Tero Marjamäki 43444M
Tero.Marjamakihut.fi
TIIVISTELMÄ
Langaton viestintä lisääntyessä työntekijät eivät ole enää sidottuja työpaikkoihinsa vaan voivat työskennellä riippumatta paikasta, ajasta tai päätelaiteesta. Liikkuva toimisto soveltuu liikkuville ihmisille sekä niille, jotka haluavat työskennellä työpaikan ulkopuolella.
Liikkuvan toimiston perustana on gsm-puhelin. Digitaalinen gsm-verkko tarjoaa käyttäjilleen monia lisäarvoa tuottavia palveluja, kuten esimerkiksi lyhyt viestit, faxit ja sähköpostin. Kun gsm-puhelin yhdistetään kannettavaan tietokoneeseen PCMCIA-kortin välityksellä saadaan aikaan tehokas liikkuva toimisto. Tämä yhdistelmä mahdollistaa vaativan tietojenkäsittelyn sekä tietoliikenneyhteydet. Rajoittavana tekijänä on kuitenkin gsm-standardin 9,6 Kbit/s siirtonopeus. Vaihtoehtojen välimaastossa sijaitsevat erilaiset muistikirjamikrot sekä integroitu Nokia 9000 Communicator. Nämä järjestelmät mahdollistavat helppokäyttöisemmän liittymän gsm-palveluihin sekä Internettiin.
Erilaisten palvelujen hinnoittelu on tällä hetkellä hieman sekavaa ja epäreilua. Datapuheluja veloitetaan raskaammin kuin tavallisia puheluja, mutta tilanne tullee muuttumaan liikenteen profiilin muuttuessa yhä enemmän IP-pohjaiseen dataan. Se kuinka kallista palvelu on ja mitä operaattoria kannattaa käyttää riippuvat huomattavasti verkon ja palvelujen käyttötavasta.
Tärkeimmät muuttujat liikkuvaa toimistoa perustettaessa ovat: Hankinta- ja käyttökustannukset, käytettävyys sekä laajennettavuus. Kustannuksiltaan järkevin vaihtoehto tällä haavaa on Nokia Communicator, kuitenkin vain siinä tilanteessa, ettei käyttäjä omista jo gsm-puhelinta. Myöskin käytettävyydeltään Communocator on ylivertainen, mutta huomioon pitää ottaa sen tarjoamien palvelujen rajallisuus. Uusien innovaatioiden myötä kannettavien käytettävyys tullee parantumaan. Laajennettavuuden kannalta kannettava-gsm-yhdistelmä painii ihan omassa sarjassaan.
Tulevaisuudessa siirtonopeudet kasvavat huomattavasti ja tulevaisuuden liikkuvassa toimistossa voidaan siirtää liikkuvaa kuvaakin sekä käyttää monia palveluita, joista voi tällä hetkellä vain haaveilla. Erilaiset langattomat lähiverkot tulevat lisäämään liikkuvan toimiston käyttömahdollisuuksia, jopa yrityksen ainoana tietokonejärjestelmänä.
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1
1.1 Mobile office 1
2. Tuotteet ja tekniikka 2
2.1 GSM-puhelimen ja verkon tekniset ominaisuudet 2
2.2 Kannettava tietokone ja GSM-puhelin 3
2.3 Muistikirjamikrot ja puhelin 4
3. Palvelut ja hinnat 4
3.1 Gsm-puhelin 4
3.2 Kannettava tietokone ja gsm-puhelin 6
3.3 Muistikirjamikrot ja puhelin 7
3.3.1 Communicator 8
3.4 Internet 8
4. Vertailua eri vaihtoehtojen välillä 9
4.1 Kustannukset 9
4.2 Käytettävyys 10
4.3 Laajennettavuus 10
5. Tulevaisuuden mobile office 10
5.1 Integraatio 11
5.2 Universal mobile telecommunications system (UMTS) 11
5.3 Langaton lähiverkko 12
6. Yhteenveto 12
JOHDANTO
Tämä harjoitustyö on tehty kurssille s-38.116 Teletietotekniikka. Harjoitustyön aiheena on mobile office eli liikkuva toimisto. Kurssiin liittyvän seminaariesitelmän ja raportin tarkoituksena on selvittää millaisia mahdollisuuksia on tällä hetkellä tarjolla piuhasta irti haluaville yrityksille ja yksityisille henkilöille. Raportti on jaettu karkeasti ottaen neljään osaan: Eri teknisten vaihtoehtojen esittely, palvelujen tarjonta ja hinnoittelu, vertailua eri ratkaisujen välillä sekä tulevaisuuden visiointi.
