S-38.116 Teletietotekniikka
Seminaariesitelmä 20.3.1996
Petri Timonen 42146E
ptimonen@snakemail.hut.fi



SHORT MESSAGE SERVICE CELL BROADCAST





Sisällysluettelo


1. Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1
1.1 Työn rakenne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1

2. Yleisesti Broadcast -käsitteistä. . . . . . . . . . . . . . . . .2

3. Eri Broadcast -lähetystavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3
3.1 POCSAG. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3
3.2 ERMES . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3
3.3 MOBITEX . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4
3.4 RDS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4
3.5 DAB . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4
3.6 VBI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5
3.7 SMSCB . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

4. GSM Short Message Service Cell Broadcast GSM-verkossa . . . . . .6
4.1 SMSCB yleisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6
4.2 Verkon rakenne soluviestin osalta . . . . . . . . . . .6
4.3 Soluviestit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

5. Cell Broadcast -palvelut ja SMS . . . . . . . . . . . . . . . . .9
5.1 SMS Point-to-point. . . . . . . . . . . . . . . . . . .9
5.2 SMS:n ja SMS CB:n merkittävimmät erot . . . . . . . . .9
5.3 SMS Cell Broadcast -palveluita ja käyttökohteita. . . 10
5.4 Data broadcast -menetelmien vertailu. . . . . . . . . 10

6. Yhteenveto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

7. Lähdeluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13


Lyhenteet

BSC. . . . . Base Station Controller, tukiasemaohjain, GSM:n tukiasemajärjestelmän osa
BTS. . . . . Base Transceiver Station, tukiasema
CBC. . . . Cell Broadcast Center, soluviestikeskus GSM-verkossa
CBCH. . . Cell Broadcast Channel, soluviestikanava
CBE. . . . . Cell Broadcast Entity, soluviestejä lähettävä yksikkö GSM:ssä
CCIR. . . . International Radio Consultative Committee, kansainvälinen radioalan standardoimisjärjestö, nykyinen ITU-R
CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization, eurooppalainen sähkötekniikan alan standardoimisjärjestö
CEPT . . . . Conference Europeenne des Postes et Telecommunications, entinen eurooppalainen standardoimisjärjestö
DAB. . . . . Digital Audio Broadcasting, uusi digitaalinen ääniradiostandardi
ERMES . . . European Messaging System, uusi kaukohakujärjestelmästandardi
ETSI . . . . . European Telecommunications Standard Institute, eurooppalainen telealan standardoimisjärjestö
GSM . . . . . Groupe Special Mobile, myöhemmin Global System for Mobile Communications, digitaalinen matkapuhelinverkko
ISO . . . . . . International Organisation for Standardization, kansainvälinen standardoimisjärjestö
MoU . . . . . Memorandum of Understanding, aiesopimus GSM-verkon määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi
MS. . . . . . Mobile Station, matkapuhelin
MSC. . . . . Mobile Switching Center, matkapuhelinkeskus
POCSAG . . Post Office Code Standardisation Advisory Group, CCIR:n standardoima kaukohakusäätiö
RDS. . . . . . Radio Data System, ULA-radiossa käytetty digitaalinen tiedonsiirtokanava
SMS-PP. . . Short Message Service Point to Point, GSM:n lyhytsanomapalvelut
SMSCB. . . Short Message Service Cell Broadcast, GSM:n soluviestipalvelu
VBI. . . . . . Vertical Blanking Interval, yleisnimitys tekniikoista, joilla dataa pystytään lähettämään tavallisessa TV-lähetyksessä


1. Johdanto


Tämä harjoitustyö on kurssin S-38.116 Teletietotekniikka seminaariesitelmän kirjallinen osuus. Tarkoituksena on esitellä GSM-järjestelmän tarjoama soluviestipalvelu SMS Cell Broadcast. Palvelu on maailmanlaajuisesti uusi, eikä se ole missään vielä täysimittaisessa käytössä.

