SISÄLLYSLUETTELO
ADPCM Adaptive Differential Pulse Code Modulation, adaptiivinen
deltapulssikoodimodulaatio
AMPS Advanced Mobile Phone Service, amerikkalainen standardi
analogiselle soluverkkojärjestelmälle
B-CDMA Broadband CDMA, laajakaistainen CDMA
CDMA Code Division Multiple Access, kanavanjakotekniikka, jossa
samaa taajuutta käyttävät lähetykset koodataan siten, että
tietyn signaalin voi vastaanottaa vain tietty vastaanotin
CO Central Office, keskus
CT-2 Cordless Telephone, digitaalinen johdoton puhelinjärjestelmä,
toinen sukupolvi
DCS1800 Digital Cordless System, eurooppalainen digitaalinen
soluverkkojärjestelmä
DECT Digital European Cordless Telecommunications, eurooppalainen
digitaalinen langaton järjestelmä
DS Distribution Point, jakelupiste
E-TDMA Extended TDMA, laajennettu TDMA
ETSI European Telecommunications Standards Institute
FDMA Frequency Division Multiple Access, kanavanjakotekniikka, jossa
jokaiselle käyttäjälle osoitetaan oman kanava (taajuus)
GSM Global System for Mobile Communications, digitaalinen
soluverkkostandardi
ISDN Integrated Services Digital Network
N-AMPS Narrowband AMPS, kapeakaistainen AMPS
NMT Nordic Mobile Telephone, pohjoismainen analoginen
soluverkkostandardi
PACS Personal Access Communication System, amerikkalainen PCS
standardi
PBX Private Brach Exchange, tilaajavaihde
PCS Personal Communication Services, langattomaan tiedonsiirtoon
perustuvat kiinteät palvelut
PSTN Public Switched Telephone Network, yleinen kiinteä puhelinverkko
RBS Radio Base Station, langattoman järjestelmän tukiasema
TACS Total Access Communications Standard (System), brittiläinen
standardi 900 MHz alueella toimivalle analogiselle
soluverkkojärjestelmälle
TDMA Time Division Multiple Access, kanavanjakotekniikka, jossa
kanavat jaetaan aikaväleihin eri käyttäjille
WiLL Motorolan TACS teknologiaan perustuva WLL järjestelmä
WLL Wireless Local Loop, langaton paikallissilmukka
Kuva 1. WLL:n rakenne /21/
WLL:n perusideana on vapauttaa puhelimen käyttäjä tilaajajohdosta, mutta silti tunnistaa tilaajan puhelin sen maantieteellisen sijaintinsa perusteella. Alueen koko riippuu WLL:n peittoalueesta. WLL käyttäjä ei eroa tavallisesta puhelinliittymän käyttäjästä. /4/ WLL:n perusrakenne ja erot tavalliseen puhelintilaajaan selviävät parhaiten kuvasta 1.
Kuvan 1 tapauksessa A on tavallinen puhelintilaaja, jossa vaihteen (PBX) ja jakelupisteen (DP) sekä jakelupisteen ja tilaajan välillä on muodostettu normaalilla kuparikaapelilla. WLL:n tapauksessa kohdassa B sen sijaan jakelupisteen, tässä tapauksessa radiotukiaseman (RBS) ja tilaajan välillä on radioyhteys. RBS:n ja vaihteen välinen yhteys voi olla kiinteä- tai radioyhteys.
WLL:n verkkorakenteelle voidaan esittää kolme erilaista vaihtoehtoa:
· RBS:ät on suoraan tai keskuksen (CO) kautta kytketty yleiseen kiinteään puhelinverkkoon (PSTN). Tämä on sopiva ratkaisu esimerkiksi maaseudun taajamille.
· RBS:sät on kytketty tilaajavaihteen (PBX) kautta suoraan tai CO:n kautta yleiseen kiinteään puhelinverkkoon.
· RBS:sät on kytketty suoraan tai CO:n kautta yleiseen kiinteään puhelinverkkoon ja radioteitse langattomaan PBX:ään. Esimerkiksi suuressa toimistorakennuksessa voi olla oma tilaajavaihde, joka on langattomasti kytketty yleiseen puhelinverkkoon. /5,6/
WLL:n tilaajaliittymä (Access Network) on tavallista
johtoliittymää joustavampi. Päätelaite voi olla
liitettynä johdoilla rakennuksen ulkopuolella olevaan antenniin, tai se
voi itse toimia radiovastaanottimena. Jälkimmäisessä tapauksessa
päätelaitetta voidaan liikutella vapaasti WLL:n peittoalueen
sisällä, jopa rakennuksen ulkopuolella. /7/ Hand-over toiminto ei
periaatteessa kuulu kiinteän radioliittymän tarjoamiin palveluihin,
mutta esimerkiksi DECT teknologiaan pohjautuvissa järjestelmässä
operaattorit yleensä tarjoavat jonkinasteisen liikkuvuuden /11/.
