1. Johdanto 1

1.1 Alkusanat 1

1.2 Rajoitukset ja tavoitteet 1

2. Kaupankäynti 2

3. Kilpailutilanne 3

3.1 Kiinteät verkot 3

3.2 Matkapuhelin verkot 5

3.3 Kaukohaku 6

3.4 Datapalvelut 6

4. Lisenssit 7

5. Järjestelmien levinneisyys 8

5.1 Kiinteät verkot 8

5.2 Matkapuhelin verkot 10

5.3 Kaukohaku 12

5.4 Datapalvelut 13

6. Turvallisuus 14

7. Laitetoimittajat 15

8. Yhteenveto 15

LÄHTEET 16

1. JOHDANTO

1.1 Alkusanat

Baltian maissa eletään suurten muutosten aikaa. Entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyminen ja markkinatalouteen pyrkiminen on vaikuttanut lähes kaikkiin asioihin Baltian maissa. Siellä pyritään nousemaan samalle tasolle kuin kehittyneissä maissa, vain huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin mikään muu kehittyneistä maista on tehnyt. Tämä taas johtaa levottomuuteen ja epävakauteen. Ei myöskään tiedetä mikä keinoista on se paras, joten mennään eteenpäin kokeilulla ja ongelmia on kasapäin.

Kuitenkin tämä alue on tärkeä maantieteellisesti Venäjän naapurina sekä osana Eurooppaa että mahdollisesti osana yhdentyvää Eurooppaa. Tulevaisuus näissä maissa saattaa olla hyvinkin tuottoisaa yritysten näkökulmasta. Tätä mieltä yritykset myös ovat, sillä suurista riskeistä ja suurista investoinneista huolimatta näihin maihin investoidaan huomattavia summia, joko kehitysmaa-apuna tai pelkässä business mielessä.

1.2 Rajoitukset ja tavoitteet

Olen joutunut rajoittamaan työtäni haluamattani informaation puutteen takia. En ole voinut informoida tasapuolisesti kaikista asioista, sillä kaupparekistereiden ja tilastokeskuksien puutteellisuuden tai puuttumisen vuoksi tietoa ei vaan ole saannut käsiinsä. Välillä informaatio on jopa vain kuulopuhetta.

Tavoitteenani on kuitenkin pyrkiä selvittämään Baltian maiden nykyistä teletilannetta niin tyhjentävästi kuin mahdollista. Katson työtäni myös hiukan historiallisesta perspektiivistä, sillä myös se, mitä aikaisemmin on tehty, on nykypäivänä olemassa. Joten mainitsen myös aikaisempien vuosien tapahtumia.

2. KAUPANKÄYNTI

Kaupankäynti Baltian maissa saattaa olla monimutkaisempaa, kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. Ensinnäkin näissä maissa kaupankäynnin tukijärjestelmät eli pankki järjestelmät ja muut vastaavat, eivät vielä ole kehittyneet niin pitkälle kuin muissa kehittyneissä maissa.[13] Täytyy siis pitää mielessä, että ollaan tekemisessä kehitysmaiden kanssa. Näin tekemällä pettymykset ovat pienempiä ja investoinnit realistisempia.[6] Ilmapiiri taas vaikuttaa enemmän itämaisen kultturin tapaiselta, eli Suomessa totutut sääntöjen ja sopimuksien seuraaminen ei aina toimi. Neuvottelu-mielessä nämä maat ovat siis kovempia.[13]

Näiden yllä mainittujen kaupankäyntiä vaikeuttavien asioden lisäksi täytyy muistaa, että Baltian maat ovat kolme erillistä maata: Viro, Latvia ja Liettua. Täytyy siis ymmärtää kolme eri lainsäädäntöä ja kaupan teko tapaa. Lakeja kirjoitetaan koko ajan. Ne muuttuvat vähän väliä, eikä näistä muutoksista ilmoiteta. Sen lisäksi lainsäädäntö tulee usein myös jälkikäteen, eikä niihin ole sovellusohjeita. Ne ovat usein myös ristiriitaisia keskenään.[13] [14]

Myös kaupparekisterit ja tilastokeskukset ovat puuttellisia (ne ovat tekeillä, mutta parin vuoden siirtymäajalla), joten luotettavaa tietoa on vaikea saada käsiinsä.[13] On siis tärkeää että on paikallinen partneri, sillä tämän avulla saa tietoa siitä miten paikalliset järjestelmät toimivat.[6] [13] [14] Useimmiten management ja technology-vastuu on ulkomaalaisella partnerilla ja paikallinen partneri vastaa paikallisen toiminnan toimivuudesta. Telealalla tämä on erityisen tärkeää. Sillä kun valtion peukalon alla operoi niin paikallisilla on usein helpompi vakuuttaa sekä hallistukselle että kansalle toiminnan positiivisuudesta. Haettaessa lisenssiä tai taajuuksia, paikalliset ovat avuksi, sillä he tuntevat miten byrokratia toimii. Paikallisten läsnäolo on hyvin tärkeää myös tariffeja hyväksyttäessä. Esimerkiksi paikallispuhelut olivat aikaisemmin ilmaisia, joten kun ne tulivat maksullisiksi, niin oli parempi, että paikalliset motivoivat syyn tähän. Jos ulkomaalainen yksin olisi ryhtynyt tähän, se tuottaisi enemmän vastarintaa.[13]

Näistä kolmesta maasta Viro on vapain. Niillä ei ole tuontitulleja ja ne ovat muutenkin hyvin kapitalistisia. Latvia taas on jossain siinä välillä. Latviassa on toki hyvin paljon kansainvälistä rahaa, ja myös venäläistä rahaa. Liettua on eniten maatalouspainotteinen näistä kaikista.[13]