Tässä seminaariesitelmässä ei kerrota mitään itse SMS Cell Broadcast Centerin (CBC) rakenteesta. Keskuksen suunnittelu ja rakentaminen on tällä hetkellä operaattoreiden tehtävä. Koska kyseessä on uusi palvelu, joka ei ole edes kaupallisessa käytössä, operaattorit eivät halua paljastaa mahdollisia CBC-ratkaisujaan ulkopuolisille.

Työn tarkoituksena on antaa lukijalle perustiedot Cell Broadcast -järjestelmästä, sen osista ja toiminnasta sekä järjestelmän avulla toteuttavien palveluiden mahdollisuuksista. Lisäksi esitellään muita kilpailevia Broadcast -teknologioita. Lähdemateriaalina on käytetty runsaasti GSM:n speksejä, joissa Cell Broadcast -ominaisuutta on käsitelty. Lisäksi WWW-hakupalvelimella (www.altavista.digital.com) on etsitty tietoja Cell Broadcast -ominaisuudesta.

1.1 Työn rakenne

Työn alussa, luvussa 2 määritellään lyhyesti broadcast-käsite. Luvussa 3 esitetään erilaisia broadcast-teknologioita. Työn pääpaino on kuitenkin luvuissa 4 ja 5. Luvussa 4 keskitytään GSM-verkon Cell Broadcast -ominaisuuteen. Luvussa 5 kerrotaan Cell Broadcastingin avulla toteutettavista palveluista ja sen eroavaisuudesta lyhytsanomapalveluun (SMS).


2. Yleisesti Broadcast -käsitteistä


Tietoliikenneverkon ominaisuutta, jonka avulla on mahdollista lähettää viestejä massa- ja ryhmäjakeluna, nimitetään broadcast-käsitteeksi. Tällöin yhdellä kertaa lähetetty tieto on samalla hetkellä vastaanotettavissa useassa paikassa useilla eri päätelaitteilla. Broadcast-käsitteelle on tyypillistä muun muassa, että käytössä on yksisuuntainen, yhdeltä monelle siirtotie. Tietoliikennekustannukset ovat melko riippumattomia vastaanottajien määrästä. Myös tiedonsiirron laatu on riippumaton vastaanottajien määrästä. Tieto vastaanotetaan samanaikaisesti tai melkein samanaikaisesti kaikkialla. Lisäksi laajan peittoalueen järjestäminen on helpohkoa.

Data Broadcastissa on tarkoitus lähettää viestejä laajalle, mutta kuitenkin rajoitetulle ryhmälle. Ryhmä on etukäteen tilannut itselleen jonkin palvelun, jonka puitteissa heille lähetetään tietoahalutusta aiheesta.

Data broadcast -ominaisuuksien pohjalle rakentuvien palveluiden toteuttamiseksi tarvitaan oma erillinen data broadcast -keskus. Oikeantyyppisen keskuksen rakentamiseksi on teleoperaattorin jotenkin pystyttävä profiloimaan omat broadcast-palvelumahdollisuutensa muita kilpailevia teknologioita ja viestintävälineitä vastaan. Tällä tavalla on mahdollista löytää tarjottavalta palvelulta vaadittavat ominaisuudet.

Data broadcast -järjestelmän on tuotettava koko ajan operaattorille mahdollisimman paljon tietoa keskuksen tapahtumista. Näiden tietojen avulla pystytään ratkaisemaan mahdollisia epäselvyystilanteita, tehdään tilastoja ja mahdollistetaan laskutus. Pitämällä tilastoa lähetetyistä viesteistä ja lähetyspyynnöistä, pystytään myös seuraamaan tarkasti palvelun kysyntää.

Data broadcast -ominaisuutta voidaan käyttää hyvin moneen erilaiseen tarkoitukseen. Käyttökohde riippuu melko paljon valittavasta data broadcast -teknologiasta. Näihin mahdollisuuksiin palataan luvussa 5.


