSM puhelimet tai internet-yhteydet ole ylellisyyttä, vaan osa tavallisen kansalaisen arkipäivää. 90- luvun lamakausi loi työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia, kuten laskusuhdanteiden aikana aina käy. Työttömyystilanne on korjaantunut nousukauden aikan hitaammin kuin tavallisesti. Tämä kertoo siitä, että jotakin on tapahtunut. Suomessa työvoima on kallista moneen muuhun maahan verrattuna. Laskukauden aikana investoinnit automatiikkaan ja tuotannon siirtäminen ulkomaille osoittautivat kannattaviksi vaihtoehdoiksi. Työttömyys on muutamilla aloilla muodostunut pysyväksi ilmiöksi. Toisaalta korkean teknologian aloilla kuten tieto-, tele- ja tietoliikennetekniikassa on huutava työvoimapula. On tapahtumassa suurin rakenteellinen muutos sitten teollistumisen jälkeen.
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei
vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta.
Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 25.11.1998 16:30. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/52/2020maa.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ] |