Sen lisäksi he eivät myöskään halua ulkomaalaisia heidän yrityksiinsä johtamaan. He haluavat pärjätä omillaan, vaikkakin se veisi enemmän aikaa.[13]

3. KILPAILUTILANNE

Markkinoiden avautuminen on tärkeää. Sillä juuri terve kilpailu takaa onnistumisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Kilpailu takaa sen, että palvelut ovat laadukkaita ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. [10]

3.1 Kiinteät verkot

Kiinteiden verkkojen osalta on monopoli. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys, joka on luvannut paikalliselle hallitukselle rakentaa televerkon koko maan kattavaksi, saa myös monopolin joksikin ajaksi. Luvattu monopoliasema on näin ollen osakorvaus hyvin raskaille investoinneille, jota maan kattava televerkon rakentaminen edellyttää. Tämä järjestely on kylläkin harmittanut muita telepalvelujen tarjoajia, jotka olisivat kiinnostuneita sekä kaupunki-alueista että palveluista ulkomaalaisille, mutta eivät sitten taas ole kiinnostuneita rakentamaan verkkoa myös hajaasutus alueille. Näillä monopoli luvilla pystytään siis takaamaan se, että kaikille järjestetään puhelin.[13]

Virossa tämä on järjestetty niin, että Estonian Telephone Company (ETC) on monopoli- asemassa. He saivat 8 vuoden monopolin, josta 3 vuotta on kulunut.[13] ETC on yhteisyritys, missä Viron valtiolla on 51% osake-enemmistö, Telecom Finlandilla 24,5% osuus ja 24,5% osuus myös ruotsalaisella Telialla (ks. kuva 1 ) [2] [4] [12]. Tämä monopoliasema on toki hiukan lipsuva, sillä valtionyritykset tai muut vastaavanlaiset yritykset, saattavat kuitenkin rakennella omia verkkojaan joillekin alueille. Esimerkiksi kaapeli TV pystyy myös tarjoamaan telepalveluja, jos he niin haluavat. Myös valtioministeriön erillisverkot saattavat aina silloin tällöin laajentua. Kiinteiden verkkojen puolella on muunlaistakin kilpailua, sillä ulkomaalaisten operaattoreiden tarjoamat call-back palvelut aiheuttavat aina tappiota paikalliselle operaattorille. Esimerkiksi TNT ei ole itse investoinut Baltian-maihin eli eivät itse ole kaivaneet kaapeleita maahan, mutta tarjoavat kuitenkin call-back palveluja.[13] Sopimusten mukaan ETC:llä on kuitenkin oikeus tarjota paikallispuheluita, kaukopuheluita ja ulkomaanpuheluita 25 vuoden ajan, ja yksinoikeudella kauko ja ulkomaanpuhelut vuoteen 2000.[2]

Ongelmana tässä on se, että lähitulevaisuudessa Baltian maat saattavat liittyä EU:hun, ja silloin nämä luvatut monopoliasemat eivät ole enää voimassa, koska EU:n suunnitelmien mukaan teleala kokonaisuutena tulee olla vapautettu kilpailulle vuonna 1998.[13]

Kuva 1: Viron televiestintä struktuuri.[2]

Latviassa kiinteän verkon monopolin on saanut Lattelekom, joka on lupautunut 100 % digitalisointiin koko maassa. Tämä tarkoittaa alusta alkaen uudelleen rakentamista, sillä vanha verkko on hyvin huonossa kunnossa, joten tämä investointi on todella raskas. Vastapalveluksi tästä Latvian hallitus on luvannut 20 vuoden monopolin, josta 2 vuotta on kulunut.[13] Lattelekom on yhteisyritys missä Latvian valtiolla on 51 % osakkeen-enemmistö, Telecom Finlandilla 14,7% osuus ja englantilaisella Cable & Wirelessilla 34,3% osuus (ks. kuva 2) [1] [12].

Kuva 2: Latvian televiestintä struktuuri.[12]

Liettuassa kiinteää verkkoa rakentaa Lietuvos Telekomas, valtion teleoperaattori [3], joka oletettavasti on saanut apua tanskalaisilta. Liettuassa ei siis myöskään ole kilpailua kiinteiden verkkojen puolella.[13] [14]

3.2 Matkapuhelin verkot

Matkapuhelin verkkojen osalta kilpailu on vapautettu kokonaan Virossa ja Latviassa. Lisenssit jaetaan toki vain silloin tällöin, ja niistä päättää liikenneministeriö. Liettuassa avoimia lisenssitarjouksia ei ole ollut laisinkaan.[13] Liettuassa on toki myös gsm-verkon rakentajia, mutta lisenssit näihin on saatu muiden projektien ja investointien ohella eli kaikki kiinnostuneet eivät ole voineet anoa lisenssiä.[14]