Liikkuvan datan siirron merkitys kasvaa koko ajan yhä uusien organisaatioiden huomatessa tekniikan suomien palveluiden sopivuuden oman toimintansa kehittämiseen. Tietotekniikan ja televerkkojen hyödyntäminen alkaa olemaan kriittinen menestystekijä myös aloilla, jotka eivät toimi teknologian eturintamalla. Liikkuvaan toimistoon siirtyminen vähentää fyysiseen siirtymiseen liittyviä kustannuksia ja erityisesti hukka-aikaa. Jo 28 minuutin aikasäästöt päivässä tai 24 kilometrin kuljetuskustannusten välttäminen tuovat takaisin langattomaan järjestelmään kuluneet kustannukset. Erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen puntarointi vaikeutuu ja valintojen integrointi nykyisiin järjestelmiin tulee yhä tärkeämmäksi.
Käsitteenä mobile office on laajempi kuin liikkuva toimisto, sillä mobile-sanalla voidaan tarkoittaa riippumattomuutta paikasta, ajasta tai päätelaitteesta. Raportissa käsitellään pääasiassa vain kahta ensimmäistä sekä sivutaan eräissä kohdin päätelaitteesta riippumattomuutta.
Yksinkertaisin liikkuva toimisto muodostuu pelkästä gsm-puhelimesta, joka tarjoaa monia eri palveluja. Usein kuitenkin varsinainen toimistotyöskentely vaatii kannettavan mikron ja datasiirto-ominaisuuksilla varustetun, digitaalisen, puhelimen. Näiden välimuotona voidaan pitää erilaisia muistikirjamikroja sekä Nokia 9000 Communicator-tyyppisiä ratkaisuja. Eräänlaisen puoliliikkuvan toimiston muodostaa kannettava mikro lankaverkkomodeemilla tai ilman. Esimerkki päätelaitteesta riippumattomasta mobile office-ratkaisusta on Internetin käyttö.
Vaikka nmt-verkko tarjosi jo mahdollisuutta datan siirtoon, vaikkakin hidasta, ei itse puhelinta voinut hyödyntää työskentelyssä muuhun kuin keskusteluun. Nykyaikainen gsm-verkko tarjoaa aivan erilaisia mahdollisuuksia. Palvelujen hyödyntäminen riippuu puhelimen ominaisuuksista ja käyttäjän tietotaidosta.
Nykyinen gsm:n toinen sukupolvi tarjoaa maksimissaan 9600 bit/s siirtonopeuden. Kokonaisuudessa verkko siirtää huomattavasti nopeammin, mutta resursseja syö tehokas virheenkorjausalgoritmi. Suomessa on tehty laboratoriokokeiluja siirtonopeuden nostamiseksi 28 800 bit/s, ja jopa 64 kbit/s käyttäen yhteen lähetykseen monia kanavia. Varsinkin dcs:n avulla on mahdollista käyttää monia kanavia yhteen yhteyteen, koska kapasiteettia on huomattavasti enemmän kuin gsm-verkossa. Digitalisoimisen myötä tiedonsiirron turvallisuus on merkittävästi parantunut ja yritykset voivat siirtää myös tärkeitä tietoja. Tavallisen puhe/datakanavan lisäksi gsm-verkossa on erityinen signalointikanava, jonka käyttö ei vie resursseja normaaleilta verkkotoiminnoilta ja sitä käyttää monta päätelaitetta yhtäaikaa. Tutuin sen käyttökohteista on lyhyt viestien lähettäminen ja vastaanotto.
Tällä hetkellä markkinoilla on hyvin paljon erilaisia puhelimia sekä toiminnoiltaan että ulkonäöltään. Koska GSM-standardi on tiukka, ei varsinaisia lisäarvoa tuottavia eroja eri valmistajien malleissa ole, vaan kyse on pikemminkin siitä, kuinka paljon ominaisuuksia on hinnan vuoksi päätetty jättää pois.
Kannettava tietokone ja GSM-puhelin yhdistelmässä voidaan luonnollisesti käyttää kaikkia puhelimen ominaisuuksia, mutta kannettava tuo mukanaan joukon uusia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi modeemin ja faxin. Jotta puhelinta pystyttäisiin käyttämään modeemin lailla tarvitaan erillinen PCMCIA-kortti yhdistämään tietokone ja puhelin. PCMCIA-kortti sisältää modeemiominaisuudet ja puhelin on vain välikappale. Nykyisin markkinoilla olevat PCMCIA-kortit siirtävät maksimissaan 9600 bit/s, eikä niissä ole optioita hyödyntää mahdollista verkon tiedonsiirtokapasiteetin kasvamista. Datan siirtomuoto on binäärinen ja kortit tukevat ryhmän 3 faxien lähettämistä ja vastaanottoa. Kortteja löytyy mm. Nokialta ja Ericssonilta.
