Määritelmä á la Markus Peuhkuri:

Tavoitteena on tietoliikenteen yhtenäisteoria: kaikki tietoliikenne, oli se sitten ääntä, videota, tai mitä tahansa dataa, saadaan välitettyä yhtenäisessä verkossa, johon voidaan liittyä langallisesti ja langattomasti mistä tahansa.

• vrt. nykyiseen tilanteeseen, missä puhelin, data ja TV-verkko ovat erillisiä.

• ATM koetti olla sitä, nyt IP koettaa vuorostaan...

Data ylittää puheen määrän

• "Puheesta tulee marginaali-ilmiö… just another application"
• Mutta …. puhe voi korvautua muilla streaming-tyyppisillä sovelluksilla, jotka syövät kaistaa viela hurjemmin

• Real audio, real video: Internet radio- ja televisioasemat

• jonain (kaukaisena) päivänä ollaan ehkä tilanteessa, jossa käyttäjät haluavat päästä käsiksi mihin tahansa TV-kanavaan missä päin maailmaa tahansa

• Hajautettu laskenta
• Hajautetut tietovarastot, freenet
• Music delivery
• Karaoke
• Pelit, multi-player games, "virtuaalitodellisuus"
• Sovellukset, joista emme vielä tiedä mitään

• Integroituja ratkaisuja on etsitty kauan

• äänen ja datan integromisesta samaan verkkoon on puhuttu 30 vuotta

• ATM oli eräs tekniikka, joka ratsasti sovellusten integroinnilla

• tosin varhaiset kehittäjät eivät pitäneet lainkaan järkevänä, että tavallinen puhelinliikenne integroitaisiin ATM-verkkoon

• Internet ei tekniikkana sisällä mitään sellaista, joka tekisi integroinnin siinä jotenkin helpommaksi tai yksinkertaisemmaksi kuin jossakin muussa verkossa, esim. ATM:ssä
• Internetin etuna yksinkertaisesti on sen laaja levinneisyys: IP muodostaa verkkokerroksen de facto standardin

• lähti liikkeelle vanhan infrastruktuurin pohjalta: ei vaatinut uutta tekniikkaa
• toi käyttäjien ulottuville paljon hyödyllisiä ja kivoja sovelluksia
• avoimuus
• älykkyys verkon reunalla

• Integraatioedut: rakentaminen, verkonhallinta, hallinnointi
• Liikenteelliseltä kannalta edut ovat vähäisemmät

• puhe itsessään sovelluksena on suhteellisen vakionopeuksista
• tilastollinen multipleksointi ei tuo kovin merkittäviä etuja

• Varaus edelliseen: tilanne riippuu jonkin verran siitä, mitä koodausta käytetään

• todellinen informaatiovirta on vaihtuvanopeuksista
• jo yksinkertainen silence suppression tuottaa säästöjä
• tätä on jo kauan hyödynnetty suuren etäisyyden yhteyksissä (mm. TransAtlantic TASI-järestelmä)
• tekijä 2-3 (ei merkityksetön) -- laadusta tinkien huomattavasti enemmän;

• Internet on pakettiverkko

• paketit kokevat viiveitä, viiveet vaihtelevat
• reaaliaikasovelluksissa paketin perillemenon pitää tapahtua annetuna ajan sisällä

• Nykyinen Internet ei mahdollista varausten tekemistä

• streaming-tyyppiset sovellukset hyötyisivät resurssivarauksista aivan kuten perinteisissä verkoissa
• IntServ määritteli varausprotokollan, mutta sitä ei pidetä toteuttamiskelpoisena runkoverkoissa
• DiffServ-tyyppiset varaukset liikenneaggregaateille eivät anna riittäviä takeita

• Yleinen trendi on että verkon liikenne kasvaa voimakkaasti
• Runkoverkossa on suuri ja kasvava aggregaatioaste; terabit-reitittimet

• liikenne on suhteellisen tasaista
• on helppo mitoittaa linkit sen verran väljiksi (overprovisioning), että palvelun laatu on hyvä
• edes DiffServiä ei runkoverkossa tarvita: differentioinnin alue on kapea

• Naiivin jonotarkastelun mukaan aggregaatioasteen kasvaessa (linkin nopeutuessa) viiveet pienenevät
• Mutta… (kapasiteettirajoituksista) vapaa liikenne on pitkän aikavälin riippuvaa: verkon väljentäminen tuo itse verkkoon yhä suurempia purskeita

• kaksi kilpaileva tekijää: voiden lukumäärän kasvu, purskeiden kasvu
• kunnollista skaalautuvuusanalyysiä ei ole tehty

• Ongelmana ovat huonosti käyttäytyvät suuret vuot

• non-responsive (non-TCP) flows
• non-TCP compliant flows (virheelliset TCP-toteutukset, tahalliset ryövärit)

• Historiallinen totuus, joka tunnetaan hyvin tietokonemaailmasta

• informaatio on kaasua, joka täyttää aina käytettävissä olevan astian tai putken
• onko PC-koneesi boottausaika lyhentynyt vai pidentynyt?

• Pullonkaulana tulevat erityisesti olemaan

• access-verkot
• interdomain-liikenne (ISP:eiden poliittiset motiivit)
• palvelimet

• Tilannetta voidaan helpottaa sopivilla arkkitehtuuriratkaisuilla

• esim. videoserverit voidaan sijoittaa verkon reunoille: vain viimeiset kilometrit verkon yli

• Kehitys nopeampaa kuin kukaan osasi ennustaa

• faksi (80-luvun puolivälissä ja lopulla)
• kännykkä: Nokiankin edustajat ovat monessa yhteydessä todenneet, että markkinoiden kasvu on ollut nopeampaa kuin kukaan osasi ennustaa
• Internet, www

• Kehitys hitaampaa kuin odotettiin

• ISDN, B-ISDN
• kuvapuhelin, vidoneuvottelu
• verkkotietokone
• e-commerce

• Läpimurtosovellukset pääsevät usein käyntiin odotettua hitaammin, mutta lopulta lyövät läpi odotettua nopeammin

"The telephone has too many shortcomings to be seriously considered as a means of communication. The device has no value."

- Western Union, 1876

"I think there is a world market for maybe five computers."

"Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons."

- Popular Mechanics Magazine, 1949

"640K ought to be enough for anybody."
- Bill Gates, 1981

• Internetin luonnehdinta kokonaisuudessaan on vaikeaa

• ei ole olemassa "tyypillistä" Internet-liikennettä

• Verkko on heterogeeninen

• suuri, yli 55 milj. tietokonetta (June 1999)
• IP-tekniikka yhdistää saumattomasti toisiinsa mitä erilaisempia verkkoja

• Internet muuttuu rajusti ajankohdasta toiseen

• yksittäisiä yllättäviä muutoksia, esim. FTP-liikenteessä paketin kokojakauman mediaani
• yleensä mediaani on hyvin stabiili tilastollinen parametri; epäherkkä jakauman ääripisteille
• kuitenkin (mitattu LBNL:ssä):
  Oct 1992 4500 byte
  Feb 1993 2100 byte
  March 1998 5600 byte

• simple models which allow quick answers, give insight
• insensititvity results
• scaling studies
• models which include traffic elasticity
• measures for user perceived quality