Virossa on tällä hetkellä Eesti Mobile Telephonella (EMT) luonnollinen monopoli asema NMT-450 puolella, sillä muut eivät ole aloittaneet NMT verkkojen rakentamista.[13] Omistajina EMT:ssä on Viron valtio (51%), Telecom Finland ja Telia (kummallakin 24,5 %)(ks. Kuva 1) [2] [7] [9] [12]. Viron NMT-450 verkko aloitti toimintansa jo tammikuussa 1991. NMT-900 toimii myös Virossa sillä Telecom Finland on liittänyt tämän Suomen verkkoonsa.[8] [13] GSM puolella Telecom Finlandin Tallinnan verkko on toiminut jo syyskuusta 1993. Se palveli ainoastaan vierailijoita, sillä se oli liitetty Suomen verkkoon. Oma GSM-keskus tällä verkolla on ollut tammikuusta 1995, ja se on siis liitetty osaksi EMT:n verkkoon.[13] Radiolinja Eesti AS (Radiolinja Oy:n tytäryhtiö) avasi myös GSM-verkkonsa liikenteelle tammikuussa 1995.[2] [7] [9] Kolmas lisenssi on jo annettu Leviet Kutol nimiselle operaattorille, jonka takana on luxemburgilainen rahoitusyhtiö Milikom, mutta he eivät vielä ole aloittaneet toimintaansa. Yleisesti katsottuna GSM puolella kilpailu on todellakin kovaa; mainoskampanjat pyörii koko ajan, tariffit ovat todella alhaisia ja verkkoja rakennetaan niin paljon kun keretään.[13] Tällä hetkellä EMP:llä on noin 32.000 liittymää, joista noin 20.000 on vanhoja NMT-450 liittymiä, ja loput 12.000 uusia GSM asiakkaita. Radiolinjalla on 720 GSM liittymää.[5]

Latviassa on tällä hetkellä ainoastaan yksi GSM verkko. Tämän verkon on rakentanut Latvian Mobile Telephone (LMT). Toista lisenssiä on kuitenkin jo valmisteltu. Tarjoukset piti olla sisällä viime vuoden puolella. Kuka sen saa on toki vielä avoinna, sillä neuvittelut venyvät ja venyvät Itä-euroopalaisten tyyliin. Kilpailijoina on kuitenkin viisi eri konsortiaa, missä kaikissa on myös paikallinen osakas. Esimerkkeinä osaamispartnereista on Radiolinja, Motorola, Milicom ja Ericsson.[13] EMT:n GSM-verkko aloitti toimintansa viime vuoden tammikuussa ja liittymiä on tällä hetkellä 5.450. Sen lisäksi LMT:llä on myös NMT-450 verkko , joka aloitti toimintansa jo tammikuussa 1992 ja liittymiä on 9.540. Latvian Mobile Telephone on yhteisyritys, jossa Latvian valtiolla on 51% osake-enemmistö. Loput osakkeista on jaettu tasan Telecom Finlandin ja Telian välillä.[1] [12]

Liettuassa GSM verkkoja on jo kaksi kappaletta. Näiden verkkojen operaattorit ovat siis muiden projektien ja investointien kautta saaneet toimintalupansa, sillä avoimia tarjouskilpailuja ei ole ollut.[13] [14] Sen lisäksi Liettuassa on NMT-450 verkko. Comliet UABn NMT-450 verkko on aloittanut toimintansa jo helmikuussa 1992 ja sillä on tällä hetkellä yli 8.000 liittymää.[5] [14] Comliet UABin osaamispartnerina on ainakin Milicom, sekä joitain muita, joista ei ole tarkempaa tietoa.[14] GSM-verkot ovat tulleet myöhemmin. Omnitelin verkko aloitti toimintansa viime vuoden maaliskuussa ja sillä on 5.500 liittymä. Mobilios Telekomunikacijosin verkko on viime vuoden lopulta ja niillä on tällä hetkellä 600 liittymää.[5] Mobilios Telekomunikacijos on muuttanut nimensä Bitêksi, ja osaamispartnerina heillä on Telecom Danmark [14], kun taas Motorolalla on 38% osuus Omnitelista [3].

3.3 Kaukohaku

Kaukohaun kannalta kilpailu on myös vapautettu. Virossa Estonian Pagingilla on noin 60% markkinaosuus ja Baltcomilla noin 40% markkinaosuus.[13] Estonian Paging on yhteisyritys jossa Telecom Finlandilla on 40% osuus ja Viron valtiolla 60% osuus (ks. kuva 1) [2] [13]. Se on aloittanut toimintansa vuonna 1993. Baltcomissa oletetaan, että amerikkalaiset ovat osaamispartnerina. Näiden lisäksi on vielä kiinalainen kilpailija, jolla ei ole merkkittävää osuutta. Myös Latviassa kaukohaku on vapautettu.[13]

Yksi kaukohakupalveluita tarjoavista yrityksistä on Telia Internationalin 100% omistuksessa oleva Info, joka on toiminut vuodesta 1992.[1] Liettuassa pitäisi kaukohaku palveluita myös olla tarjolla, mutta niistä ei ollut saatavilla mitään tarkempaa tietoa.[13] [14]

3.4 Datapalvelut

Dataverkkojen huima lisääntyminen maailmanlaajuisesti, ja Internetin valtava suosio, on myös vaikuttanut datapalvelujen kysyntään Virossa [2]. Virossa datapalveluja tarjoaa Espak Data, Esdata sekä pankit. Estpak Datan omistaa ETC ja se aloitti toimintansa vuonna 1990.