3. Eri Broadcast -lähetystavat


3.1 POCSAG

POCSAG tulee sanoista British Post Office Code Standardisation Advisory Group ja se tunnetaan Suomessa nimellä Kaukohaku (KAUHA). CCIR on standardoinut sen jo 1970-luvulla. Se toimii kaikkialla Suomessa samalla 150 Megaherzin taajuusalueella (146,325 MHz). 150 MHz:n taajuusalueen ja 50 W:n lähetystehon ansiosta POCSAG-järjestelmillä on hyvä kuuluvuus vaikeissakin ympäristöissä. Koko Suomen kattamiseen riittää muutama sata tukiasemaa. Kaukohaku-järjestelmä koostuu kolmesta pääosasta: hakukeskus, tukiasemaverkko ja hakuvastaanotin. Tehollinen tiedonsiirtonopeus on 512 bittiä sekunnissa.

Kaukohaku-järjestelmän ideana on lähetetään vastaanottajille lyhyehköjä tekstiviestejä. Järjestelmässä on mahdollista toteuttaa rajattuja käyttäjäryhmiä (multicasting, yhdeltä monelle), joille pystytään lähettämään ryhmähakuja.

3.2 ERMES
ERMES tulee sanoista European Radio Messaging System. Se on ETSI:n 1990-luvulla standardoima kaukohakuverkko. Järjestelmä on uusi ja viime kesänä oli olemassa vasta neljä toimivaa verkkoa (sekä Ranskassa että Unkarissa 2 verkkoa). Järjestelmä toimii 169 MHz:n taajuusalueella ja koostuu neljästä pääosasta: hakuverkko-ohjain, hakualueohjain, tukiasemaverkko ja hakuvastaanotin.

ERMES on POCSAG-järjestelmää kehittyneempi kaukohaku-järjestelmä. Radiorajapinnalla tehollinen tiedonsiirtonopeus on noin 6 000 bittiä sekunnissa. Lisäksi ryhmähakuominaisuuksia on kehitetty paremmiksi. Esimerkiksi uusien hakuryhmien perustaminen on mahdollista kauko-ohjelmoinnilla.

3.3 MOBITEX
MOBITEX on Ruotsin Televerketin suunnittelema ja Ericssonin vuonna 1986 markkinoille tuoma järjestelmä. Se on tarkoitettu liikkuvaan datasiirtoon ja toimii 150 MHz:n taajuusalueella 20 W:n lähetysteholla. Järjestelmän pääosat ovat hallintakeskus, pääkeskus, aluekeskus, tukiasemaverkko sekä hakuvastaanotin.

Alunperin tiedonsiirtokapasiteetti oli 1 200 bittiä sekunnissa, mutta vuonna 1990 järjestelmän parannusten ansiosta nopeus kasvoi 8 000 bittiin sekunnissa. ERMES-järjestelmän tapaan uusia hakuryhmiä pystytään muodostamaan kauko-ohjatusti.

3.4 RDS
RDS on lyhenne sanoista Radio Data System. Sen on standardoinut EBU alunperin vuonna 1984. Vuonna 1992 CENELEC hyväksyi sen yhteiseurooppalaiseksi standardiksi. Alkujaan RDS on kehitetty ULA-radioiden ohjelmantunnistusjärjestelmäksi. Se toimii 87,5 - 108 MHz:n taajuusalueella VHF/FM -radiolähetysten yhteydessä.

Järjestelmän tiedonsiirtokapasiteetti on 1 200 bittiä sekunnissa. RDS-järjestelmän ansiosta radiovastaanottimet pystyvät näyttämään kuunneltavan radioaseman nimen sekä liikuttaessa säilyttämään halutun kanavan koko ajan muuttamalla tarvittaessa taajuutta automaattisesti. Kaikki lähetettävät viestit menevät kaikille kyseisellä taajuudella oleville, eikä suljettuja käyttäjäryhmiä pysty muodostamaan.

