Teletekniikan laboratorio

Tkl-38.113 Tietok. tiedons. per.

5. a) Selvitä yhdellä lauseella edellä annetussa kaavakokoelmassa olevat seuraavat

merkinnät:

M/M/1 =

q =

N =

s =

[[sigma]]s =

[[rho]] =

tq = (2 p.)

b) Oletaan viisi 9600 bps linkkiä, jotka kytkevät kaksi LANia toisiinsa. Pakettikoko linkeissä on 100 oktettia. Palveluajan keskihajonnaksi on saatu 0.079. Huippukuormituksen aikana paketteja saapuu 48 kpl/s. Saapuvat paketit ovat tasaisesti jakautuneet linkeille.

Voidaanko näiden tietojen perusteella laskea kunkin linkin huippukuormitus?

Jos mielestäsi

EI voida -> kerro miksi ei

KYLLÄ voidaan -> laske mikä on kunkin linkin huippukuormitus ja paketin

keskimääräinen jonotusaika sekä kerro mitä mallia (em.

kaavakokoelman (a),(b) vai (c) mallia) ja miksi käytit hyväksi? (4 p.)

==============================================================

==============================================================

RATKAISU

5.

Ratkaisut löytyvät Byte-lehden artikkelista prujuista.

a) ( p / oikea merkintä paitsi M/M/1 p)

M/M/1 = kutsut saapuvat Poisson-prosessin mukaisesti / palveluajat eksponentiaalisesti

jakautuneita / palvelupaikkojen lukumäärä on 1 (ja odotuspaikkojen määrä on )

q = asiakkaitten lkm systeemissä (palveltavina ja jonossa)

N = palvelupaikkojen lkm

s = palveluaika

[[sigma]]s = palveluajan hajonta

[[rho]] = kuormitus

tq = tw + s = keskiarvoaika jonka asiakas viettää systeemissä (jono+palvelu)

b) KYLLÄ voidaan

paketti = 100 oktettia = 100 * 8 bit = 800 bit

Yhden paketin palveluaika s = = 0.0833 s (1 p)

Paketit tasaisesti jakautuneet linkeille [[??]] kullekin linkille huippu [[lambda]] = 48/5 = 9.6 pak/s

Siten huippukuormitus [[rho]] = [[lambda]]*s = 9.6 * 0.0833 = 0.8 (1 p)

Paketin palveluajan hajonta (0.079 s) on suunnilleen sama kuin palveluaika (0.0833 s)

[[??]] eksponentiaalinen palveluaikajakauma

[[??]] kaavakokoelman b-malli (M/M/1) (1 p)

[[??]] jonotusaika tw = = = 0.33 s (1 p)

(hyväksytty myös syst.vietetyn ajan lasku tq = = 0.42 s )