Esdata perustettiin vuonna 1994 valtavasti lisääntyneen kysynnän vuoksi. Esdata on yhteisyritys, jossa Institute of Cyberneticsillä on 35% osuus, Telecom Finlandilla 35% osuus, ETC:llä 15% osuus ja loput 15% omistaa Viron valtio (ks. kuva 1).[2] [12] Latviassa ja Liettuassa datapalveluja ei vielä ole niin paljon, mutta digitalisoinnin jatkuessa ne tulevat yleistymään. Lähetyskulut ovat vielä niin korkeat, että sekin hidastaa kehitystä. Myös verkkojen huono laatu ja pieni bittinopeus vaikeuttavat datasiirtoja. Esimerkiksi tavallinen datasiirto modeemin avulla saattaa olla Liettuassa hyvin vaikeata. Linkkejä on kyllä, mutta hyvin harvassa. Ne ovat myös hyvin kalliita käyttää. Kilpailu on kuitenkin vapautettu kaikissa näissä kolmessa maassa. [1] [13] [14] [15]

4. LISENSSIT

Liikenneministeriö jakaa lisenssit. Kriteerinä on yleisesti käytetty mahdollisimman laajaa peittoa, mahdollisimman edullisia tariffeja sekä mahdollisimman korkeaa verkon laatutasoa. Eli tärkeää on siis, että on paljon rahaa, sillä kaikki nämä kriteerit vaativat sitä. Ensimmäinen ja kolmas kriteeri vaativat suuria investointeja ja toinen kriteeri, että voi kuitenkin tarjota palveluja hyvin halvalla hinnalla. Vaatimukset ovat siis aika kovat, jotta lisenssikilpailun voittaisi.[13]

Baltian maissa ollaan kuitenkin selvitty hyvin. Sillä sen sijaan, että valtio itse rahastaisi näillä lisensseillä, niin kuin esimerkiksi Puolassa on tapahtunut, niin se pyytää muita sitoumuksia. Esimerkiksi Latviassa LMT sitoutui 100% digitalisointiin ja lupasi, että neljän ensimmäisen vuoden aikana ei irtisanota työtekijöitä, työtekijöitä koulutetaan ja organisoidaan telekommunikaatioopetusta latvialaisille. Tällä tavoin taataan, että valtio hyötyy, ja että tämä hyöty jakautuu eri alueille tulevaisuutta varten, vaikkakaan valtio ei suoraan vaadi rahaa itselleen.[13]

Virossa on lisenssit myönnetty kenelle vain eli kuka niitä on halunnut ilman kilpailua.[13] Epäilyjä on kuitenkin siitä riittääkö Viron kokoisessa maassa tarpeeksi asiakkaita kolmelle operaattorille.[7] [13] Eu-säännökset vapaasta kilpailusta lisää toki painetta lisenssien jakamisesta, sillä Eu-kriteerien mukaanhan vuonna 1998 telealan pitäisi olla kokonaan vapautettu kilpailulle. Latviasta ei vielä osata sanoa millä perusteilla lisenssejä jaetaan ja kuinka paljon, sillä toisen lisenssin myöntäminenhän ei vielä ole selvää. Ja vasta tulevaisuus näyttää annetaanko vielä uusia lisenssejä.[13]

Liettuassa on tähän mennessä myönnetty kaksi lisenssiä eikä suunnitteilla ole uusien lisenssien myöntämistä [14].

5. JÄRJESTELMIEN LEVINNEISYYS

5.1 Kiinteät verkot

Kiinteiden verkkojen ongelmallisuus on siinä, että vanhat analogiset järjestelmät ovat hyvin huonossa kunnossa. Käytettäessä vanhoja analogisia verkkoja, ei ikinä tiedä mihin puhelu yhdistyy. Häiriötä on valtavasti ja puhelu saattaa myös katkeilla. Eli kiinteät verkot joudutaan rakentamaan melkein alusta alkaen. Saadakseen puhelimen täytyi jonottaa jopa 20 vuotta.[13] Nykyisin jonotusaika on vähentynyt pariin vuoteen.[11] Nämä jonot ovat perintöä Neuvostoliiton ajalta. Siihen aikaan verkot rakennettiin niin, että kaikki puhelut kulkivat pääkaupungin kautta, jotta pystyttiin kontrolloimaan koko maan puhelut. Sen lisäksi puhelimen sai vain harvat ja valitut. Resursseja säästäkseen on useampaan asuntoon myös vedetty sama linja.[11] [13] Jotta kiinteät verkot saataisiin maanlaajuisiksi ja käyttökelvollisiksi, täytyy käyttää täysin uutta teknologiaa, sekä kaivaa kaapelit maahan. Hyvänä puolena tässä kuitenkin on se, että vanhoja rasitteita ei ole. Tämä on mahdollistanut kokeilun haja-asutusseutujen kiinteän verkon rakennuttamiselle. Näille seuduille tulisi liian kalliiksi vetää kaapelit, joten sen sijaan esimerkiksi Virossa ollaan myös kiinteän verkon osaa rakennettu radioteitse.[13]

Virossa ollaan kolmen viimeisen vuoden aikana pidetty kiinteän verkon digitalisoimista yhtenä tärkeimmistä asioista sekä ministeriössä että ETC:ssä. ETC:n mielestä tämä tarkoittaa sitä, että keskitytään trunk-, kauko- ja ulkomaanjärjestelmien kehittelyyn.

Mikä taas tarkoittaa laadun parantamista peruspalveluissa automatisoimalla ja digitalisoimalla yleinen kytkentäinen puhelinverkko (PSTN), datasiirtolaitteiden lisääntynyttä määrää ja puhelinjonojen lyhentymistä.[2]

Viron optinen kuituverkko, jota parhaillaan rakennetaan, tuo heitä lähemmäs tavoitettaan. Tällä hetkellä verkko yhdistää Tallinnan ja Tartun (maan kaksi suurinta kaupunkia) sekä intercity liitäntä Tallinnan, Johvin ja Narvan välillä (itä-länsi). Näiden lisäksi ollaan vedetty linkki Venäjän digitaaliseen verkkoon, linkki Tallinnan ja Paiden välillä (keskiviro) ja linkki Tallinnan ja Haapsalun välillä.[2]

Vuonna 1994 toinen optinen kuitukaapeli rakennettiin Viron ja Suomen välille, joten tällöin on saavutettu tilanne, missä ei ole ongelmia soittaa ulkomaanpuheluita, joka tietenkin on tärkeätä Viron kaupankäynnille.[4] Suunnitteilla on myös 2 Gbps optisen kuitulinkin vetäminen Pietariin, Ruotsiin ja Latviaan. Vuoden 1997 aikana nykyinen analoginen verkko tulisi purkaa ja seuraavina vuosina ETC on asentamassa uutta digitaalista ulkomaan yhdyskäytävää (gateway).[2]

Ericssonin RAS 1000 (Radio in the Local Loop System) aloitti myös toimintansa Tartossa, jolloin se toteutti 3.000 kotitilaajan yhteyksiä langattomasti, käyttäen NMT-450 ja NMT-900 taajuuksia.