3.5 DAB
DAB eli Digital Audio Broadcasting, suomeksi digitaalinen ääniradio. Se on kehitetty EU:n projektissa EU-147 yhdessä EBU:n kanssa. Sen kehittämisen pääsyynä on ollut radiolähetysten äänenlaadun parantaminen. Se tulee toimimaan Suomessa 230-240 MHz:n taajuusalueella.

Yksi taajuus mahdollistaa tiedonsiirtokapasiteetin, joka on noin 1,7 M bittiä sekunnissa. Yhteen taajuuteen mahtuu useita lähetyksiä, sillä esimerkiksi stereoradiolähetys vie kapasiteettia 384 kilobittiä sekunnissa. DAB lähetyksen avulla on mahdollista siirtää tietoa salattuna, jolloin sen saa tietoonsa vain vastaanottamiseen oikeutettu henkilö.

3.6 VBI
VBI eli Vertical Blanking Interval käyttää tiedonsiirtoon olemassa olevaa analogista televisioverkkoa. Kaikista juovista, jotka eivät kuljeta TV-kuvan informaatiota käytetään termiä VBI. Kokonaistiedonsiirto riippuu saatavilla olevien juovien lukumäärän mukaan. PAL-järjestelmässä yhden juovan tiedonsiirtokapasiteetti on 8 000 bittiä sekunnissa.

Esimerkiksi Teksti-TV:n toiminta perustuu VBI-tiedonsiirtoon. Käyttäjäryhmien perustaminen on mahdollista ainoastaan salakirjoittamalla lähetettävä viesti. Liikkuva tiedonsiirto on erittäin vaikeata, koska vastaanottoantenni on suunnattava tarkasti kohti lähetintä.

3.7 SMSCB
SMSCB on lyhenne sanoista Short Message Service Cell Broadcast. Se on GSM:n toisen vaiheen ja DCS 1800:n myötä toteutuva palvelu. Sen avulla voidaan lähettää tekstimuotoisia lyhytviestejä kaikille tietyllä alueella sijaitseville GSM-puhelimille, jotka tukevat SMSCB-palvelua. Tässä työssä keskitytään tähän palveluun ja sitä käsitellään tarkemmin luvussa 4.


4. GSM Short Message Service Cell Broadcast GSM-verkossa


4.1 SMSCB yleisesti
SMSCB eli Short Message Service Cell Broadcast voidaan suomentaa ehkä parhaiten termillä soluviesti. Se toteutuu GSM:n toisessa vaiheessa. Palvelun avulla pystytään lähettämään lyhyitä tekstiviestejä jollekin tietylle alueelle. Viestin pystyvät vastaanottamaan kaikki palvelua tukevat GSM-matkapuhelimet. Lähetysalueen koko voi vaihdella yhdestä GSM-solusta aina koko GSM-verkon laajuuteen. Tiedon tarjoaja eli tuottaja määrittelee soluviesteilleen yhdessä teleoperaattorin kanssa haluamansa maantieteellisen levitysalueen. Tällöin kaikki solun alueella olevat soluviesti-ominaisuutta tukevat matkapuhelimet voivat vastaanottaa soluviestin, kunhan puhelin on valmiustilassa ja sillä ei viestitä. Tiedonsiirto on täysin yksisuuntaista, joten esimerkiksi mitään kuittauksia ei liiku.

4.2 Verkon rakenne soluviestin osalta

kuva 1. GSM-verkon rakenne soluviestin osalta

Cell Broadcast ominaisuus tarjotaan GSM-verkossa tukiasemaohjaimen tasolta. Cell Broadcast Center (CBC) eli soluviestikeskus on liitetty suoraan yhteen tai useampaan tukiasemaohjaimeen. Keskukseen on liitetty ainakin yksi Cell Broadcast Entity (CBE). CBE ei kuulu GSM-määritysten piiriin. Sen tehtävänä on lähettää soluviestejä ja vastata kokonaan soluviestin laadinnasta, myös sen jakamisesta sivuihin. Cell Broadcast Centerin päätehtävänä on soluviestien hallinta. Hallintaan kuuluu esimerkiksi viestien numerointi, lähettämättömiin viesteihin tapahtuvat muutokset ja niiden poistaminen, lähetyssolujen määritys, lähetysajankohdan ja toistovälin määrittäminen.

