Teletekniikan laboratorio 27.04.1999
S38.110/Kevät-99
Prof. Raimo Kantola

Mahdollisia tenttikysymyksiä

Huom: Listan tarkoitus on toimia apuna tenttiin valmistauduttaessa. Itse tenttiä ajatellen lista on suuntaa antava.

Johdanto

1. Televerkon topologia ja sitä määräävät tekijät
2. Osoitteet eri verkoissa.
3. Valinnaisuuden merkitys televerkossa. Kytkentäkentän tehtävä.
4. Keskusten tuotesukupolvet ja niiden elinkaaret.
5. Esitä PCM-signaalin rakenne ja PCM-toimintaperiaate.
6. Esitä Puheen PCM-koodauksen periaate
7. Esitä HBD3 johtokoodaus.

Kentät

8. Esitä kaksi (2) esimerkkiä 16 x 16 tilakytkimen toteutuksesta.
9. Esitä aikakytkimen rakenne ja toiminta, esitä myös vaihtoehtoine toteutus
10. Esitä kytkimen multipleksauksen periaate
11. Analysoi kaksiportaisten kytkentäkenttien ominaisuudet
12. Piirrä 3-portainen uudelleen järjestettävästi estoton 16 PCM:n kenttä kolmiulotteisena tilakytkinesityksenä.
13. Analysoi ATA, ATT ja TAT kenttien ominaisuudet
14. Määrittele termit

15. Anna esimerkki kytkimen ja kolmiportaisen kentän graafiesityksestä.
16. Paullin matriisiesitys kolmiportaiselle Closin verkolle.
17. Kolmiportaisen kytkentäkentän yleinen esitystapa ja Closin verkko sen erikoistapauksena.
18. Millä ehdoilla Closin verkko on uudelleen järjestettävästi estoton? Millä ehdoilla se on tiukasti estoton?
19. Closin teoreema ja sen todistus.
20. Polun haku Closin verkossa.
21. Esitä kytkentäkentän rekursiivisen rakentamisen yleinen periaate. Millä ehdolla kenttä on uudelleen järjestettävästi estoton? Tiukasti estoton?
22. Piirrä rekursiivisesti 8 tulon Benes verkko. Näytä mikä on portaiden ja kytkentäpisteiden lukumäärä Benes verkossa.
23. Muodosta rekursiolla tiukasti estoton N x N kytkentäkenttä käyttämällä N^1/2 x N^1/2 kytkimiä. Laske kytkentäpisteiden lukumäärä kentässä.
24. Esitä Cantor verkon rakenne.
25. Näytä että Cantor verkko on tiukasti estoton.
26. Mikä on yksipistekytkentöjen määrä kentässä? Mikä on monipistekytkentöjen määrä kentässä? Visualisoi.
27. Näytä yksipistekytkentäfunktion avulla, että BENES-verkko on liki optimaalinen uudelleenjärjestettävä kenttä.
28. Esitä itsereitittävyyden periaate. Anna kytkennän kulkuesimerkki.
29. Mitkä ovat itsereitittävyyden rajoitukset ja miten rajoitukset voidaan voittaa?
30. Mitkä ovat moniportaisten kenttien keskeiset ongelmat?
31. Keskeiset kytkentäkenttäarkkitehtuurin valintaan vaikuttavat teknologiset parametrit.
32. Esitä DX 200 puhelinkeskuksen matriisikentän rakenne.
33. Mitkä ovat matriisikentän hyvät ja huonot puolet.
34. Laskuja kenttiin liittyen.

Synkronointi

35. Laskuja.
36. Määrittele värinä ja vaeltelu. Mitkä ovat niiden vaikutukset televerkkoon.
37. Televerkon synkronoinnin tavoite ja periaate.
38. Määrittele maximum time interval error (MTIE).
39. Keskuksen kellojärjestelmä.

Merkinannot - 1

40. Esitä merkinantojärjestelmän rakenne tilakoneena algebrallisesti ja graafina. Määrittele signaalivuokaavio ja vertaa sitä menetelmänä tilakoneeseen.
41. Puhelinverkon merkinantojärjestelmien luokittelu ja kehitys.
42. Tilaajamerkinanto.
43. Esitä R2 merkinannon periaate.
44. Mitkä ovat kanavakohtaisen merkinannon rajoitukset? Missä määrin YKM on ratkaisu rajoituksiin?
45. Määrittele termit YKM-verkko, osoitepiste, linkki ja linkkijoukko.
46. Mitkä ovat YKM:lle asetetut reaaliaika- ja luotettavuusvaatimukset?
47. Esitä YKM -järjestelmän toiminnallinen rakenne.
48. MTP:n toiminnallinen rakenne.
49. Määrittele MTP:n käsitteet: merkinantokanava, -kanavajärjestelmä, -väylä ja -väyläjärjestelmä.
50. MTP:n sanomatyypit. MTP:n tietosanoman rakenne.
51. Havainnollista MTP:n merkinantoverkkokäsitettä esimerkin avulla.
52. Sanomien osoitusmekanismit SCCP:ssä.
53. Yleisosoite SCCP:ssä. Anna esimerkki.
54. YKM:n vahvuudet ja heikkoudet.
55. Perus-ISDN liittymän rakenne ja rajapinnat.
56. Perus-ISDN liittymän aktivointiproseduuri.
57. Esitä pseudokoodina HDLC -lähetin ja vastaanotin.
58. DSS1 merkinannon peruspiirteet ja yhteyden muodostusproseduuri

Merkinannot - TCAP

59. TCAP:n tarkoitus ja perusrakenne. Vertaa TCAP:ia OSI:iin.
60. TCAP:n toimintaperiaate ja operaatiotyypit.
61. TCAP:n ei-strukturoitu dialogi.
62. TCAP:n strukturoitu vuoropuhelu.

