Arkitodellisuus on paljastanut, että uutta ja kestävää, kotona tai tietotuvissa tehtävää etätyötä syntyy hyvin hitaasti.
Työn uudelleenjärjestelyt ovat kuitenkin vauhdissa. Kotiin viedään yhä enemmän lisä- tai ylitöitä. Työpaikan ja kodin välinen raja on madaltunut työn joustavuuden tai uudelleen jakamisen nimissä. Samaan kehitykseen kuuluu kännyköin ja kannettavin mikroin varustettujen matka-ammattilaisten yleistyminen.
Teletekniikan professori Kauko Rahko Teknillisestä korkeakoulusta arvioi suomalaisten kypsyneen vähitellen etätyön hyväksymiseen ja hyväksikäyttöön. Hänen mielestään nyt eletään ikään kuin vedenjakajalla, jonka jälkeen etätyö voi levitä hyvinkin nopeasti.
Laitteet ovat kehittyneet ja hinnat halventuneet, hän perustelee. Tietokoneiden käyttö ja televerkoissa liikkuminen ovat jo melkein jokapäiväistä joka kodin toimintaa. Etätyö vielä helpottuu, kun markkinoille ilmestyvät kolmannen sukupolven matkapuhelinverkot, joissa puhe, kuva ja data liikkuvat nykyistäkin tehokkaammin.
Etätyö on vielä niin uutta, ettei Tilastokeskus edes erittele sitä vuosittaisiin työssäkäyntitilastoihin. Tilastointia myös haittaavat etätyön monenlaiset määritelmät, eikä etätyön ja kotiansiotyön erottaminenkaan aina onnistu. Toisen tulkinnan mukaan etätyötä ei saa sitoa kotiin, vaan sellaista on kaikki päätoimipisteen ulkopuolella tehtävä työ silloin, kun työntekijä osallistuu yrityksen tuotantoon tai johtamiseen tietoteknisin välinein.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa syksyllä 1993 selvisi, että liki kahden miljoonan ihmisen työvoimasta miljoona käytti työpaikallaan tietokonetta. Heistä 192 000 jatkoi töitään kotona joskus, mutta vain pari tuhatta piti etätyötä päätyönään.
Työoloista tehdyssä barometrissä syksyllä 1994 päästiin 150 000 satunnaiseen etätyöntekijään, joista 100 000 kertoi tekevänsä etätyötä kahdeksan tuntia viikossa. Barometrin laati työministeriö.
Rahkon mukaan työntekijäjärjestöt vastustivat etätyötä oikeutetusti niin kauan kuin lähtökohtana oli tekniikka eikä ihminen. Etätyöntekijöistä yritettiin puristaa tehoja liikaa irti eivätkä työsuhde- tai työsuojeluasiat olleet kunnossa.
Työministeriön tutkija Juhani Pekkola osoitti lisensiaattityössään, että etätyön työsuhde- ja työsuojeluongelmat olivat suurimpia USA:ssa ja Saksassa, mutta niitä ei havaittu Suomessa juuri lainkaan.
Telekilpailun vapautuminen on myös vahvistanut kuluttajan asemaa, Pekkola huomauttaa. Yksinäiset etätyöntekijät eivät välttämättä jää yhden laitoksen varaan. Jos yksi yritys ilmoittaa tietoliikennelinjan rakentamisen liian kalliiksi, toinen voi jo tarjota yhtä hyvät toiminnot ilman kaapeleita.
Rahko korostaa, että etätyö pitää suunnitella yrityksissä uusien johtamisjärjestelmien kautta.
Silloin kun työntekijät ovat hajallaan eri puolilla maapalloa ajasta ja paikasta riippumattomina, hierarkinen johtaminen tulisi hänen mielestään unohtaa. Tilalle rakennettaisiin etätyöläisten tiimi. Kokemusten mukaan ryhmän tuottavuus on selvästi korkeampi kuin yksilöiden.
Nokia Mobile Phonesissa keskimäärin 60 prosenttia 11 000 työntekijän henkilökunnasta tekee etätyötä, henkilöstöjohtaja Juhani Hokkanen kertoo.
"Kansainväliseen bisnekseen on muodostunut virtuaalimaailma, jossa ihmiset matkustavat omat työpisteet mukanaan. Heidän perustyökalujaan ovat gsm-matkapuhelin ja kannettava mikro."
"Informaatio kyllä kulkee tehokkaasti paikasta toiseen ilman ihmistäkin mutta tunteet eivät. Ihmisten kohtaamisia tarvitaan, kun luodaan kontakteja asiakkaisiin ja luodaan tiimihenkeä", hän muotoilee.
Käytännön etätyö sujuu esimerkiksi niin, että Salossa työskentelevä Nokian suunnittelija pysähtyy Lontoon matkallaan Helsingin konttorissa ja perustaa sinne työpisteen koneen lähtöön asti. Lennon jälkeen hän on taas mukana yhteisessä verkossa, vaikkakin uudessa maassa.
Sisäministeriön aluekehitysosaston päällikkö, ylijohtaja Paavo Pirttimäki sanoo, että etätyö ei itsessään ole kehittynyt yhteiskunnallisesti merkittäväksi tekijäksi, mutta etätyön edellytyksiä parannetaan alueellisen yhdenvertaisuuden kautta. Ihmisten on saatava samat palvelut - myös teletekniset - asuinpaikasta riippumatta.
Maaseutupolitiikan ohjelmatyöryhmän arvion mukaan vuonna 2005 maaseudulla olisi edellytykset 20 000 etätyöpaikalle, kun niitä 1987 oli tuhat ja 1993 yli 5 000. Etätyö tarjoaisi suhteellisesti eniten uusia työtilaisuuksia maaseudulla.
Suomessa pyörii kolmisenkymmentä etätyön lisäämistä edistävää projektia, joista suurin on Euroopan sosiaalirahaston ja työministeriön rahjoittama ohjelma Etätyö muutoksen välineenä. Siihen on valittu kahdeksan yritystä, joiden etätyöprosessiin ministeriön tutkijat osallistuvat. "Etsimme rakenteita, toimintatapoja ja muutosvoimia, jotka tukevat tai estävät etätyön käyttöönottoa", projektijohtaja Ari Luukinen kuvailee.
Maanantaina 27. toukokuuta 1996