3.2. WLL:n
teknologiaa
WLL voidaan periaatteessa toteuttaa millä tahansa langattomalla
tekniikalla. Teknologioiden ja standardien joukko onkin kirjava. Taulukossa 1
on esitetty WLL:ssä käytettäviä eri teknologioita, joita
kuvaillaan jatkossa hiukan tarkemmin. NBI:n (Northern Business Information)
tutkimuksen mukaan mikään yksittäinen teknologia tai standardi
ei lyhyellä tähtäimellä tule hallitsemaan WLL
järjestelmissä /16/.
Taulukko 1. WLL:ssä käytettäviä eri teknologioita /22/
Kanavanjakotekniikat FDMA, TDMA, E-TDMA, IS95 CDMA Analogiset ja digitaaliset soluverkkoon perustuvat järjestelmät AMPS, N-AMPS, NMT, TACS, GSM, DCS1800 Erityisjärjestelmät (Ad Hoc) Ionica/Nortel Fixed Radio Access Broadband CDMA (Liberty) Langattomat, pienitehoiset radiojärjestelmät DECT, PACS, PHS, CT-2, Omnipoint
Ionica on ad hoc järjestelmä, jonka englantilainen operaattori Ionica
on kehittänyt yhdessä Nortel:in (Northern Telecom) kanssa. Ionica
pohjautuu CDMA teknologiaan ja toimii 3400 MHz taajuusalueella. UK:n
kansallinen operaattori British Telecom kokeilee myös DSC Communications
Corporation:in CDMA -teknologiaan perustuvaa ad hoc-
järjestelmää. Myös Motorola on kehittänyt oman CDMA
teknologiaan pohjautuvan 1900 MHz taajuusalueella toimivan kiinteän
radioverkkoratkaisun, joka on ollut kaupallisessa käytössä
vuoden 1996 alusta. Motorola on myös mukana joukon USA:laisten
yhtiöiden kanssa kehittämässä PACS standardia WLL
sovelluksille. /11,14/
3.2.4. DECT
DECT standardi on suunniteltu kattamaan kaikki tärkeät langattomat
sovellukset WLL mukaanlukien. DECT tarjoaa myös ensi askeleen kohti
langattomaan tiedonsiirtoon perustuvia kiinteitä palveluja (PCS). DECT on
Euroopassa syntynyt vuonna 1993 julkaistu ETSI:n hyväksymä standardi.
/21/ DECT teknologiaan perustuvia WLL kokeiluja on menossa useissa Euroopan eri
maissa. /11/
DECT pohjautuu TDMA teknologiaan ja toimii taajuusaluella 1880 - 1900 MHz. Tässä taajuuskaistassa on kymmenen moduloitua kanavaa 1.728 MHz välein. Jokainen kanava puolestaan koostuu 24 aikavälistä, joten kaikkiaan duplex yhteyksiä on siis 120. Siirrossa käytetään 32 kbit/s ADPCM (Adaptive Differential Pulse Code Modulation) koodausta, joka mahdollistaa korkeatasoisen puheen siirroon sekä myös kaikki muut kiinteässä puhelinverkossa olevat siirtopalvelut (data ja fax). DECT on ainoa standardisoitu radioteknologia, joka tukee ISDN perussiirtonopeutta (64 kbit/s) läpinäkymättömästi. DECT:issä maksimi kaksisuuntainen siirtonopeus on 384 kbit/s. DECT tukee myös saumatonta hand-overia ja roaming-toiminnetta. /19,21,23/ Useimmat DECT operaattorit tarjoavatkin WLL sovelluksissaan jonkinasteisen liikkuvuuden, toisin kuin Ionicassa.
DECT tarjoaa olosuhteista riippuen 800 - 5000 m kantaman ja soveltuu siten
sekä kaupunkialueiden että maaseututaajamien eri sovelluksiin /21/.
