Wireless LAN

ADSL tekniikka

DSL-tekniikan (Digital Subscriber Line) avulla tavallista kuparilankapuhelinlinjaa voidaan käyttää nopeaan datasiirtoon kiinteän yhteyden tavoin. Tällä hetkellä on tarjolla useita eri DSL-tekniikoita, joista kaikista käytetään usein nimitystä xDSL. Tustustutaan näistä tarkemmin ADSL-tekniikkaan (Asymmetric Digital Subscriber Line).

Nimensä mukaisesti siirtotekniikka on epäsymmetrinen, eli siirtonopeus on suurempi verkosta tilaajalle (downstream) kuin tilaajalta verkkoon (upstream). ADSL:n maksiminopeus on noin 8 Mbit/s verkosta tilaajalle ja 1 Mbit/s tilaajalta verkkoon. Nopeus riippuu kuitenkin tilaajajohdon laadusta sekä pituudesta ja saattaa käytännössä jäädä selvästi pienemmäksi. Myös viereisissä johdoisssa kulkevat muut yhteydet saattavat häiritä ADSL:ää. Se on kuitenkin adaptiivinen systeemi, joka sopeutuu sähköisen ympäristön muutoksiin muuttamalla tiedonsiirtonopeuttaan. Huonommalla linjalla bitit liikkuvat hitaammin, paremmalla nopeammin. Vaativaisuutensa vuoksi ADSL:ää nimitetään joskus taajamatekniikaksi. Tilaajan ja puhelinkeskuksen välinen johto saa olla enintään neljän-viiden kilometrin pituinen, eikä matkan varrella saa olla kovin montaa liitosta. Lisäksi puhelinkeskuksen tulee olla kiinni laajakaistaisessa runkoverkossa.

ADSL on kiinteä yhteys suoraan palveluntarjoajan verkkoon ja sen vuoksi jatkuvasti auki. Toisin kuin puhelinliikenne ADSL toimii pakettikytkentäisesti, eli tietoa lähetetään ja vastaanotetaan paketteina tarpeen mukaan. Pakettikytkentäisyyden ansiosta operaattori voi jakaa kaistanleveyttä joustavasti.

ADSL-yhteys mahtuu samaan johtoon analogisen puhelinsignaalin kanssa, eikä sitä varten tarvitse asentaa uusia kaapeleita. ADSL käyttää puhelinjohtoa tehokkaammin kuin perinteinen puhelinyhteys, joka lohkaisee vain pienen osan puhelinkaapelin käyttökelpoisesta siirtokaistasta. ADSL hyödyntää aikaisemmin käyttämättä jääneet korkeammat taajuudet 25,8 kilohertsistä 1,1 megahertsiin.

Puhelinkeskuksessa ADSL-linja kytketään suoraan palveluntarjoajan dataverkkoon erityisellä ADSL-keskitinlaitteella. Tilaajan tiloihin asetetaan jakosuodin, joka erottelee puhelimen käyttämät taajuudet ja ADSL-signaalin toisistaan. ADSL:n hitaammassa kevytversiossa puheluitten ja datan väliin on jätetty enemmän hajurakoa niin, että ADSL-modemin voi kytkeä suoraan puhelinpistorasiaan, eikä muita asennustöitä tarvita. Tämä kevytversio noudattaa niin sanottua G.lite-suositusta (ITU G.922.2) ja se on tiedonsiirtonopeudeltaan perusversiota hitaampi, 1,5 Mbit/s verkosta tilaajalle ja 384 kbit/s tilaajalta verkkoon päin./5,7/