Cell Broadcast toiminteessa myös tukiasemaohjaimella on tärkeitä tehtäviä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat CBC:ltä saatujen komentojen tulkinta, kuittaus toteuttamisen onnistumisesta sekä viestien varastointi. Lisäksi se määrittelee soluviestikanavalle (CBCH) lähettämisajankohdan, reitittää soluviestit oikeille tukiasemille ja toimittaa tukiasemille soluviestin sisällön.

BSC:ltä saamiensa ohjeiden mukaisesti tukiasema vastaa soluviesti tietojen muuttamisesta radiotielle CBCH-kanavan välitettäväksi. Muita tehtäviä tukiasemalla ei ole. Matkapuhelimen tehtävä on koota radiotieltä tulevat sanoman osat yhdeksi soluviestisivuksi. GSM-määrityksissä ei ole määritelty vastaanotetun viestin esittämistapaa. Matkapuhelimen oletetaan kuitenkin kykenevän hylkäämään radiotieltä saapuvat vaillinaiset soluviestit (jokin osa viestistä puuttuu, viesti määritysten vastainen), hylkää viestit, jotka eivät kiinnosta käyttäjää tai ovat tulleet aikaisemmin perille sekä pystyy vastaanottamaan soluviestejä aikatauluviestien välittämän tiedon perusteella.

Teleoperaattorin kannalta Cell Broadcast -järjestelmässä on kaksi tärkeätä rajapintaa. Ensimmäinen on tukiaseman ja matkapuhelimen välinen BTS - MS radiorajapinta ja toinen soluviestikeskuksen ja tukiasemaohjaimen välinen liityntäpinta CBC - BSC. CBC - BSC -rajapinnasta on määritelty ainoastaan toiminnot. Varsinaisia fyysisiä toteutuksia, kuten protokollia, syntaksia tai semantiikkaa, ei ole määritelty ollenkaan.

4.3 Soluviestit
Yksi soluviesti koostuu 82 oktetin mittaisista sivuista. 7-bittisellä merkistöllä sivun pituus on 93 merkkiä. Linkittämällä soluviestisivuja toisiinsa voidaan muodostaa suurempia makroviestejä. Enimmillään voidaan viisitoista sivua linkittää yhteen, jolloin viestin maksimipituudeksi saadaan 15*93=1395 merkkiä. Jokaiseen sivuun liittyy myös 6 oktetin mittainen otsikko-osa. Otsikko-osa sisältää tunnistetiedot, joita hyväksi käyttäen päätelaite voi tunnistaa ja hylätä jo vastaanotetut viestit. Matkapuhelin pystyy tunnistetiedoista tunnistamaan muun muassa viestin sisältämän informaation tyypin ja kielen. Käyttäjältä tulevien ohjeiden mukaan pääte voi myös suodattaa pois esimerkiksi mainokset ja vääränkieliset tekstit.

Seuraavassa otsikko-osan 6 oktetin jakautuminen ja niiden tehtävät. Ensimmäiset kaksi oktettia sisältävät sarjanumeron, joka 16 bittinen kokonaisluku. Sarjanumeron tehtävänä on identifioida viestit. Seuraavissa kahdessa oktetissa (oktetit 3 ja 4) on viestitunnistin. Näiden avulla tunnistetaan tietolähde ja tietotyyppi. Oktetti 5 sisältää koodaustunnistimen, jonka avulla matkapuhelimelle kerrotaan viestin tulkinnassa käytettävä merkistö sekä viestin kirjoituskieli. Viimeisessä otsikko-osan oktetissa (oktetti 6) on sivuparametri. Se kertoo sekä makroviestin sivujen kokonaislukumäärän että sivun järjestysnumeron.

