S-38.105 Tietoliikennetekniikan perusteet 5. luento 12.2.2004 Kertausta (ISO:n OSI-malli). OSI:n 1 kerros: siirtomediat. OSI:n 2. kerros: Lähiverkkoprotokollat. Ensi kerralla: OSI:n 3. ja 4. kerros: Internetin IP- ja TCP-protokollat. --------------------------------------------------------------- Kiitos OH2TI:n iskuryhmälle radioamatööritoiminnan esittelemisestä luennolla! ---------------------------------------------------------------- Kertausta * OSI-malli - 7-kerroksinen referenssimalli - helpottaa keskenään yhteensopivien ohjelmistojen ja laitteiden kehittämistä * 1. kerros eli fyysinen kerros - siirtojohdot - bittien sähköinen esitystapa - siirtonopeus, synkronointi * 2. kerros eli siirtoyhteyskerros - yhteyden muodostus kahden solmun välillä, fyysinen osoitteistus - vuonohjaus - virheenkorjaus - vuoronvarausmenettelyt (access control) Avojohto * eli eristämätön johdin - langalle kertyvä huurre muuttaa johdon sähköisiä ominaisuuksia - aluksi pelkkää terästä, myöhemmin kuparipäällysteistä terästä * yksilankaiset avojohdot - paluujohtimena toimi maa -> epäsymmetrinen, herkkä häiriöille - ensimmäisissä puhelinverkoissa * avojohdinparit (kaksoisjohto) - lisättiin toinen johto paluujohtimeksi - yhteyksien laatu parani, mutta edelleen ongelmia - resistanssi: signaalin teho muuttui lämmöksi - kapasitanssi: signaali oikaisee eikä saavuta vastapäätä - johtimen magneettikenttä indusoi virran viereisessä johtimessa -> ylikuuluminen -> ongelma vähini johtimien vuorottelulla Kaapeli * useita eristettyjä johtimia kääritään saman vaipan sisälle - voidaan sijoittaa vapaammin kuin avojohto, esim. maan alle - mahdollisuus lisätä vaippaan häiriösuojaus * kierretty parikaapeli - kaksi toistensa ympäri kierrettyä eristettyä johdinta, ympärillä muovivaippa - kiertäminen vähentää ulkoisten häiriöiden vaikutusta - puhelinjohdot, kaiutinkaapelit, lähiverkot * koaksiaalikaapeli - kaksi eristettyä johdinta sisäkkäin - antennikaapeli, lähiverkkokaapeli (Ethernet) Valokuitu * materiaali kvartsilasia (SiO2) tai muovia - idea keksittiin 1966, ensimmäiset kuidut valmistettiin 1970 - esiintyy luonnossa Euplectella-syvänmerensienen runko-rakenteissa (löydetty v. 2003) -> erinomainen laatu * siirrettävä signaali valoa - sähköinen signaali muutetaan valoksi LED- tai laserlähettimillä - valo pysyy kuidun sisällä kokonaisheijastuksen avulla kuoren ja ytimen välillä oltava riittävän suuri taitekerroinero - numeerinen aukko: valonsäteen suurin tulokulma, jolla valonsäde lähtee etenemään kuidun ytimessä - valo "hajaantuu" kuidussa (dispersio) - kuidun taitekerroinprofiilin ja siitä seuraavan valon etenemis- tavan mukaan kuidut jaetaan eri tyyppeihin Valokuidun rajoitukset * kaistanleveyttä rajoittaa lähinnä dispersio * siirtoetäisyyttä rajoittaa vaimennus - vaimennus riippuu aallonpituudesta ja yleisesti ottaen pienenee aallonpituuden kasvaessa (huom. taajuuden alentuessa) - kuidun aiheuttama vaimennus - absorptio (esim. hydroksidi-ionien aiheuttama vesipiikki) - sironta (muutokset lasin tiheydessä, lasiseoksen epätasaisuudet, kuidun taivuttamisesta johtuvat jännitykset ja kuplat) - taivutushäviöt (valonsäde karkaa kuidun sisältä) - liitosten aiheuttama vaimennus Kuitutyypit * yksimuotokuitu - ytimen ja kuoren välinen taitekerroin ja ytimen pieni halkaisija sallivat vain yhden muodon etenemisen - ei dispersiota, pienin vaimennus * monimuotokuidut - askeltaitekertoiminen kuitu - taitekerroin muuttuu ytimen ja kuoren välillä hyppäyksenomaisesti - ytimen halkaisija suuri verrattuna valon aallonpituuteen -> valosta etenee monta eri muotoa -> muotodispersio * asteittaistaitekertoiminen kuitu - ytimen taitekerroin muuttuu asteittaisesti kuorta kohti -> valonsäteet kaartuvat jyrkän heijastumisen sijasta - valo etenee useissa eri muodoissa, mutta reunoilla valon nopeus on suurempi kuin keskiosassa -> muotodispersio melko vähäistä Valokuidun edut ja haitat * edut kuparikaapeleihin nähden - immuuni sähkömagneettisille häiriöille, ei säteile ulospäin (ei ylikuulumista, salakuuntelua) - siirtohäviöt pienet -> toistinväli jopa satoja kilometrejä - leveä kaista, korkeat kantoaaltotaajuudet -> suuri siirtokapasiteetti * haitat - kuidun, lähettimien ja ilmaisimien teko vaativaa -> kallis hinta - asennus ja ylläpito haastavaa - herkästi rikkoontuvaa kuparijohtoihin verrattuna Vapaan tilan edut