Kannettavan tietokoneen nopeus, eivätkä muutkaan ominaisuudet ole pullonkaulana tiedonsiirrossa, mutta liikkuvan toimiston tarpeissa ei ainoastaan tiedonsiirtonopeudella ole merkitystä. Käytettävyys on yksi tärkeimmistä kannettavien ominaisuuksista. Se on parantunut merkittävästi akkuteknologian kehittymisen ja virran kulutuksen pienenemisen myötä. Nykyisten kannettavien akut kestävät noin kolmen tunnin käytön ja akut voidaan ladata jopa auton sähköjärjestelmästä. Toinen merkittävä käytettävyyden edistäjä on telakointiasemien käyttö, jolloin konetta voidaan käyttää myös tavallisena pöytäkoneena. Jotta yhteys erilaisiin verkkoihin olisi mahdollisimman yksinkertainen ja helppokäyttöinen suositellaan käytettäväksi Win95® käyttöjärjestelmää, ja koneen ollessa vaativassa työkäytössä on tehoa oltava ainakin saman verran kuin työpaikalla olevassa pöytäkoneessa. Kannettavan näytön on käytännön syistä oltava pieni ja siksi kuvaajien ym. sulava vierittäminen on erittäin tärkeää. Koska gsm-verkon nopeudet eivät tue jatkuvaa päätetyöskentelyä, on kannettavassa oltava samat ohjelmat kuin kiinteässä verkossa. Edellä esitettyjen perusteluiden valossa on tällä hetkellä järkevä liikkuvan toimiston kannettava tietokone teholtaan vähintään 100 MHz Pentium®, ja siinä on mahdollisimman paljon keskusmuistia.
Suuret tietokonevalmistajat kuten HP ja Apple ovat myös huomanneet liikkuvaan datan siirtoon liittyvät mahdollisuudet ja he ovat tuoneet markkinoille erilaisia muistikirjamikroja. Muistikirjamikroihin on lisätty ominaisuuksia, jotka helpottavat laitteiden käyttöä puhelimen kanssa. Nimensä mukaisesti näillä laitteilla ei ole tarkoitus käyttää raskaita taulukkolaskentaohjelmia, vaan ne on tarkoitettu ajan hallintaan, kirjalliseen viestintään - faxit ja sähköpostit - sekä pienimuotoiseen tietojenkäsittelyyn. Kannettavien lailla myös muistikirjamikro vaatii PCMCIA-kortin sekä puhelimen. Markkinoilla olevissa tuotteissa on yleensä 7-20 Mhz suoritin ja 1 - 2,5 Mt käyttömuisti. Tuotemerkkejä ovat mm. Applen Newton Message Pad 130 ja HP:n OmniGo 700LX.
Nokia 9000 Communicator on integroitu muistikirjamikro ja puhelin. Se on tällä hetkellä ainut laatuaan, eivätkä muut matkapuhelin- tai tietokonevalmistajat luultavasti kykene tuomaan markkinoille vastaavaa ratkaisua ainakaan tänä keväänä. Prosessorina siinä on Intelin 386-erikoisprosessori ja muistia yhteensä 8 Mb (2 Mb ohjelmamuistia).
Tällä hetkellä suomalaiset palveluoperaattorit tuovat verkkoihinsa kilpaa erilaisia lisäarvoa tuottavia palveluja. Erityisesti liikkuvan toimiston kannalta on tärkeää muistaa, että palvelut ovat operaattoririippuvaisia, eivätkä esimerkiksi ulkomaiset roaming-kumppanit välttämättä tarjoa samoja palveluita kuin mitä kotimainen operaattori käyttää. Tällä hetkellä käytössä olevia palveluita ovat mm. lyhyt viestit, gsm fax ja fax-vastaaja.
Lyhyt viestit tai tekstisanomat ovat saaneet suuren suosion. Erityisesti tilanteissa, joissa ei haluta vastaanottajan häiriintyvän yhteydenotosta on tekstiviesti helppo tapa kommunikaatioon. Lyhyt viesteillä on mahdollista hoitaa myös varsinaisia toimistotyöhön liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi uutisten ja pörssitietojen luku, laskunmaksu ja muut tilitapahtumat(OKO), tekstifaxit sekä sähköpostien vastaanotto ja lähettäminen.