Kantama riippuu kuitenkin voimakkaasti ympäristöstä ja
siitä, käytetäänkö
ympärisäteilevää vai kohdistettua antennia.
Eräässä kenttäkokeessa maaseututaajamassa todettiin,
että käytännössä jo kolmen kilometrin kantama vaati
ihanteelliset olosuhteet. /20/ ETSI:n tutkimuksissa on puolestaan todettu,
että kaupunkialueella RBS:n täytyy sijaita alla 200 m
päässä terminaalista, rakennusten sisällä matka on
vain 50 m. Vertikaalisesti signaali läpäisee noin kolme
rakennuskerrosta. /19/ Kaupungeissa käytettävät RBS tukiasemat
ovat tyypillisesti ympärisäteileviä. Yksi tukiasema voi toimia
yhdellä taajuusalueella ja siten ylläpitää teoriassa
enintään kahtatoista puhelua. Käytännössä
yhtäaikaisia puheluja voi olla noin kahdeksan. /23/
3.3. WLL:n käyttö
alueet
WLL:n käyttöalueet voidaan jakaa kolmeen luokkaan /18/:
· WLL:n käyttö puhelintiheyden kasvattamisena kehittyvissä maissa kasvun hallitsemiseksi
· WLL:n käyttö peruspuhelinpalveluiden tarjoamiseksi halvalla
· WLL:n käyttö uusien telekommunikaatiopalveluiden tarjoamiseksi käyttäen uudet markkinatilaisuudet hyväkseen
Ensimmäinen käyttökohde on varsin ilmeinen. Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa puhelintiheydet ovat paikoitellen hyvin pieniä ja liittymän saantiaika hyvin pitkä. WLL:llä on näissä maissa potentiaalia sekä auttaa hallitsemaan yleistä kasvua luomalla välttämätöntä infrastruktuuria että tarjoamaan pysyvän, halvemman vaihtoehdon johtotilaajaliittymille. /18/
Toinen käyttökohde on puhtaasti taloudellinen. Puhelinverkon digitalisoiminen ja elinkaarensa lopussa olevien kiinteiden verkkojen uusiminen tulee usein halvemmaksi WLL avulla - etenkin maaseudulla. Lisäksi lisääntyvä kilpailu ajaa operaattorit hakemaan kustannustehokkuutta. /18/
Kolmantena käyttökohteena on laajentuminen "toisille
puhelinmarkkinoille", eli alkaa tarjoamaan asiakkailleen normaaleista
kiinteän verkon puhelinpalveluista poikkeavia uusia palveluja, kuten ISDN
tai PCS palvelut. /18/
3.4. WLL:n
etuja
WLL:n suurimpia etuja verrattuna johtoliittymiin on sen helppo suunnittelu ja
nopea implementointi - niin täysin uutta infrastruktuuria luodessa kuin
vanhaa muunneltaessa. Tämä toteutuu erityisesti silloin, kun
käytetään jo olemassa olevia soluverkkoja WLL:n rakenneosina.
Nopea asennus parantaa operaattorin imagoa, nopeuttaa tuottoja ja siten takaa
lyhyemmän sijoituksen takaisinmaksuajan. /18/
WLL:n kustannukset ovat alhaisempia kuin johtoliittymien, niin rakennus- kuin käyttökustannuksissa - erityisesti maaseudulla, mutta myös enenevässä määrin kaupungeissa. /18/ Kun WLL:n hinta tilaajaliittymää kohti vuonna 1985 oli $3500 - $5000, niin nyt se on noin $500 Unkariin rakennettavassa WLL:ssä /11/. Riippuen laskutavasta, kuparijohtoliittymällä vastaava luku on $300 - $2000. Ero ei siis ole välttämättä asennuskustannuksissa suuri, mutta kun lasketaan koko elinkaaren kustannukset, WLL on usein jos ei aina kilpailukykyinen johtoliittymään verrattuna. Erään arvion mukaan WLL:n käyttökustannukset ovat 10 % pienemmät. /19/ Tilaajaliityntä (Access Network) käsittää kaupungissa 60% maaseudulla jopa 75% operaattorin kaikista kustannuksisista /18/. On näinollen selvää, että tilaajaliittymän teknologian valintaan on operaattorin syytä panostaa.
