TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
Kannettavat koneen yleistyvät jatkuvasti. Syitä on monia. Osa käyttäjistä todella tarvitse koneen, jolla voi tehdä töitä paikasta riippumatta, toiset eivät vain halua pöydälleen isoa pöytäkonetta ja johtoviidakkoa vaan päätyvät tämän takia kannettavaan koneeseen. Osalle kannettava kone hankitaan nykyaikaiseksi kirjoituskoneeksi.
Kannettava kone on kuitenkin aina kompromissi suorituskyvyn ja liikutettavuuden välillä. Tämä pitää paikkansa myös vuonna 2001. Toisaalta kannettavalla koneella voi tehdä juuri siellä missä haluaa. Vuonna 2001 tulee olemaan monen laisia kannettavia koneita.
On aivan peruskoneita, jotka eivät ole kovinkaan suorituskykyisiä verrattuna pöytäkoneisin, mutta toisaalta hinta ja kokokin ovat tyypillisesti pienemmät kuin ns. tehokannettavilla, jotka ovat kilpailukykyisiä jopa pöytäkoneiden kanssa. Peruuskone on varustettu tyypilisesti joko Windows CE pohjaisella käyttöjärjestelmäälä tai vastaavalla, joka mahdollistaa mm. Perus multimedian käytön, WWW sivujen selaamisen sekä perus toimisto-ohjelmistojen käytön.
Tehokanettavat vastaavat ominaisuuksiltaan pitkälti tehokkaita pöytäkoneita. Lisäksi niissä on myös kannettaville koneille tyypillisiä ratkaisuja, kuten PC-Card paikat ja infrapunaportit. Hinnat ovat vuosituhannen vaihteen jälkeenkin huomattavasti korkeammat kuin vastavan tehoisilla pöytäkoneilla, mutta esim. yrityskäytössä saattaa olla hyvinkin perusteltua ottaa käyttöön tehokas kannettava, mikäli työntekijä tarvitsee esim. esityksissään varmatoimisen ja tehokkaan koneen, jolla voidaan esittää esim. WWW palveluita tai raskasta yritys grafiikkaa.
Tehokannettavien elinkaari on jatkossakin varsin rajattu, rajallisten laajennuspaikkojen takia, mutta modulaaristen rakenteiden yleistyessä, ei lisätehon saamiseksi tarvitse enää ostaa välttämättä uuttaa konetta, vaan pelkän laajennusosan vaihto riittää.
Korkeasta hinnasta johtuen todellisten tehokannettavat tuskin yleistyvät juuri kotikäytössä, mutta peruskannettavien ja tehokannettavien välissä on myös hieman edulisempia malleja, jotka täyttävät useimpien kotikäyttäjien tarpeet.
Jotta kannettavasta koneesta saataisini kaikki edut irti, tulisi sen kyetä langattomaan tiedonsiirtoon. Toimistolla ratkaisuna voisi olla esimerkiksi langaton lähiverkko, josta on jo nyt olemassa kaupallisia sovelluksia (esim. WaveLAN) ja toimiston ulkopuolella käytössä on tyypillisesti GSM data yhteydet. Vuonna 2001 on GSM:lläkin mahdollista saada nykyistä nopeampia yhteyksiä, joten jopa 112kbps yhteyksiä joka vastaa siis ISDN liitymän nopeutta. Hinnoissa on toki edelleen huomattava ero, mutta vuonna 2001 langattomienkin yhteyksien hinnat ovat laskeneet sellaiselle tasolle, ettei hintakaan ole enää este.
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei
vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta.
Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 26.11.1998 11:39. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/20/kannettavat.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ] |