7-bittisen merkistön käytön vuoksi jokaisen viestisivun loppuun lisätään viisi nollabittiä, jotta 82 oktetin viesti saadaan täyteen. Nollabittejä lisätään viestin loppuun myös siinä tapauksessa, että viesti ei ole 93 merkin mittainen.

Tietoa sisältävien soluviestien lisäksi on olemassa niin sanottuja aikatauluviestejä. Sen avulla pystytään ohjailemaan matkapuhelimen SMSCB DRX -toimintaa (Discontinuous Reception eli epäjatkuva kuuntelu). Toiminteen ansiosta matkapuhelin kuuntelee CBCH-kanavaa ainoastaan, kun siellä lähetetään käyttäjän määrittelemää tietoa.

Aikatauluviestien tarkoituksena on säästää matkapuhelimen akkuja. Jos aikataulutoiminto ei ole mahdollinen, on toinenkin tapa säästää akkuja. Matkapuhelin kuuntelee sanoman ensimmäisen osan ja tekee sen perusteella päätöksen jatkokuuntelusta.


5. Cell Broadcast -palvelut ja SMS


5.1 SMS Point-to-point
Tavallisen SMS-viestin pituus on 140 oktettia eli 7-bittisellä merkistöllä 160 merkkiä. Matkapuhelimella, joka tukee palvelua, pystytään lähettämään (MO SMS) ja vastaanottamaan (MT SMS). Lyhytsanomaviestien välittämistä varten tarvitaan ulkopuolinen lyhytsanomakeskus. Lyhytsanomapalvelu on joissakin määrin kaukohakupalvelun kaltainen (luvussa 3.1 on esitelty POCSAG ja luvussa 3.2 ERMES). SMS-palvelussa on monia parannuksia perinteiseen kaukohakujärjestelmään verrattuna. Koska verkko saa tiedon viestin perille menosta matkapuhelimeen, voidaan viestin lähetystä toistaa niin kauan (toistoaika riippuu määrityksistä), että vastaanottaja saa lopulta viestin. Tämän ominaisuuden perusteella pystytään myös viestin lähettäjälle kertomaan viestin kohtalo. Myös vastaanotetut viestit voidaan tallentaa myöhempää käsittelyä varten.

Ryhmäviestien lähettämismahdollisuudet ovat riippuvaisia lyhytsanomakeskuksen ominaisuuksista. Keskukseen voidaan määrittää lähetysryhmiä, joiden avulla tietylle ryhmälle lähetetään yhdellä kerralla viesti. Varsinainen lähetys GSM-verkossa tapahtuu kuitenkin jokaiselle vastaanottajalle erikseen.

5.2 SMS:n ja SMS CB:n merkittävimmät erot
Tärkeimpänä erona on viestien vastaanottajan kohdistaminen. Tavallisella lyhytsanomaviestillä on aina tietty määrätty vastaanottaja, kun CB-viestit lähetetään tietylle alueelle kaikille palvelun tilanneille asiakkaille yhtä aikaa. Koska viestit on kohdistettu tietylle käyttäjälle, pystytään viestin lähetystä toistamaan tarvittaessa niin kauan kun vastaanottaja saa sen. CB-viestit lähetetään halutulle lähetysalueelle aina yhdellä kertaa, halutessa useammankin kerran. Tässä ei kuitenkaan erotella niitä, jotka eivät edellisillä kerroilla saaneet viestiä. Vastaanottolaiteen tehtävänä on hylätä kertaalleen vastaanotettu viesti.