Parantaakseen trunk-verkostoa ETC digitalisoi kaikki olemassa olevat trunk-kaapelit asentamalla niihin PCM (pulssikoodimodulaatio) järjestelmät ja poistamalla kaikki avoimet johtoyhteydet (open wire connections). Joka vuosi on noin 350 km optista kuitu- kaapelia suunnitteilla. Tarkemmin ollaan ajateltu, että kaikki suuremmat, yli 3.000 asukkaan kaupungit, olisi yhdistetty optiseen kuituverkkoon vuoden 1997 loppuun mennessä, ja vuoden 1998 alussa alle 3.000 asukkaan kaupungit saisivat linkit verkkoon.[2]

ETC jatkaa suunnitelmiaan parantaakseen Viron teleinfrastruktuuria. Pääasiat suunnitelmassa ovat 100.000 linjan digitaalisen vaihteen asentaminen, jonka Nokia, Ericsson ja Siemens tekevät, ainakin 30.000 paikallisen linjan korvaus tai parantaminen sekä 7.000 tilaajan kapasiteetilla toimivan radioverkon rakentaminen. Sen lisäksi ETC aikoo vetää optista kuitukaapelia 940 km matkalle ja samalla asennetaan myös SDH (synkroninen digitaalinen hierarkia) siirtojärjestelmä.[2]

Asiakaspalvelua ei myöskään olla kokonaan unohdettu, sillä ETC on myös avannut up-to date palvelutilat monissa Viron kaupungeissa [4].

Latvialla on kiinteän verkon puolella kymmenen vuoden uudistussuunnitelma, joka sisältää kaksi kansainvälistä vaihdetta ja yksitoista paikallista vaihdetta. Myös uusi optinen kuituverkko rakennetaan. Oletetaan, että kahdeksan vuoden sisällä kaikilla Latvian televiestintäasiakkailla olisi liittymä digitaaliseen verkkoon. Kansainvälistä viestintää ollaan parannettu asentamalla sateliittimaa-asema ja vedenalainen kaapeli Ruotsiin.

Tämä 304 km pitkä 622 Mbittinen optinen linkki STM-4 SDH siirtojärjestelmällä Latvian Ventspilsistä Ruotsin Nynäshamniin valmistui kesäkuussa 1994. Suunnitteilla on myös vedenalainen kaapeli Suomeen. Syyskuussa 1992 asennettiin Ericssonin AXE-puhelinkeskusjärjestelmä Riikaan. Tämä paikallinen vaihde on osa digitaalista verkkoa tärkeimmille yritysasiakkaille, joka tarjoaa kapasiteettia 1.000 tilaajalle ympäri maata.

Tämä uusi vaihde tarjoaa myös 120 uutta kansainvälistä liitäntäpiiriä suoralla yhteydellä Tukholman yhdyskäytävään. Helmikuussa 1993 vaihdetta parannettin niin, että kaikki latvialaiset asiakkaat voivat sekä vastaanottaa että lähettää suoria puheluita ulkomaille.[1]

Liettuassa kiinteätä verkkoa rakentaa Lietuvos Telecomas. Lietuvos Telecomas on vastaanottanut lahjoituksia eri laitetoimittajilta saadakseen kiinteän verkon kuntoon nopeammin. Tuloksena kuitenkin on, että Liettuan melkein jokaisessa isommassa kaupungissa on eri järjestelmä käytössä, jotka eivät ole yhteensopivia keskenään. Tämän lisäksi Liettua on hyvin maatalouspainotteinen, ja hyvin suuri osa maasta on siis haja-asutus seutua. Näille alueille on aivan liian kallista vetää kaapelit, joten sen sijaan ollaan kokeiltu käyttää WiLL (Wireless Local Loop) järjestelmää.[14] Lietuvos Telecomas on myös ilmoittanut, että Israelin Tadiran Telecommunications Ltd voitti tarjouskilpailun rakentaakseen telekommunikaatio infrastruktuurin maanviljelysalueille. Tämän sopimuksen mukaan digitaalinen SI-2000 järjestelmä rakennetaan kahdelle aluelle: Visaginas ja Lazdijai. Oletetaan, että 7.500 uutta tilajaa voidaan palvella näissä kahdessa paikassa.[3] Myös radiolinkkejä ja voimalinjojen yhteydessä olevia johtoja ollaan käytetty kokeilumielessä. Valokaapeliverkon yhteyteen ollaan myös rakennettu kolme SDH-linkkiä, jotka eivät vielä tällä hetkellä ole täysin valmiita, mutta ovat osittain jo käytössä.[14]

5.2 Matkapuhelin verkot

Viron matkapuhelinviestintä on nähnyt todella suurta kasvua viimeisten vuosien aikana. Virossa NMT-450 standardiin perustuva verkko aloitti toimintansa jo Neuvostoliiton aikaan vuonna 1991, jolloin verkko oli tukiasemilla liitetty Suomen verkkoon. Vuodesta 1992 Viron NMT-450 verkolla on ollut omat keskukset. Tällä hetkellä verkko kattaa noin 90% pinta-alasta ja noin 95% väestöstä. NMT-450 on myös selvästi suosituin virolaisten keskuudessa. NMT-900 standardiin perustuvalla verkolla on tukiasemat Tallinnassa ja Kundassa, jotka on liitetty Suomen verkkoon.[8] [13] Suunnitelmissa ei ole NMT-900 omaa keskusta, sillä se on tarkoitettu lähinnä suomalaisten vierailijoiden käyttöön.