WLL on myös strategisesti merkittävä, koska se sitoo
huomattavasti vähemmän pääomaa kuin uusien johtoliittymien
rakentaminen ja siksi tarjoaa mahdollisuuden myös uusoperaattoreille tulla
paikallispuhelumarkkinoille. Lisäksi WLL antaa mahdollisuuden tarjota
johtoliittymään nähden ylivoimaisen lisäpalvelun:
liikkuvuuden. /18/ Paikallispuhelu-markkinoiden uusjako ei ole mikään
pieni juttu. Esimerkiksi Suomessa paikallispuheluissa liikkuu vuosittain n. 3.2
miljardia markkaa. /3/
4. WLL eri maissa
4.1. Tsekit
Vuoden 1995 lopussa Nortel voitti Tsekkiläisen uusoperaattorin
kaapeliyhtiö Cable Plus tarjouskilpailun. Nortel toimittaa
koekäyttöä varten Ionica järjestelmän Liberac'in
alueelle. /9/
Tsekkien kansalliseen operaattoriin SPT Telecom'iin, jota parhaillaan
yksityistetään, kohdistuu suuria liittymien
lisäämispaineita hallituksen taholta. Pysyäkseen tiukassa
aikataulussaan kaksinkertaistaa liittymiensa määrä vuoteen 2000
mennessä SPT turvautuu WLL teknologiaan. Seuraavan kahden vuoden aikana on
määrä asentaa noin 50 000 linjaa. HNS (Hughes Network System)
toimittaa todennäköisesti koko tilauksen. HNS:n ratkaisu pohjautuu
amerikkalaiseen E-TDMA teknologiaan, jota on myös toimitettu
Venäjälle. SPT suunnittelee myös DECT teknologiaan pohjautuvan
WLL:n kokeilukäyttöä. /11/
4.2. UK
Vuoden 1996 alussa sekä Ionica että Liberty ovat aloittamassa oman
WLL toiminnansa. Liberty'n WLL perustuu B-CDMA teknologiaan. /22/ Näiden
lisäksi UK:n hallitus on myöntämässä 5 uutta WLL
toimilupaa. Kolme näistä luvista on 10 GHz taajuusaluella ja ne on
tarkoitettu kaupunkien pienille ja keskikokoisille yrityksille, jotka
tarvitsevat digitaalipalveluja (ISDN). Kaksi muuta lupaa ovat 2 GHz
taajuusaluella ja ne on puolestaan tarkoitettu pienille asutuksille tai
pienille yrityksille syrjäisellä maaseudulla. /10/ Myös
British Telecom kokeilee CDMA teknologiaan perustuvaa WLL:ää harvaan
asutulla alueella. /11/
4.3. Espanja
Espanjassa Motorola on työskennellyt Kauppaministeriön (Ministery of
Commerce) kanssa kehittääkseen maailman suurimman WLL
järjestelmän. Espanjan WiLL kehitettiin
soluverkkojärjestelmään (TACS). Se palveli ensin 50 000
käyttäjää, sitten 150 000 käyttäjää.
Teknologian lisäys laajensi peittoaluetta maaseudulle, jolloin
käyttäjämäärä kasvoi 400 000:een. Projekti on
ollut niin menestyksekäs, että hallitus suunnittelee laajentaa
käyttäjämäärän 800 000:een vuoden 1996 aikana. /6/
4.4. Saksa
Saksan Deutsch Telekom on ensimmäinen eurooppalainen operaattori, joka on
soveltanut WLL tekniikkaa laajassa mittakaavassa. Vuoden 1990 Saksan
yhdistymisen jälkeen sekä Nokia että Ericsson ovat toimittaneet
NMT900 teknologiaan perustuvia järjestelmiä yli 50 000 liittymän
verran maan itäosiin. /11/
Nyt Saksan posti- ja teleliikenneministeriö (Ministry of Posts and
Telecommunications) harkitsee alkuperäistä ehdotustaan rohkaista
operaattoreita käyttämään DECT teknologiaa tarjotakseen
halpoja WLL liittymiä loppukäytttäjille. Yksi suurimpia
epäilyn aiheuttajia on DECT teknologian tarjoaman kapasiteetin
riittävyys, etenkin, kun uusoperaattorit odottavat
siirtävänsä suuria määriä dataliikennettä.