5.3 SMS Cell Broadcast -palveluita ja käyttökohteita
GSM-soluviestipalvelu Short Message Service Cell Broadcast (SMSCB) on ehkä Data Broadcast -palveluista monipuolisin. Sen avulla pystytään helposti välittämään viestejä tietyllä alueella liikkuville GSM-puhelinten omistajille. Esimerkiksi viranomaiset voivat lähettää erilaisia tiedotuksia. Solu-viestipalvelun avulla pystytään esimerkiksi ilmoittamaan jossakin tapahtuneesta onnettomuudesta, niin että muut kiertävät paikan. Lisäksi potentiaalinen käyttömahdollisuus on mainostaminen soluviestin välityksellä muun muassa liikkuville autoilijoille. Soluviestimainontaa voidaan kuitenkin pääasiassa pitää muiden mainosvälineiden täydentäjänä.

Vaiheen kaksi GSM-verkko ja puhelin sekä SICAP SIM-kortti tarjoavat uusia mielenkiintoisia käyttömahdollisuuksia GSM-soluviestille. SIM sovellustyökalu -määritykset antavat lisäominaisuuksia päätelaitteen ja SIM-kortin väliseen keskusteluun. Soluviestiin suoraan liittyvä uusi ominaisuus on Cell Broadcast data download. Ominaisuuden ja SIM-kortin avulla voidaan käyttäjän määrittelemien aiheiden soluviestit tallentaa "hiljaisesti" suoraan SIM-kortille myöhempää katselua varten. Tällaisia sovelluksien lähettämiä viestejä voisivat olla esimerkiksi linja-auto- ja juna-aikataulut.

Tällä hetkellä GSM:n SMSCB ei ole missään käytössä täysimittaisessa laajuudessa. Sen toimivuutta on eri operaattorit kuitenkin testanneet. Englannissa on GSM:n soluviestipalvelu käytössä rajoitetussa muodossa. Siellä soluviestipalvelun avulla lähetetään matkapuhelimille tietoa alueesta, jolla ne liikkuvat. Soittaminen on halvempaa, kun matkapuhelin on niin sanottujen kotisolujen alueella.

5.4 Data broadcast -menetelmien vertailu
Mahdollisuutta viestiä käyttäjille, joita ei tunneta, nimitetään joukkoviestintävälineeksi. Joukkoviestintä mahdollisuuden vuoksi eri teknologioiden välille syntyy merkittäviä eroja. Joukkoviestintävälineiksi luetaan teksti-TV, SMSCB ja RDS:n ja DAB:in tietyt sovellustyypit. Suljettuja käyttäjäryhmien olemassaolo on merkittävä ominaisuus. Niiden muodostamisen helppoudessa on eri menetelmien välillä kuitenkin suuria eroja. Teksti-TV:ssä ja SMSCB:ssa suljettu käyttäjäryhmä on mahdollista perustaa vain salakirjoittamalla viesti. Muissa menetelmissä se on helpompaa, kuten luvussa 3 jo esiteltiin.

Data broadcast -teknologioita käsiteltäessä on tärkeätä myös tutkia miten näiden eri joukkoviestintävälineiden viestejä voidaan kohdentaa jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle. GSM:n SMSCB -teknologia on ainoa, jossa viestin kohdistaminen on mahdollista niin tarkkaan kuin halutaan. Matkapuhelimiin yhdistetty data broadcast -media eroaa juuri tässä suhteessa merkittävällä tavalla muista perinteisistä medioista. Matkapuhelimet kulkevat ihmisten mukana lähes koko ajan. Kohdistettaessa jokin viesti matkapuhelinten omistajille saadaan melko vaivattomasti huomattava peitto.

Eri data broadcast -menetelmillä on teknisesti merkittäviä eroja keskenään, mutta ne eivät silti ole data broadcast -viestin kannalta kovinkaan kehittyneitä. Yleensä menetelmällä pystytään siirtämään ainoastaan tekstiä. Lähetetyille viesteille on kuitenkin tyypillistä, että niiden avulla voidaan viesteille saada lähes täydellinen erottuvuus. Vastaanottaja ei ole juurikaan alttiina sellaisille viesteille, joista hän ei ole kiinnostunut. Käyttäjän tulee itse aktiivisesti valita, mistä aihealueista hän haluaa viestejä. Esimerkiksi Teksti-TV:stä katselija valitsee itselleen mielenkiintoiset sivut ja SMS CB:ssä käyttäjän tulee valita haluamansa aihealueet.


