Piiri- ja pakettikytkentäinen

Piirikytkentäinen (yhteydellinen) yhteys

Perinteisesti puhelinyhteys, toimi se sitten äänipuheluna tai datayhteytenä, muodostettiin yhdistämällä soittajan (A-tilaajan) ja vastaajan (B-tilaajan) linjat puhelinkeskuksissa. Tällä tavalla toimivan televerkon sanotaan olevan piirikytkentäinen. Piirikytkentäisissä verkoissa laskutus perustui siihen, että käyttäjille oli varattu puhelinsoiton kestoajaksi operaattorilta linja, joka tällöin oli poissa operaattorin muusta käytöstä; operaattori laskutti siis heikentyneestä siirtokapasiteetistaan. Lisäksi operaattori saattoi laskuttaa myös verkkoon kytkeytymisestä tai vain pelkästään tästä. Verkon sanottiin olevan tällöin piirikytkentäinen. Teknisesti laskutus toteutettiin lähettämällä A-tilaajan puhelinlaskuriin sykäyksiä jollain seuraavista kolmesta mallista: kertaveloituksena, aikaveloituksena tai perusmaksullisena aikaveloituksena; viimeksi mainitun ollessa yhdistelmä kahdesta ensin mainitusta. Käytännöstä riippuen tapana oli lähettää joko yksi sykäys puhelun alussa tai lopussa (kertaveloitus), tietyn väliajoin puhelun aikana (aikaveloitus) tai yhdistelmä näistä (perusmaksullinen aikaveloitus).

Yhteydellinen kytkentä

Kuva 1. Yhteydellinen kytkentä A ja B-tilaajien välillä.

Pakettikytkentäinen yhteys

Pakettikytkentäinen yhteys

Eräs vaihtoehtoinen tapa kytkeä käyttäjä verkkoon on käytää ns. pakettikytkentäistä yhteyttä. Pakettikytkentäisessä yhteydessä lähettäjä pilkkoo lähettämänsä tietueen ennalta määrätyn pituisiin paketteihin, kiinnittää jokaiseen pakettiin vastaanottajan osoitelapun ja lähettää paketit verkkoon. Sieltä paketit ohjautuvat osoitelappujen avulla verkon keskusten kautta vastaanottajalle. Vastaanottaja kokoaa sitten paketeista taas alkuperäiset tietueet. Kun yhteyksiä pidetään auki vain pakettien lähettämisen ajan, on se muun ajan käytettävissä muihin tarkoituksiin, eikä näin ollen ole poissa operaattorin siirtokapasiteetista. Toisaalta yhteys ei ole enää takuuvarmaa, sillä verkko saattaa olla kuormitettuna juuri silloin kun asiakas haluaisi lähettää paketin verkkoon. Verkon ruuhkaisuus vaikuttaa siis asiakkaan saamaan palvelun laatuun. Pakettiverkoissa laskutuksen on ehdotettu tapahtuvan esimerkiksi mitatun liikenteen perusteella (penniä per bitti -periaattella) mutta myös asiakkaalle tarjotun palvelulaadun mukaan. Pakettiverkoissa laskutuksen toteutus on jokatapauksessa huomattavasti monisyisempi ongelma kuin perinteisessä piirikytkentäisessä verkossa.

Kuva 2. Pakettikytkentä A ja B-tilaajien välillä.