Tämä on johtanut muiden WLL teknologioiden
käyttömahdolisuuksien tutkimiseen. /14/
HPY puolestaan pyrkii kilpailemaan langattomalla tekniikalla
paikallispuheluissa Telen kanssa Telen hallitsemalla maaseudulla. 1994 HPY
käynnisti DECT teknologiaan pohjautuvan projektin Porvoon kaupungin
alueella. Järjestelmä tarjoaa lähialueliikkuvuuden ja on
hinnoiteltu Telen paikallispuheluiden ja matkapuheluiden väliin. Se on
houkutellut tosin vasta muutamia satoja asiakkaita johtuen osin katvealueista
rakennuksien sisällä. Kattavaan peittoon DECT teknologia tarvitsee
suuren määrän tukiasemia. HPY pyrkii DECT teknologialla
myös vahvistamaan asemiaan Helsingissä. Liikkuvuuden lisäksi mm.
järjestelmään liittyvä Centrex palvelun toivotaan
houkuttelevan yritysasiakkaita. /11/
4.5. Unkari
Unkarilainen kansallinen operaattori Matav etsii valmistajaa toteuttamaan sen
suunnitelmaa asentaa 200 000 uutta WLL liittymää vuosina 1995 - 1997.
Matav'in suunnitelma rakentuu Ericsson'in Budapestiin toimittamaan 8 500
tilaajan WLL järjestelmään ja tulee samaten perustumaan
analogiseen soluverkkotekniikkaan 900 MHz taajuusalueella. Noin viisitoista
valmistajaa on kiinnostunut hankkeesta. /11/
4.6. USA
Taajuusspektrin niukkuus on ollut yksi päätekijöistä, miksi
WLL ei ole vielä kaupallisesti merkittävä USA:ssa; joitakin
koekäyttöjä jo tosin on. Voi olla, että kapeakaistaiset PCS
taajuudet ovat ainoa mahdollinen tapa toteuttaa WLL lähitulevaisuudessa.
Silti WLL tulevaisuudennäkymät USA:ssa lienevät valoisat. /7/
4.7. Suomi
Tele on aloittanut helmikuussa 1996 kilpailun paikallispuheluista Turun
kaupungin telelaitoksen kanssa. Telen WLL perustuu Ionica teknologiaan,
eikä tarjoa liikkuvuutta. Kokeiluvaiheessa hankkeessa on mukana 150
taloutta. Seitsemän tukiaseman verkko kattaa Turun lisäksi osia
Raision ja Kaarinan kaupungeista. Asiakkaita houkutellaan luopumaan vanhoista
puhelinosakkeista halvemmilla puheluhinnoilla. Telen tavoitteena on
implementoitua paikallispuhelumarkkinoille kymmenessä suurimmassa
kaupungissa vuoden 1995 aikana. Telellä on tällä hetkellä
noin 27 % paikallispuheluliittymistä, lähinnä maaseudulla ja
maan pohjoisosissa. /2,11/
5. WLL:n
tulevaisuus
Kuva 2. WLL tilaajaliittymien lukumäärän kehittymisennuste alueittain /22/
Kuvasta nähdään telekommunikaatioalalle tyypillinen
tulevaisuudenkuva, jossa Aasian ja muiden alikehittyneiden maiden
(Itä-Eurooppa ja Latinalainen Amerikka) markkinat tulevat
räjähtämään. Markkinapotentiaalin realisointi riippuu
useista tekijöistä: liberalisoitumisesta ja kilpailusta, langattoman
ja langallisen teknologian lähenemisestä, vaihtoehtojen kirjosta
tulevaisuudessa, teknologian kehittymisestä ja laitteistojen
saatavuudesta. /22/
6. Yhteenveto
WLL, Wireless Local Loop eli langaton paikallissilmukka on
järjestelmä, jossa puhelimen tilaajaliittymä yleiseen
puhelinverkkoon on toteutettu langattomasti. Puhelin voi olla kytkettynä
johdoilla talon ulkopuolella olevaan antenniin tai toimia itse
radiovastaanottimena, jolloin sitä voidaan vapaasti liikutella
liittymässä määritetyllä maantieteellisellä
alueella.
WLL voidaan toteuttaa periaatteessa millä tahansa langattomalla teknologialla. Käytettyjen teknologioiden joukko onkin kirjava. WLL on toteutettu analogisilla ja digitaalisilla soluverkoilla, ad hoc -järjestelmillä sekä langattomilla pientehoisilla radiojärjestelmillä kuten DECT.