6. Yhteenveto


Tässä seminaarityössä keskityttiin esittelemään GSM-verkon tarjoamaa soluviestipalvelua eli SMS Cell Broadcast. Se on uusi palvelu ja siksi siitä ei ole vielä kovinkaan paljoa materiaalia. Työssä on kerrottu palvelujärjestelmän pääpiirteinen rakenne ja toiminta. Rakenteeseen ei ole keskitytty muuten kuin pintapuolisesti. Palvelujärjestelmän teknisiä yksityiskohtia on vaikea saada käsiin. Cell Broadcast -toiminto ei ole kaikilta osin määritelty GSM-spekseissä, ainoastaan verkon osien tehtävät on määritelty. Esimerkiksi Cell Broadcast Center -ratkaisut ovat operaattorikohtaisia ja ymmärrettävästi ne eivät halua kertoa ulkopuolisille suunnitelmistaan.

Tavallisen GSM-lyhytsanomapalvelun merkittävin ero Cell Broadcast -palveluun on viestin kohdistaminen vastaanottajalle. Kun lyhytsanomapalvelussa viestit kohdistetaan tietylle vastaanottajalle niin Cell Broadcast -palvelussa viestit kohdistetaan kaikille palvelun tilanneille.

SMS Cell Broadcast palvelujärjestelmän lisäksi muita (esimerkiksi ERMES, RDS ja DAB) data broadcast -teknologioita esiteltiin lyhyesti. Data broadcast -järjestelmien välillä merkittävin ero syntyy mahdollisuudesta muodostaa haluttuja, rajoitettuja käyttäjäryhmiä. Kaukohakujärjestelmissä ryhmien muodostaminen on helpompaa kuin esimerkiksi Cell Broadcast -järjestelmässä, jossa ryhmän muodostuu onnistuu ainoastaan salakirjoittamalla. Viestin kohdistaminen alueellisesti onnistuu ainoastaan Cell Broadcast -järjestelmässä.


7. Lähdeluettelo


European digital cellular telecommunications system (phase 2); Albhabets and language-specific information (GSM 03.38). European Telecommunications Standard Institute, 1994. 21 s.

European digital cellular telecommunications system (phase 2); Technical realization of Short Message Service Cell Broadcast (SMSCB) (GSM 03.41). European Telecommunications Standard Institute, 1994. 21 s.

European digital cellular telecommunications system (phase 2); Example protocol stacks for interconnecting Cell Broadcast Centre (CBC) and Base Station Controller (BSC) (GSM 03.49). European Telecommunications Standard Institute, 1994. 29 s.

European digital cellular telecommunications system (phase 2); Short Message Service Cell Broadcast (SMSCB) support on mobile radio interface (GSM 04.12). European Telecommunications Standard Institute, 1994. 16 s.

European digital cellular telecommunications system (phase 2); Use of Data Terminal Equipment - Data Circuit terminating Equipment (DTE-DCE) interface for Short Message Service (SMS) and Cell Broadcast Service (CBS) (GSM 07.05). European Telecommunications Standard Institute, 1994. 43 s.

European digital cellular telecommunications system (phase 2); Specification of Subscriber Identity Module - Mobile Equipment (SIM-ME) Interface for SIM Application Toolkit (GSM 11.PQ). European Telecommunications Standard Institute, 1995. 47 s.

Linkola, Janne. Cell Broadcast -ominaisuuden ottamisesta tuotantoon Telen GSM-verkossa 1995. 6 s.

Linkola, Janne. Datan jakelu teleoperaattorin langattomissa verkoissa. 1995. 90 s.

Linkola, Janne. Short Message Service Cell Broadcast (SMSCB) 1994. 17 s.

Tekniikan sanastokeskus. Matkaviestinsanasto. 1993. 128 s.