Viron ensimmäinen GSM-verkko aloitti toimintansa 1993, ja toimi alussa vain Tallinnassa, jolloin myös GSM:n tukiasemat oli liitetty Suomen verkkoon. Viime vuoden alusta myös GSM-verkolle rakennettiin oma matkapuhelinkeskus. Toisena verkkona toimii Radiolinja Eestin verkko, joka myös aloitti toimintansa viime vuoden alusta. GSM-verkolla on siten tällä hetkellä noin 80% kattavuus väestöstä. Kapasiteettia rakennetaan lisää koko ajan sillä verkot ovat aika lailla yli kuormitettuja, joten kattavuus lisääntyy nopeaan tahtiin. Sen lisäksi myös kolmas operaattori on aloittamassa toimintansa, vaikkakin ajankohdasta ei vielä ole tietoa.[13] Suomalaisten ja muiden ulkomaalaisten kannalta Viron GSM-tilanne paranee paitsi verkkojen laajennusten ansiosta, myös siksi, että lähiaikoina sekä EMT että Radiolinjan asiakkaat voivat käyttää kumpaakin verkkoa. Puhelin hakee silloin automaattisesti paremmin kuuluvan verkon.[9]

Latvian matkaviestin tilanne NMT-450 parissa on aika lailla sama kuin Virossa. Eli verkko kattaa noin 90% väestöstä verratuna vuoteen 1993, jolloin kattavuus oli 77% väestöstä [13]. Alussa Latvian NMT-450 verkko oli osa Suomen verkkoa, jolloin Latviassa sijaitsevat tukiasemat oli liitetty Helsingin matkapuhelinkeskukseen. Lokakuussa 1992 LMT:n oma matkapuhelinkeskus (Nokian DX200 MTX) perustettiin Riikaan. Vuosien aikana tukiasemia sitten lisättiin pääsatamiin, teollisuusalueille ja kaupunkeihin [1]. NMT-900:lla on myös tukiasema Riikassa, joka Viron tavalla on liitetty Suomen verkkoon.[8] GSM-verkolla on taas noin 60% kattavuus väestöstä. Joten kaikki tärkeimmät kaupungit sekä maantiet on katettu. Olemassa olevaa verkkoa laajennetaan myös koko ajan, joten kattavuus lisäntyy varmaa tahtia. Mutta myös toisen lisenssin saanut operaattori tulee tulevaisuudessa lisäämään GSM-verkon kapasitettia kokonaisuudessaan.[13]

Liettuassa on ollut NMT-450 standardiin perustuva verkko vuodesta 1992. Tällä hetkellä verkko kattaa noin 80-90% väestöstä. Tukiasemat on sijoitettu tärkeimpiin kaupunkeihin ja maanteiden varsille. NMT-900:lla on tukiasema Vilnassa ulkomaalaisia varten, mutta NMT-900 puhelimilla voi myös soittaa NMT-450 verkossa [14]. GSM-verkkoja on toiminnassa tällä hetkellä kaksi, joilla on yhteensä 6.100 liittymää.[5] Kattavuuden väitetään olevan aika suuri, mutta todellisuudessa se ei aina pidä paikkaansa. Yhteys ongelmia on ilmennyt, jotka voisivat johtua esimerkiksi huonoista liittymistä kiinteisiin verkkoihin.[14]

Kehitys jatkuu kuitenkin koko ajan. ECID (Motorola's European Cellular Division) on ilmoittanut laajentavansa matkapuhelin palvelujaan Omnitelissä, jossa Motorolalla on 38 % osuus. Laajennus tulee tarjoamaan palveluja mobiili puolen asiakkaille ja langattoman lähiverkon asiakkaille. Omnitel ottaa siis käyttöönsä Motorolan digitaalisen WiLL (Wireless Local Loop) tarjotakseen mobiilipalveluiden lisäksi langattoman lähiverkon palveluja kotitalouksille ja yrityksille. Tämä mahdollistaa sen, että Omniteli matkapuhelinoperaattorina pystyy tarjoamaan telepalveluja myös kiinteälle, paikalliselle markkinoille.[3]

5.3 Kaukohaku

Virossa kaukohaku palveluja tarjoaa ainakin Estonian Paging. Kaukohaku on jo melkein koko maan kattava, sillä se kattaa 95% väestöstä ja 90% pinta-alasta. Kaukohaussa ei ole käytetty uusinta teknologiaa eli ERMEKSEN (ETSI:n standardoima kaukohaku-järjestelmä) sijaan ollaan käytetty vanhempaa teknologiaa. Uutta teknologiaa tässä tapauksessa ei olla käytetty, sillä muiden palvelujen lisääntyminen tulee huomattavasti vaikuttamaan kaukohakupalvelun kysyntään. Esimerkiksi erilaiset GSM-palvelut, kuten lyhytviestisanomat, saattavat vähentää kaukohaun kysyntää. Yleensäkin kiinteiden verkkojen lisääntynyt kattavuus tulee vaikuttamaan muihin palveluihin sekä lisäämällä uusien palvelujen määrää että vähentämällä muiden palvelujen tarvetta. Todisteena tästä voidaan mainita Virossa tehty tutkimus. Se osoitti, että 20% niistä joilla on matkapuhelin, on hankkinut sen siksi, että kiinteä verkko on huonolaatuinen tai ettei sitä ole lainkaan.[13]