Merkinannot - V5

63. V5 arkkitehtuurin perustoiminnot ja rajapinnat. V5 merkinannon käyttö ja vaikutukset telekilpailuun.
64. Mitä asioita V5 merkinannossa on määriteltävä kansallisesti?
65. V5.1 ja V5.2 rajapinnat. Mitä tilaajapalveluiden päätyyppejä tuetaan?
66. Toimintojen hajautus V5.x -määrittelyjen mukaan.
67. Piirrä lohkokaaviona ja selitä V5.1 protokolla-arkkitehtuuri.
68. Piirrä lohkokaaviona ja selitä V5.2 protokolla-arkkitehtuuri.
69. C-kanavat V5:ssä ja niiden hallinta.
70. ISDN -merkinannon toteutusperiaate V5:ssä
71. V5:n PSTN protokollan toiminnallinen rakenne ja tärkeimmät sanomat.
72. Miten tapahtuu V5 tilaajaliitäntänoodin puhelukohtaisten kytkentöjen ohjaus. Esitä toiminnallinen periaate.
73. V5.2-yhdysjohtojen kontrolliprotokollan periaate.

Merkinannot - ISUP

74. Puhelujen tunnistus ISUP:ssa.
75. Esitä ISUP-merkinannon onnistunut puhelunmuodostus signaalivuokaaviona.
76. Peräkkäisten ISUP-versioiden yhteensopivuus.
77. Sanomapohjaisten merkinantojen yhteensovituksen kuvausmenetelmä kansainvälisissä standardeissa.

Merkinannot - MAP

78. MAP:n kehitysportaat, MAP -toteutusten yhteensopivuus (versioituminen). Nykyiset toteutukset verkossa.
79. MAP -sanomien osoitusperiaateet GSM-verkossa.
80. TCAP palveluiden käyttö MAP:ssa
81. Sijainnin hallintaproseduurit MAP:ssa.
82. Päättyvän puhelun reititysproseduurit GSM:ssä.
83. MSC:ltä MSC:lle handover MAP:ssa.
84. MAP:n turvallisuusoperaatiot
85. MAP:n tilaajien hallintaoperaatiot
86. GSM-lisäpalveluoperaatiot MAP:ssa.
87. USSD-palvelu ja sen toiminta.
88. GSM lyhytsanomapalvelu, erityisesti MAP:n kannalta.
89. Lyhytsanomien reititys ja osoitus.
90. CAMEL määrittelyjen tavoitteet, vaiheet ja vaiheen 1 CAMEL-arkkitehtuuri. Toimintaesimerkki.
91. Lähtevän ja päättyvän CAMEL-puhelun proseduurit.

Vikasietoisuus

92. Laskuja (kombinatoriikka ja Markovin ketjut).
93. Määrittele vikaantuminen, vika, virhe ja vikasietoisuus. Anna myös vikojen luokittelu.
94. Määrittele luotettavuus, käytettävyys ja kunnossapidettävyys.
95. Määrittele MTTF, MTBF ja MTTR.
96. Puhelinkeskuksen vikasietoisuusperiaatteet.
97. Määrittele hetkellinen vikaantumistiheys matemaattisesti tapahtuma-avaruudessa {järjestelmä toimii aikavälillä, järjestelmä vikaantuu aikavälillä}. Näytä yhteys eksponentiaaliseen luotettavuusfunktioon.
98. Näytä että MTTF= 1/l.

IP puhelinpalvelut

99. Kuvaa IP puhelinpalvelun protokollarakenne. Totea myös lyhesti kunkin protokollan tehtävä.
100. Kuvaa IP puhelinpalvelun skenaariot.
101. Määrittele IP puhelinpalvelun laatuun vaikuttavat tekijät. Millä periaatteellisilla tavoilla laatua ylläpidetään
        ja parannetaan.
102. Mitkä ovat H.323 määrittelyn mukaiset toiminnalliset kokonaisuudet. Määrittele myös toiminnallisten
        kokonaisuuksien (functional entity) päätehtävät.
103. Luettele H.323:n tukemat puhelumallit, anna esimerkki puhelusta, jossa on viisi osapuolta, joista kaksi on
        samassa lähiverkossa ja kolme käyttää etäyhteyttä.
104. Määrittele vyöhykkeen käsite H.323:ssa.
105. Kuvaa osoitteiden käyttö H.323:een perustuvassa IP puhelinpalvelussa.
106. Määrittele yhdyskäytävän ja yhteyden valvojan tehtävät H.323:n mukaan.
107. Kuvaa RAS-signaloinnin toiminta H.323:ssa.
108. Kuvaa H.323:n puhelusignaloinnin periaatteet.
109. Kuvaa H.245 signaloinnin tehtävät IP puhelinpalvelussa.
110. Kuvaa RTP:n tehtävät ja käyttö IP puhelinpalvelussa.
111. Kuvaa RTCP:n tehtävät ja käyttö IP puhelinpalvelussa.