Yksittäisen tekstiviestin maksimipituus on 160 merkkiä. Yksi kätevimmistä tekstiviestipalveluista on Internetin sähköpostiliikenteen yhdistäminen puhelimeen. Jokaisesta saapuneesta viestistä puhelimen näyttöön tulee sähköpostin otsikko ja se osa viestistä, joka ei ylitä maksimimerkkimäärää - Tele tarjoaa maksullista palvelua, jossa voidaan vastaanottaa 3200 merkkiä käyttäen 20 lähetystä. Näin muuten passiivinen sähköpostiviestintä muuttuu reaaliaikaisemmaksi. Faxien lähettämiseksi operaattorit tarjoavat tällä hetkellä mahdollisuutta 640 merkin käyttöön. Viestit lähetetään 160 merkin mittaisina ja operaattorin sanomakeskus kerää ne yhdeksi kokonaisuudeksi, joka lähetetään sitten eteenpäin vastaanottajalle. Yksi uusimmista, ja samalla vaikeimmista käyttää, palveluista on fax-vastaaja. Vastaaja kerää sinulle tulleet faxit ja voit lähettää ne omasta vastaajastasi suoraan sinua lähimpänä olevaan faxiin.
Gsm-puhelimien hintaskaala on tällä hetkellä noin 2000 - 5000 mk. Tuotteiden ominaisuudet eroavat hyvin paljon, koska vanhemmat mallit eivät, ainakaan ilman ohjelmistopäivityksiä, tue kaikkia operaattoreiden palveluja. Jotkin uusimmista puhelimista taas tukevat sellaisiakin palveluita, joita tällä hetkellä operaattorit eivät edes tarjoa. Liikkuvan toimiston palveluiden kannalta riittävä koje maksaa noin 2 500 markkaa.
Palvelun hinnat vaihtelevat operaattoreiden välillä melko paljon, varsinkin laskutuksen luonteesta johtuvista eroista: Toinen pistää asiat pakettiin ja toinen veloittaa yksittäisistä palveluista. Lisäksi nykyaikainen kilpailulainsäädäntö mahdollistaa hintadiskriminoinnin eli suur-, tai muuten tärkeät, ostajat saavat palvelunsa halvemmalla kuin tavallinen Matti Meikäläinen. Lisää hintaparametrejä tuovat erilaisten lisäarvopalveluiden tuottajien, kuten Alexpress (uutispalvelu), veloitukset. Tällä hetkellä GSM-palveluiden määrä ja spektri on niin suuri, ettei järkevää yleistä hintavertailua pysty tekemään, vaan yksityisen kuluttajan ja pienyrittäjän valinnat on tehtävä tapauskohtaisesti. Asia on kuitenkin huomattu myös operaattoripiireissä, ja esimerkiksi Tele on suunnittelemassa erityisesti pk-yrityksille suunnattavaa palvelupakettia. Suurilla yrityksillä ei ole aikaa miettiä jokaista palvelua erikseen, vaan palvelut hankintaan integroituina kokonaisratkaisuina, joissa yksittäisen palvelun lisähinta on mitätön. Taulukkoon 1 on kerätty raportissa mainittujen palveluiden hintoja molemmilta kotimaisilta operaattoreilta.Taulukko 1. Palvelujen hintoja ilman kytkentämaksuja kahdelta kotimaiselta operaattorilta (verolliset).
| Tele | Radiolinja | |
| Lyhyt viestin lähetys | 0,99 mk / kpl | 0,92 mk / kpl |
| Faxin lähetys | 0,81-3,49 mk/min = perusmaksu | 1,65 mk / min |
| Fax-vastaaja | 73,20 mk / kk + 0,99 mk/min | 1,65 mk / min + perusmaksu |
| Sähköposti | 1,50 mk/kpl | 12,90 mk/min + Infoteliin datapuhelumaksu |
| Data-puhelu | 0,68 mk/min + perusmaksu | 1,65 mk/ min |
Kannettava tietokone laajentaa liikkuvan toimiston mahdollisuuksia huomattavasti ja lisäksi gsm-puhelinpalveluiden käyttäminen tulee helpommaksi. Lyhyt viestien kirjoittaminen on näppärempää, ja varsinkin lukeminen on huomattavasti käyttäjäystävällisempää noin 10 tuuman näytöltä kuin puhelimessa olevalta noin 30 merkin näytöltä (Nokia 2110).