Latviassa Ericssonin täysin omistama Info S.I.A. tarjoaa kaukohakupalveluja Latvian, Venäjän ja Englannin kielellä noin 2.000 tilaajalle Riikassa ympäristöineen ja Ventspilsissä.[1]

Liettuassa pitäisi kaukohakupalvelun myös toimia, mutta varmaa tietoa ei ole sen kattavuudesta, eikä siitä, kuka sitä tarjoaa.[13] [14]

5.4 Datapalvelut

Dataverkkojen lisääntyminen maailmalla ja Internetin suosio on antanut aihetta myös Virolle lisäämään datapalveluiden saatavuutta. Vuonna 1990 Estpak Data aloitti toimintansa tarjoamalla perinteisen X.25 (tiedonsiirtoprotokolla) pakettiverkon kansainvälisellä linkillä Helsinkiin.Verkko liittää Viron kymmenen suurinta kaupunkia ja lisäksi Riigan, Latviassa, ylimääräisellä solmulla. Pääsolmu on Tallinnassa, jolla on kanavat Tarttoon, Pärnoon, Kontlaan, Jarveen ja Narvaan. Viimeisten vuosien aikana Estpak Data on lisännyt tarjontaansa sähköpostipalvelut, "electronic bulletin boards" (BBS) ja Internetin.[2] Espak Datan TCP/IP protokollaan perustuva verkko kattaa nykyään myös kaikki Viron suurimmat kaupungit. Ongelmia yhteyksien kanssa on lähinnä ollut Saarenmaalla, Viron kaakkoisosassa sekä saarilla.[15] Esdata taas tarjoaa LAN-lähiverkkoyhteydet sekä Internetin (TCP/IP protokollien mukainen) [2]. Näiden lisäksi ISDN-liitäntä on ollut toiminnassa Tallinnassa vuodesta 1994 [4].

Datapalvelut eivät vielä kata muuta kuin kaupunkeja, missä digitalisointi on jo tehty, sillä analogisella verkolla datasiirto ei ole mahdollista. Kuitenkin jotkut huoltoasemaketjut sekä pankit, ovat saanneet datapalvelut, sillä asiakaskohtaisia projekteja tehdään kylläkin.[13] Palvelut lisääntyvät ja parantuvat sitä mukaa kun datasiirtonopeudet saadaan nousemaan eli kun valokaapelien määrä lisääntyy [15].

Latviassa ja Liettuassa on myös eri datapalveluja, mutta huomattavasti vähemmän kuin Virossa. Varmaa tietoa näistä ei ainakaan ole. Valmiudet sekä Internet ja ISDN-liittymiin kylläkin löytyvät sieltä täältä, mutta liian suuret datasiirtokustannukset estävät kysynnän lisääntymisen. Matkaviestin puolella ollaan kuitenkin alettu investoimaan datasiirtoon, kiinteiden verkkojen vielä niin riittämättömän kunnon takia. Esimerkiksi lyhytsanoma viestipalvelua ollaan kysytty Liettuan viimeisessä GSM laajennusprojektin tarjous-kyselyssä.[14] Latviassa ollaan myös pidetty datapalveluiden hankintaa seuraavien hankintojen joukossa [1]. Asiakaskohtaisesti esimerkiksi Telecom Finland on kylläkin asentanut järjestelmiä muun muassa tehtaisiin Liettuassa [13].

6. TURVALLISUUS

Baltian maissa on törmätty suureen ongelmaan televiestinnän turvallisuuden kannalla [13] [14]. Tämän takia on tärkeätä huomioida myös tämä aspekti televiestinnässä.

Kiinteiden verkkojen puolella turvallisuus on taattu paitsi salakuuntelun puolella. Mutta salakuuntelu ei sinänsä ole ongelma, sillä Neuvostoliiton aikaisena kontrollimenetelmänä käytettyä salakuuntelua pidetään nyt hyvin vastenmielisenä ajatuksena. Tietenkin salainen poliisi saattaa kuunnella joitakin puheluita, mutta sitähän tapahtuu myös länsimaissa. Sen lisäksi salakuuntelulaitteet ovat hyvin kalliita, joten tämäkin vähentää salakuuntelun todennäköisyyttä. Suurempi ongelma on toisen puhelinlaskuun soittaminen, mikä on mahdollista vanhoilla NMT-450 puhelimilla. Baltian maissa ollaankin taisteltu näiden puhelimien poistamiseksi markkinoilta. Liettuassa oletetaan, että niitä on vielä noin sadasta kahteen sataa, kun taas Virossa niitä luultavasti on huomattavasti enemmän, sillä NMT-450 verkko otettiin käyttöön siellä aikaisemmin. Uusissa malleissa (NMT-450i) on SIS-koodi (Security Identity System), joka varmistaa soittajan identiteetin. On kuitenkin kehitetty järjestelmä, joka estää toisen laskuun soittamisen. Sen pitäisi olla asennettuna kesän aikana ainakin Liettuassa kesän. NMT 450-puhelimiin saa myös asetettua ulkomaaneston joko pysyvästi tai salasanalla. Teleoperaattori hoitaa asian pyynnöstä. Toisen puhelinlaskuun soittaminen on kuitenkin ehtinyt aiheuttaa paljon haittaa ja kuluja operaattoreille. Esimerkiksi pohjoismaiset roaming-sopimukset jouduttiin lopettamaan toisen puhelinlaskuun soittamisen riskin vuoksi, joten tällä hetkellä ei voi soittaa vapaasti kaikkiin Pohjoismaihin.[8] [11] [13] [14]

NMT-900:ssa on jo identiteetin varmistus, joten niissä on vain salakuuntelun vaara [13].