Teknisesti WLL on nykyisellä radioteknologialla helposti ja suhteellisen halvasti toteutettavissa. Se on myös strategisesti tärkeä ase uusoperaattoreille, joille avautuu mahdollisuus päästä kilpailemaan käytännöllisesti katsoen mille tahansa markkinoille nopeasti implementoitavilla järjestelmillä suhteellisin pienin pääomin. WLL tarjoaa tehokkaan konseptin länsimaisten kypsien markkinoiden kilpailu-aseeksi ja kehittyvien alueiden markkinoiden nopeaksi valtaamiseksi.
Kirjat
1. Hämeen-Anttila, Risto; Hölttä, Pertti; Niinioja, Seppo, 1994. Tietoliikennejärjestelmät, 2 painos, Helsinki, Opetushallitus, 293 s.
Lehtiartikkelit
2. Backman, Nils-Eric, 1996: Tele alkaa kilpailla puheluista Turussa kiinteillä radioliittymillä, Helsingin Sanomat, 2.2.1996, s. A10.
3. Pietiläinen, Tuomo, 1996: Ministeriö veisi alennukset puhelinliittymän omistajalta, Helsingin Sanomat, 7.2.1996, s. B7
4. Leino, Raili, 1996: Suomen telepolitiikka kulkee vakaasti kuin laiva, Tekniikka ja Talous, 8.2.1996, s. 16.
5. Lee, William C. Y., 1995: The Wireless Local Loop in the Future, Telephony, October 23 1995, ss. 36-38.
6. Gifford, Joe 1995: Wireless Local Loop Applications in the Global Environment, Telecommunications (American Edition) Volume 29 Number 7 July 1995, ss. 35-37.
7. Dziatkiewicz, Mark, 1995: WIRELESS LOCAL LOOPS: They're hot overseas but how will they play in the U.S.? America's Network, Nov 1 1995 , p. 46
8. (unknown) 1993: A Smarter Approach to the Wireless Local Loop, Discovery, Volume 33 4th Quarter 1993, ss. 16-19
9. (unknown) 1995: Czech WLL contract, Telecom Markets, number 283,December 20 1995, s. 7.
10. (unknown) 1995: UK government plans five further wireless local-loop licences, Telecom Markets, number 266 March 30 1995, s. 3.
11. (unknown) 1995: Hungarian local-loop plan follows traditional European, Telecom Markets, number 262 February 02 1995, s. 9.
12. (unknown) 1995: WLL service will double in four years as nations start privatization efforts, RCR Radio Communications Report, volume 14, number 22 November 20 1995, s. 43.
13. (unknown) 1995: AT&T Network Systems introduces WLL, targets new and mature markets, RCR Radio Communications Report, volume 14, number 19 October 09 1995, s. 4.
14. (unknown) 1995: German government faces rethink on wireless local-loop plans, Mobile Communications, number 176 July 27 1995, s. 1.
15. (unknown) 1995: The wireless revolution Never before, Asian Communications, March 1995, s. 19.
16. (unknown) 1996: Wireless local loop equipment market will reach $7.6billion by 2000, Common Carrier Week, Jan 22 1996
17. (unknown) 1995: Applying CDMA to the Wireless Local Loop, Cellular Business, Oct 1995, p. 78
Konferenssiesitelmät
18. Harri Männistö 1993: Wireless Local Loop - a New Access Instrument for Changing Europe?, IEE Colloquium on `Customer Access - the Last 1.6 km' Conference, IEE, ss. 8/1-4.
19. B Ramamurthi, C. Mathiazhagan, 1994: DECT-based Wireless Local Loop System, Proceedings of 1994 International Conference on Personall Wireless Communications, Bangalore, India, August 18-19 1994, IEEE, ss. 55-59.
20. Wassel, I.J., 1994: Is DECT Suitable for the Wireless Local Loop?, Proceedings 5th IEE Conference on Telecommunications, Brighton, UK, 26-29 March 1995, IEE (Conf. Publ. no. 404), ss. 69-72.
21. Kiddle, P, 1994: Rural & Urban Wireless Local Loop - the DECT potential, Proceedings 5th IEE Conference on Telecommunications, Brighton, UK, 26-29 March 1995, IEE (Conf. Publ. no. 404), ss. 65-68.
Muut kirjalliset lähteet
22. Posey, Melanie A. 1995: Wireless Local Loop Markets, Northern Business Information, esitelmämateriaali, 11 sivua.
Luennot
23. Barbara Komsi, Alcatel Finland, luento, TKK:n kurssi Televerkot yrityksissä, 29.2.1996