Faxien käyttö tulee tarkoituksenmukaisemmaksi otettaessa käyttöön tietokone-puhelin- yhdistelmä. Kuvien ja muiden kirjaimista poikkeavien muotojen lähettäminen ei ole mahdollista ilman kannettavaa. Faxia ei tarvitse välttämättä lähettää enää mihinkään vastaajasta, vaan voit lukea viestit suoraan näytöltä. Mikäli haluaa jonkun faxin olevan paperilla, voi sen tulostaa perinteisesti printterillä tai sitten toimia kuten pelkällä gsm-puhelimella ja lähellä olevalla fax-laitteella.
Varsinainen liikkuva toimisto tarkoittaa mahdollisuutta työntekoon työpaikan ulkopuolella. Kannettava mahdollistaa normaalin tietojenkäsittelyn sekä pääteyhteyden. Pääteyhteyksiä voidaan käyttää esimerkiksi sähköpostin lukemiseen ja hetkittäiseen Internetin käyttöön. Varsinaiseen päätetyöskentelyyn ei 9600 bts/s nopeus kuitenkaan riitä. Päätekäyttö tehostunee erilaisten agenttitekniikoiden kaupallistuessa. Agentit, esimerkiksi Helsingin yliopiston Mowgli-projekti, pitävät linjaa auki vain silloin kun dataa liikkuu ja näin pystytään jopa kaksinkertaiseen hyötydatan siirtoon verrattuna standardi gsm-siirtoon. Päätetyöskentelyn ollessa mahdotonta tietojen käsittely tapahtuu kannettavissa olevilla ohjelmilla ja ainoastaan valmiit tiedostot siirretään. Tiedostojen siirto tapahtuu pääasiassa eräsiirtoina, jolloin on kiinnitettävä huomiota tiedostojen kokoon. Olosuhteista riippuen yhden korpullisen siirtäminen 9600 bit/s kestää noin 20-30 minuuttia. Varsinaisia uusia palveluja eivät operaattorit tarjoa kannettaville.
Puhelinoperaattorit veloittavat tällä hetkellä datapuheluista enemmän kuin normaaleista puheluista (taulukko 1), mutta tilanne tullee muuttumaan datapuhelujen yleistyessä. On esitetty veikkauksia että vuonna 2005 kaikki langatonliikenne on IP-pohjaista ja puhtaan datan osuus on yli 80%. Tärkeä muuttuja hintatiedoissa on yritysten valitsema keskuspalvelu lankaverkossa. Esimerkiksi datapuhelu omaan, Finnet-yhtiöiden Diana-kytkettyyn, modeemiin maksaa saman verran kuin tavallinen puhelu, kun se tavallisesti on siis kalliimpi.
Hankintakustannukset toimivalle liikkuvalle toimistolle toteutettuna kannettava-gsm-yhdistelmällä ovat melko korkeat. Mikäli aikoo käyttää MS-Officen kaltaisia ratkaisuja on kannettavaan sijoitettava yli 15 000, ja tämän lisäksi vielä PCMCIA-kortti sekä tietenkin puhelin. Mikäli kannettavaa rasittaa hieman kevyemmin, eli ei juuri käytä grafiikkaa, ovat yhteiskustannukset noin 15 000 - 20 000 markkaa.
Toiminnot ovat muistikirjamikro-puhelin yhdistelmässä samankaltaiset kuin kannettava-yhdistelmässä. Oleellinen ero on tietojenkäsittelyn rajoittuminen päivyrin kaltaisiin toimintoihin. Varsinaisia palveluja ei ole erikseen tarjolla, mutta muistinkirjamikrolla voi asiat tehdä kätevemmin kuin pelkällä puhelimella, ainakin faxien kirjoittamisen ja lukemisen. Palveluksi voidaan kuitenkin lukea pienien, yleensä sharewarena jaettavien ohjelmien runsaus. Pieniin ohjelmiin on koottu käyttöä helpottavia ominaisuuksia mm. Internetin käyttöä varten.
Communicator on palveluiden puolesta vielä vajaakäytössä, koska käyttäjäkunta on niin vähäinen, ettei sille kannata räätälöidä telepalveluja. Eunet tarjoaa Internetissä erityisesti Communicatorille sovitettuja palveluja mm. sähköpostiin. Nettipalvelut eroavat luonteeltaan ja erityisesti kustannuksiltaan telepalveluista ja mahdollistaa yhden käyttäjän tarpeiden huomioimisen. Muiden valmistajien tuotteiden tullessa markkinoille myöskin operaattorit alkavat kiinnostua palveluiden tuottamisesta. Communicatoria pystytään tällä hetkellä käyttämään eräänlaisena päätteenä, mikäli yrityksen verkkoratkaisu on Intranet.