Viron ja Latvian GSM kuuluu jo laitetunnistusrekisteriin (EIR). Joten jos joku soittaa varastetuksi ilmoitetulla puhelimella, keskuksessa kuuluu äänimerkki, ja voidaan nähdä kuka käyttää sitä. Ajan mittaan järjestelmä tulee estämään varastettujen puhelimien käytön kokonaan.[11] Liettuassa GSM ei vielä ole suojattu, mutta se on tulossa lähiaikoina.[14]

7. LAITETOIMITTAJAT

Myös laitetoimittajat vahtivat entistä tarkemmin Baltian maiden kasvavia puhelinmarkkinoita. Suurimmat laitetoimittajat ovat Ericsson, Nokia ja Siemens, joilla kullakin on jokseenkin saman suuruiset markkinaosuudet [7]. Nokialla on tällä hetkellä tytäryhtiö Latviassa ja konttori Virossa, mutta Liettuassa ei ole vielä ollut tarvetta perustaa konttoria [14]. Myös Ericsson perusti tämän vuoden tammikuun lopussa Tallinnaan tytäryhtiön, joka aluksi keskittyy yritysvaihteiden, suljettujen radiojärjestelmien kiinteiden-ja matkapuhelimien toimittamiseen, sekä niiden huoltoon ja tekniseen tukeen [7].

8. YHTEENVETO

Baltian maiden teletilanne muuttuu joka päivä, joten luultavasti jo nyt monet tässä työssä mainitut asiat ovat vanhaa tietoa. Suunnitelmat Baltian maissa ovat laajat ja kalliit. Vaikka apua sekä rahoitus puolella että tieto-taito puolella on annettu näille maille jo tässä vaiheessa hyvinkin paljon, se ei välttämättä riitä, jotta he pystyisivät toteuttamaan kaikki sunnitelmansa, ainakaan siinä aikataulussa minkä he ovat asettaneet. Rahan pula näissä maissa on huutava. Siellä tarvittaisiin enemmän tukea sekä poliittisella että rahoitus puolella [14].

Jotta nämä maat pystyisivät toteuttamaan haaveensa markkinavaltiosta, niin viestinnän täytyy kulkea nopeasti ja maanlaajuisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että perusverkko on saatava kuntoon, niin että lisäpalvelut saadaan toimimaan. Täytyy siis miettiä uusia ratkaisuja, käyttää mielikuvitustaan, jotta nopeasti, ja niin edullisesti kuin mahdollista, saataisiin laadukas ja täysin kattava verkosta toimimaan [14]. Länsimaissa me mietimme kolmannen sukupolven viestintämahdollisuuksia, mutta meidän täytyy myös muistaa, että kun nämä maat nostavat päätänsä, niin myös he haluavat uusinta uutta. Näin ollen rakennettuja verkkoja täytyy olla mahdollista kehittää niin, että kun tämä uusi teknologia on valmis käytettäväksi, niin myös näihin maihin saadaan se toimimaan ilman suurempia muutoksia. Ongelmana on se, että nämä maat eivät aina pysty katsomaan tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Asennetaan laitteita jotka eivät ole yhteensopivia jopa samassa maassa, vaan koska laitteet on saatu edullisesti [14].

LÄHTEET

Kirjalliset lähteet

[1] EESTR (ITC's East European & former Soviet Telecom Report) Volume 6 No. 5 May 1, 1995: Latvia Privatization through modernization, p.10-11.

[2] EESTR (ITC's East European & former Soviet Telecom Report) Volume 6 No. 10, October 27, 1995: Country Profile, Estonian Excellence, p. 10-12.

[3] EESTR (ITC's East European & former Soviet Telecom Report) Volume 6 No. 10, October 27, 1995: Business Briefs - Country by Country, Baltic States, p. 13.

[4] Estonian Telephone Company Ltd, Annual Report 1994, p. 5-7.

[5] European Mobile Communications 98 : December 95/January 96, p. 32-33.

[6] Forum för ekonomi och teknik 1992 : 12, Baltikum bra business? Visst om du har pengar, tid, tålamod.., s. 12-13.

[7] Kauppalehti No. 22, 31.1.96: Telen osakkuusyhtiö johtoon Viron matkapuhelinmarkkinoilla, s. 8.

[8] Langaton 4/1995: Baltiassa ja Venäjällä vahvin on NMT450, s. 16-17.

[9] Langaton 4/1995: Tallinnan toinen verkko parantaa GSM-kuuluvuutta, s. 7.

[10] TELE (Telecom Finland Oy), Vuosikertomus 1994, s. 10.

[11] Telecom Finland International Magazine, Volume 8, September 1995, s. 30-32.

[12] Tietoviikko 1994, 14: Baltian teleliikenne toimii kohtalaisesti, s. 19.

Haastattelut

[13] Iisakka, Heli, Business Controller, Telecom Finland Ltd., Helsinki, 20.2.1996 klo. 9.30-10.45.

[14] Keto, Björn, Area Manager, Nokia Telecommunications, Espoo, 1.3.1996 klo. 9.00-11.00.

[15] Ruuttunen, Vesa, toimitusjohtaja, Espak Data, puhelinhaastattelu 29.2.1996.