Muutamia pomintoja Kickoff –palaverin puheenvuoroista             12.9.2006 klo 13-15

Rehtori Pursula

Rehtori kuvasi aloituspuheenvuorossaan TKK:n strategiatyön painopisteitä. Tärkeimpänä alueena hän toi esiin kansainvälistymisen. Hän toivotti alkavalle hankkeelle menestystä.

Mervi Karikorpi

- keskeiset osaamisalueet täytyy tunnistaa ja kehittää niille kansainvälistä koulutusta. Osaamiskeskittymät voivat olla toimijoita kansainvälisellä sektorilla.

Ohjausryhmän pj Mäkeläisen (Metso Automation) viestejä:

- Kasvua on haettu palkkaamalla ulkomailla. Havaittu kuitenkin, että "vaikka Kiinassa on miljoona insinööriä, niin mitä sitten?" Kansainvälisessä viitekehyksessä tehokas ja osaava kiinalainen insinööri maksaa jopa enemmän kuin Suomessa. Meidän suomalaisten ja TKK:n ei yhtään tarvitse hävetä valmistuneiden todellisen osaamisen tasoa.

Suomalaisen yrityksen ulkomaan operaatio esim Kiinassa ei enää voi perustua suomalaisten expattien lähettämiseen kohdemaahan. Se on vaan liian kallista ja hankalaa. Jos sellaisia lähetetään, sopimus on tyypillinen kohdemaan sopimus. Tässä mielessä kohdemaan insinööri, joka saadaan sitoutumaan suomalaiseen yritykseen, joka on suorittanut esim. TKK:lla DI –tutkinnon ja oppinut suomalaisen työskentelytavan ja käytännöt, voi potentiaalisesti olla yritykselle todella arvokas.

- Teollisuuden pitää vastata huutoon: Opiskelijalle PITÄÄ tarjota työtä ja harjoittelupaikkoja

- Pelkkä akateeminen hörhöily ei riitä henkilöstöasioissa. Pitää löytyä ihmisiä, jotka tekevät niitä asioita OIKEASTI ja panevat toimeen.

Nyt teollisuuden näkymät ovat erittäin hyvät. Kestää kuitenkin aikansa ennen kuin johto rohkaistuu palkkaamaan lisää väkeä, vuosikymmenen vaihteen käänne on vielä niin tuoreessa muistissa.

Keskustelusta:

Veijo Ilmavirta toi esille Innovaatioketjut osana kansainvälistymistä. Innovaatiokeskus on kerännyt dataa TKK:n kansainvälisistä tutkimuskumppanuuksista yliopistojen ja yritysten kanssa. Hän lupasi antaa datan INTO –projektin käyttöön.

-Bacheloreja pitää saada lähtemään muualle ja niitä pitää ottaa vastaan. Liikkuvuutta pitää saada aikaan (Toivonen)

- Toivonen toi esille HERA:n kohteina olevat projektisalkut ja kansainvälisen koulutusmarkkinoinnin hankkeet, jotka juuri nyt ovat menossa. HERA tekee asioita, joita yksittäiset pääkaupunkiseudun yliopistot eivät yksin kykene tekemään. Esimerkkinä kansainvälisen koulutuksen markkinointiponnistus Intiassa tänä syksynä.

-keskustelua tutkinnoista, joissa on pakollista suorittaa yksi tai useampia jaksoja muissa yliopistoissa.(esim. European Mining course) Ohjelmiin valikoituisi ihmisiä, joilla on halu mennä tekemään osa tutkinnosta ulkomaille. Tai saattaa antaa sysäyksen lähteä ulkomaille, kun tällaisia ohjelmia tarjotaan. (prof. Särkkä, Karikorpi...)

Tällaisia syvempiä yhteistyöhankkeita TKK:lla ovat esimerkiksi EURECOM yhteistyö Sofia Antipoliksessa ja T-osaston Erasmus Mundus ohjelma ”Mobile Computing and Security”, jossa osalliset yliopistot pystyvät yhdessä tarjoamaan rikkaamman valikoiman kursseja kuin mihin yksikään niistä pystyisi yksin (Raimo).

-pitää tunnistaa osaamisalueet. Näiden pohjalta synnyttää huolella valittuja yliopistokumppanuuksia (Karikorpi)

-pitäis saada syvällisempää yhteistyötä yliopistojen välille, kuin vain proffien ja labrojen välistä, muuten ei osaaminen leviä.

Myös epäilyksiä esitettiin yhteis-/double degree tyyppisestä korkeakoulujen syvemmästä kumppanuusyhteistyöstä – eikö se ole kallista?

-proffien haastattelemista tutkimusprojekteihin liittyen ehdotteli professori Kontio

-vaihtoon lähtevien pienestä määrästä moni oli huolissaan. Kotikansainvälistymistä moni ei myöskään pitänyt ulkomaille lähtemisen korvikkeena. Mm Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Sibakov kertoi toimista joilla säätiö tukee vaihtoa. Kantola kertoi, että opiskelijavaihtotaseemme lähti paranemaan kun ryhdyimme tarjoamaan kv maisteriohjelmia. Mahdollisuutemme lähettää opiskelijoita vaihtoon on riippuvainen siitä kuinka monta itse otamme vastaan, vaihtohan on vastavuoroista. Näin ollen vaihto-opiskelu ja kv maisteriohjelmat tukevat toisiaan, jäähän myös meille vaihtoon  tulleista osa opiskelemaan maisteriohjelmissamme.

- Benchmarkingista Kati Korhonen-Yrjänheikki (TEK) ehdotti, että kartoitus kattaisi myös kulttuuriset yms pehmeät toimenpiteet, joihin kilpailijayliopistoissa on ryhdytty. Korhonen-Yrjänheikki vetää TEK:ssä vuoteen 2015 tähtäävää korkeakoulutuksen kansallista strategiahanketta.