"Perinteisiin" gsm-palveluihin Communicator tuo kuitenkin helppokäyttöisyyttä taskukoossa. Tekstiviestit ja varsinkin faxien käyttö saa uutta puhtia. Toimintojen vähäisyydestä, verrattuna kannettavaan tietokoneeseen, johtuen on toiminnoista monet yhden näppäimen takana, mikä lisää käytön mukavuutta.
Communicatorille ei ole tehty omaa palveluhinnoittelua, vaan palvelut maksavat kuten tavallinen gsm-käyttö erillisine puhe- ja datahintoineen. Tässäkin tapauksessa datan siirtämisen lisääntymien ja eri valmistajien laitteiden markkinoille tulo tullee aiheuttamaan muutoksia.
Internet tarjoaa päätelaitteesta riippumatonta liikkuvuutta. Koska tavallinen lankapuhelinverkko ulottuu lähes jokaiseen maailman kolkkaan, kykenet hoitamaan asioitasi mistä ja milloin vain. Et ole riippuvainen kulloisenkin maan operaattoreista, vaan voit käyttää samaan palvelinta kuin kotimaassakin - soitat vaan ulkomaanpuhelun. Toinen tapa on käyttää paikallista net-yhteyden tarjoajaa ja "surfata" omaan firmaan tai tarvittuun palveluun. Mikäli yrityksen lähiverkon turvallisuus on hoidettu oikein voi Internetin avulla hoitaa yrityksen kaikkea normaalia tietoliikennetoimintaa myöskin etätyönä.
Tärkeimmät parametrit vertailtaessa eri vaihtoehtoja ovat: Hankinta- ja käyttökustannukset, käytettävyys sekä laajennettavuus. Nopeus on yleensä tärkeä muuttuja mietittäessä eri tele- ja tietoteknisiä vaihtoehtoja, mutta tässä tilanteessa kaiken perustana on gsm-verkon tarjoama 9,6 Kbit/s siirtonopeus, joten vertailu ei toisi mitään lisäarvoa.
Hankintahinnaltaan pelkkä gsm-puhelin on luonnollisesti kaikkein halvin vaihtoehto. Kannettavan ja muistikirjamikron eroa tasoittaa PCMCIA-kortin pakkohankinta, jolloin vaihtoehtojen suhteellinen kustannusero tasoittuu. Kannettavaa tietokonetta voidaan käyttää ilman gsm-puhelinta pelkän lankaverkon avulla, mutta tällöin liikkuvuus rajoittuu. Tällöinkin hinta on noin kaksinkertainen verrattuna gsm-puhelimen hankintaan. Yhteiskustannuksiltaan muistikirjamikro on kaikinpuolin heikoimmassa asemassa juuri PCMCIA-kortin takia. Mikäli käyttäjä ei omista kännykkää, eikä tarvitse kuin muistikirjan toimintoja, on Communicator hinta / palvelutasoltaan järkevin. Kuitenkin monilla piuhasta irti haluavalla on jo gsm-puhelin, eikä Communicator välttämättä anna hänen sijoitukselleen vastinetta.
Käyttökustannuksiltaan vaihtoehdot eroavat hyvin vähän. Mahdolliset erot riippuvat käyttötavasta, esimerkiksi mikäli datapuheluja ei käytetä, kustannukset muodostuvat kannettava-gsm yhdistelmässä yhtäsuuriksi kuin pelkällä puhelimella. Parhaimman panos/ tuotos-suhteen yhteiskustannuksiltaan tarjoaa Nokia 9000 Communicator.
Tavalliseen gsm-puhelimeen on tehty niin paljon ominaisuuksia, että käytettävyydestä on jouduttu tinkimään - toiset valmistajat enemmän, toiset vähemmän. Lisäksi palveluoperaattoreiden tarjotessa erilaisia, esimerkiksi tunnusluvullisia, palveluja käytettävyys kärsii lisää. Palveluiden käyttö on helpompaa käytettäessä kannettava- tai muistikirjayhdistelmää, jos ei johtojen ym. kanssa pelaamista oteta huomioon. Varsinkin muistikirjamikrojen yksinkertaiset käyttöliittymät tarjoavat käytettävyyttä. Tietokoneiden kanssa työskennelleille ihmisille kannettavan, pöytäkoneesta tuttu, käyttöjärjestelmä yksinkertaistaa varsinkin oppimisprosessia. Muistikirjamikron eduksi on mainittava keveys ja fyysinen koko verrattuna kannettaviin. Käytettävyydeltään paras vaihtoehto on kuitenkin integroitu Communicator - ei erillistä puhelinta, piuhoja eikä modeemikorttia.