ja rajoitukset * edut - "halpa" - ei johdonvetokustannuksia - liikkuvat päätelaitteet, yhteys mahdollinen lähes missä vain * rajoitukset - viestin salakuuntelu ja häirintä helppoa -> turvallisuus ratkaistava - käyttökelpoisia radiotaajuuksia rajatusti, käytöstä sovittava kansainvälisesti - siirto-olosuhteet vaihtelevat (sääilmiöt, magneettiset myrskyt) Sarja- ja rinnakkaissiirto * sarjamuotoinen siirto - bitit siirretään yhtä johtoa pitkin ajallisesti peräkkäin - yksi johto riittää: taloudellinen pitkillä siirtoetäisyyksillä * rinnakkaismuotoinen siirto - siirretään yhden tavun kaikki bitit samanaikaisesti, kukin omalla johdollaan - nopea, mutta pitemmillä matkoilla kallis ratkaisu - suuri tiedonsiirtotarve, lyhyt etäisyys -> esim. printterikaapelit, tietokoneen sisäiset väylät - tahdistus OSI:n 2. kerros: siirtoyhteyskerros * ratkaistava OSI:n 2. kerroksella - yhteyden muodostus kahden solmun välillä - fyysinen osoitteistus - vuonohjaus - virheiden käsittely - vuoronvarausmenettelyt (access control) * todellisuudessa verkkototeutukset eivät noudata OSI-jakoa kirjaimellisesti * samoja tehtäviä (kuten virheenkorjausta ja vuonohjausta) tehdään myös muilla kerroksilla (tästä lisää ensi kerralla) Vuonohjaus (engl. flow control) * kuinka paljon tietoa kerralla voi lähettää? - tapahtuu yhteyden aikana - pyrkii estämään tiedon katoamisen siirron aikana puskurien täyttymisen takia: vastaanottaja estää lähettäjää lähettämästä liikaa tietoa kerralla * menetelmiä - lähetetään yksi viesti kerrallaan ja odotetaan vastaanottajalta kuittausta ennen seuraavan viestin lähetystä (stop-and-wait) - lähetetään useita viestejä kerrallaan; kuittausta odottavien viestien lukumäärän määrää ns. liukuva ikkuna (sliding window) Virheet * esiintyvät joko yksittäin (single-bit error) tai purskeina (burst error) * voivat johtua esim. tahdistusvirheistä tai kohinasta ja häiriöistä - kohinan määritelmä: mikä tahansa ei-toivottu satunnainen signaali, joka summautuu mitattavaan signaaliin tai häiritsee haluttua signaalia - aiheutuu laitteen tai materiaalin fysiikasta (esim. lämpökohina) - häiriöt joko luonnollisia (esim. revontulet) tai ihmisen aikaansaamaa (esim. 50 Hz:n sähköverkkojen aiheuttama häiriö, radiolähetteet) -> joka tapauksessa virheitä tulee aina Virheiden käsittely (error control) * virheiden havainti (engl. error detection) - tavoitteena havaita virheet ja tämän jälkeen joko - lähettää virheelliset merkit tai viestit uudelleen (retransmission) - hylätä viallinen viesti - korjata viallinen viesti - virheenhavaintimenetelmiä - kaiutus - pariteettitarkistus - tarkistussumma * virheenkorjaus (engl. error correction) - pyritään sisällyttämään viesteihin niin paljon toistoa, että virheelliset bitit voidaan paitsi havaita myös korjata Vuoronvarausmenettelyt * kenen vuoro lähettää? - kahdenvälisellä linkillä: varmistetaan, että vastaanottaja on toimintakunnossa ja valmis vastaanottoon - monta tasa-arvoista laitetta jakaa saman siirtotien -> tarvitaan hienostuneempia menetelmiä siirtoyhteyden jakamiseksi * sopivin menetelmä riippuu verkon rakenteesta - kilpavarausperiaate: lähetyshaluiset asemat kilpailevat lähetysvuorosta - valtuudenvälitysperiaate: verkossa kiertää valtuus (token), jonka nappaamalla asema saa lähetysvuoron itselleen Kilpavarausperiaate * CSMA/CD (Carrier Sense Multiple Access / Collision Detection) -algoritmi - sopii verkkoon, jossa asemat joutuvat kilpailemaan yhteisestä siirtotiestä (esim. radiotie, väyläverkko) - kilpavarausperiaate tasa-arvoinen: kaikilla asemilla yhtä hyvä tai huono todennäköisyys saada lähetysvuoro - liikenteen määrän kasvaessa kasvaa todennäköisyys, että kaksi asemaa yrittää lähettää yhtä aikaa -> verkon välityskyky pienenee (Ethernet-verkossa noin 0,4*verkon siirtonopeus) - käytetään mm. Ethernetissä (perusmuodossa väylätopologia) (IEEE 802.3) Valtuudenvälitysperiaate * verkossa kiertää valtuus (engl. token), jonka haltijalla on lähetysvuoro * käytetään sekä rengas- että väylätopologiassa - Token Ring (IEEE 802.4) fyysisesti rengasverkko -> ei törmäyksiä, ennakoitava viive lähetysvuoron saamisessa - Token Bus (IEEE 802.5) yhdistelmä Ethernet- ja Token Ring- verkkoja (fyysisesti väylätopologia, jossa kiertää valtuus loogisen renkaan mukaisesti) -> ei törmäyksiä, ennakoitavat viiveet -> käytetään teollisuusautomaatiosovelluksissa