Nykyisin markkinoilla olevia puhelimia ei pysty laajentamaan eri käyttäjien tarpeiden mukaisiksi, vaan markkinoilta on valittava puhelin joka vastaa parhaiten omia tarpeita. Laajennettavuus on rakennettu lähinnä palveluoperaattoreiden toimesta. Muistikirjamikroja pystyy laajentamaan muistilla sekä yhdistämällä esimerkiksi infrapunaportin kautta kytkettäviin ulkoisiin laitteisiin tai mikrofonilla sanelukoneeksi. Communicatorin on fyysiseltä laajennettavuudeltaan muistikirjamikron kanssa samalla tasolla, mutta operaattorit voivat tarjota palveluihin laajennettavuutta yksin Communicatorille räätälöidyillä lisäpalveluilla. Laajennettavuudeltaan ylivoimaisin vaihtoehto on kannettava-gsm-yhdistelmä, kannettava luo mahdollisuudet fyysiseen ja gsm-puhelin palvelujen laajentamiseen.
Lähitulevaisuuden palveluista ei ole mahdollista sanoa oikein mitään, kotimaisten palveluoperaattoreiden pysyessä vaiti aikeistaan. Pitkällä tähtäimellä tilanne ei ole sen helpompi. Sekä valmistajille, verkko-operaattoreilla että palveluoperaattoreilla on niin paljon eri mahdollisuuksia valittavana, etteivät he mielellään, strategisiin syihin vedoten, ilmaise aikomuksiaan ja sitoumuksiaan eri tekniikoihin.
Liikkuvan datan siirrosta alkavat jo suuretkin, perinteisen teletoiminnan ulkopuolella olevat, yritykset kiinnostua. Suurin syy tähän on käyttäjien tarve integroiduille palveluille. Merkittävin yhteisyritysten tulos on tähän mennessä ollut Nokian, Intelin ja Geosin "yhteinen" tuote - Communicator. Toinen yhteistyömuoto on operaattoreiden ja valmistajien väliset kehitysprojektit. Japanilainen, maailman suurin matkapuhelujen välittäjä, NTT Docomo julkisti viikolla 12 niiden yritysten nimet, joiden kanssa he alkavat suunnittelemaan uusia verkkoja tai maailmanpuhelinta Japaniin, yksi näistä yrityksistä on suomalainen Nokia.
Yritykset eivät tuota integroituja palveluja ainoastaan yhteistyöllä, vaan myös itsenäisesti. Nokia esitteli Cebit'97-messuilla Windows'95:ssa pyörivän matkapuhelimen hallintaympäristön. Tuotteen avulla voidaan Nokian matkapuhelin kytkeä PC:n sarjaporttiin, ei siis PCMCIA-korttia. Yhdistelmällä voi mm. lähettää faxit ja lyhyt viestit, sekä muokata puhelimen muistia. Samoilla messuilla Nokia esitteli PCMCIA-kortin, joka ei tarvitse yhteydenottoon erillistä puhelinta ja kykenee 38,4 Kbit/s siirtonopeuteen. Nopeus on riittävä tehokkaaseen päätekäyttöön sekä tiedostojen järkevään siirtämiseen. Lisäksi keksintö parantaa kannettava-gsm-yhdistelmän käytettävyyttä, koska ylimääräiset johdot ja erillinen puhelinkoje poistuvat. Tulevaisuudessa, ehkä piankin, on tarjolla puhelinmoduuli, jonka voi vaihtaa romppu- tai korppuaseman tilalle.
Eurooppalaisten ajama 3. sukupolven matkapuhelin on vielä suunnitelma-asteella. Vuoteen 2001 mennessä pitäisi ensimmäiset toiminnot olla jo kaupallisessa käytössä. Joitain UMTS:n ominaisuuksia on kuitenkin tuotu esiin eri yhteyksissä. Datan siirto-ominaisuudet parantuvat merkittävästi, puhutaan jopa 144 Kbit/s nopeuksista maaseudulla, taajamissa 500 Kbit/s ja sisätiloissa jopa 2 Mbit/s. Erään kansainvälisen matkaviestinvalmistajan tutkimusyksikössä näihin nopeuksiin suhtaudutaan vielä kuitenkin pessimistisesti. Ominaisuudet mahdollistaisivat jo kuvallisen informaation siirtämisen langattomassa verkossa. Kuvalliseen informaatioon perustuisivat mm. erilaisten navigointi- ja paikallistamispalvelut, kuten esimerkiksi tien neuvominen lähimmälle huoltoasemalle. Liikkuvan toimiston kannalta merkittäviä uudistuksia olisivat mm. päätekäytön tehostuminen ja videoneuvottelut. Palveluoperaattoreiden tavoitteena on mahdollisimman avoin standardi, joka mahdollistaa palvelujen differoimisen sekä mahdollisuus tarjota käyttäjälle ns. Virtual Home Environment, eli samannäköinen käyttöliittymä maailman joka kolkassa. Esteenä järjestelmälle ovat kolmen päämarkkina-alueen - Eurooppa, USA ja Japani - intressierot.
HPY on tarjonnut jo kolme vuotta mahdollisuutta muutamilla paikkakunnilla nopeaan 500 Kbit/s tiedonsiirtoon dect-verkossa. Johtuen markkinoiden pirstoutumisesta ja erityisesti valmistajien hidasteluista johtuen standardin käyttöönotto on viivästynyt, esimerkiksi Tele odottaa dect/gsm-yhdistelmäpuhelinta.
Langattomassa atm-verkossa tavoitellaan noin 5 GHz taajuuksia ja noin 20 Mbs siirtonopeuksia muutaman sadan metrin etäisyyksillä. Solukoko on luonnollisesti hyvin pieni, eikä se näin ollen sovi täysin liikkuvaan toimistoon. Langaton atm-toimisto toimisi kuitenkin suurten yritysryppäiden ja taajamien alueella.
Suomen teknologiahullulle kansalle on tarjolla monia eri palveluja piuhasta irtautumiseen. Hankintoja järkeistämällä voidaan jo tänään valita juuri omiin tarpeisiin sopiva liikkuva toimisto. Pelkkä gsm-puhelin on ominaisuuksiltaan ja varsinkin palveluiltaan niin laaja, että yhteydenpito lähes kaikissa sen muodoissa onnistuu: puhelut, sähköpostit, faxit ja lyhyet viestit. Mikäli käyttää paljon sekä sähköpostia että faxeja ja lisäksi tarvitsee silloin tällöin informaatiota Internetistä, on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: muistikirjamikro ja Nokia 9000 Communicator. Communicator tarjoaa edullista käytettävyyttä ja on lisäksi kompakti - mihin tarvitsemme muistikirjamikroja? Varsinaiseen toimistotyön suorittamiseen tarvitaan kuitenkin raakaa tietojenkäsittelyvoimaa ja sitä haluvan oikea ratkaisu on kannettava-gsm-yhdistelmä, jota voi lisäksi laajentaa juuri omien halujen mukaan. Nokian Cebit'97 messuilla esittelemillä uutuuksilla yhdistelmän käytettävyyskin, ilman erillistä puhelinta ja piuhoja, on parantunut.
LÄHDELUETTELO
Haastattelut
Katve Harri, HPY yritysmyynti, 24.2.1997
Viitala Ari, PC-Super Store, yritysmyynti, 24.02.1997
Kirjallisuus
Ilén Ismo 1996. Langaton dara liikkuu agentin suojassa paremmin. Tietoverkko. 3/96 , s. 65-67
Ilén Ismo 1996. Cdma..Dsc..Dect..Tdma. Tietoverkko. 8/96, s. 58
Lagus Antti 1996. Langaton ATM. Tietoverkko. 8/92, s.62
Niemi Kauko 1996. Huomaamatta. Tietoverkko. 8/96, s. 56
Niemi Kauko 1997. 28 minuuttia päivässä maksaa liikkuvuuden laskun. Tietoverkko. 1/97, s. 54
Pietiläinen Tuomo 1997. Nokia on riittävän hyvin mukana japanilaisten kehityshankkeissa. Helsingin Sanomat. 80/96, s. B13
Röksä Jouni 1997. Muistikirjamikro ja gsm-puhelin. Matkaviesti. 1/97, s.12
Ericssonin, Nokian, Telen ja Radiolinjan hinnastot ja esitteet
Luennot
Aspholm Esa, HPY Radiopalvelut. Yritysten langaton viestintä. TKK 06.03.1997
Ojaluoma Tapani, Tele Matkapuhelinpalvelut. Yritysten viestintäratkaisut tulevaisuudessa. Tele 20.03.1997
Peltonen Satu, Tele Matkapuhelinpalvelut. Yritykset televerkossa. Tele 20.03.1997
WWW
http://www.nokia.com/news_htmls/nmp_970312f.html