S-38.116, Teletietotekniikka

Multimedian tiedonsiirto

Pasi Kyheröinen
40369R Ti IV
patze@niksula.cs.hut.fi

1. Lyhenne- ja termiluettelo
2. Johdanto
3. IP Multicasting
4. RTP
5. StreamWorks
6. Telecom Finlandin multimediapilotti
7. Yhteenveto
8. Lähdeluettelo

1. Lyhenne- ja termiluettelo

RFC		Request For Comments
IP		Internet Protocol
multicast		Lähetys monelle vastaanottajalle
unicast		Lähetys yhdelle vastaanottajalle
IGMP		Internet Group Management Protocol
ICMP		Internet Control Message Protocol
RTP		Real-Time Transfer Protocol
RTCP		Real-Time Transfer Protocol Control Protocol
UDP		User Datagram Protocol
TCP		Transmission Control Protocol
SSRC		Synchronization source
CSRC		Contributing source
LAN		Local Area Network
WAN		Wide Area Network
MPEG		Moving Picture Expert Group
HTTP		Hypertext Transfer Protocol
HTML		Hypertext Markup Language
ATM		Asynchronous Transfer Mode
FDDI		Fiber Distributed Data Interface
ISDN		Integrated Services Digital Network
SNMP		Simple Network Management Protocol

2. Johdanto

Multimedian tiedonsiirto on varsin laaja aihe, eikä tässä esityksessä ole tarkoitus kattaa koko saraa. Olen yrittänyt koota mahdollisimman uusia asioita esittelyluonteisesti mukaan. Esitelmä koostuu neljästä osuudesta, joista kaksi viimeistä (StreamWorks ja Mediapilotti), tavallaan tuote-esittelyä, liittyy kiinteästi toisiinsa. Kaksi ensimmäistä osaa (Multicast IP ja Real-Time Transfer Protocol) ovat teknisempiä osuuksia mutta lopussa esitellyt tuotteet ainakin jossain määrin perustuvat näihin.

2. RFC 1112, IP Multicasting

IP multicasting tarkoittaa IP pakettien lähettämistä host-ryhmälle. Ryhmällä on oma IP-osoitteensa. Ryhmään liittyminen ja poistuminen on dynaamista eli siihen voi liittyä ja siitä voi poistua milloin tahansa eikä ryhmäkoolle ole rajoituksia. Yksi host voi kuulua useampaan ryhmään eikä johonkin ryhmään lähettävän hostin tarvitse kuulua ko. ryhmään. IP-pakettien multicast-lähetystä ohjaavat multicast-reitittimet.

Ryhmäosoitteet

Host-ryhmillä on D-luokan IP-osoitteet, eli ne, jotka alkavat biteillä 1110. Luokan E osoitteet, jotka siis alkavat 1111 on varattu tulevai- suuden käyttöä varten. D-luokan osoitteet ovat tutummin muotoa 224.0.0.0 - 239.255.255.255 . Osoitetta 224.0.0.0 ei anneta millekään ryhmälle ja osoite 224.0.0.1 osoittaa pysyvään ryhmään, jonka muodostaa kaikki suoraan kytketyt IP-hostit. Multicast-osoitetta, joka osoittaisi koko Internettiin ei ole. Pysyvien ryhmien IP-osoitteita löytyy mm. RFC 1060:sta, Assigned Numbers.

Internet Group Management Protocol (IGMP)

Host voi liittyä ryhmään IGMP-protokollan avulla. IGMP:n suhde IP:hen on sama kuin ICMP:n, eli IGMP-sanoma kulkee IP:n sisällä.

IGMP-paketti:
bitit 0-3: versio
bitit 4-8: tyyppi
bitit 9-17: ei käytössä
bitit 18-31: tarkistussumma
bitit 32-63: ryhmäosoite

Versio

• Vanha 0, uusi 1

• 1 = Host jäsenyyskysely
• 2 = Host jäsenyysraportti

• Lähetetään 0:a.

• Tarkistussumma on 16-bittinen 1:n komplementti 8-oktettisen IGMP-sanoman 1:n komplementin summasta.

• Kyselyssä 0, raportissa ryhmän osoite.

4. RTP

RTP: Reaaliaikasovellusten kuljetusprotokolla

RTCP: vastaava kontrolliprotokolla

RTP-paketit kuljetetaan yleensä UDP/IP:n päällä. Myös tiedon salaus on mahdollista. RTCP-paketeilla kontrolloidaan yhteyttä.

Esimerkkejä:

Multicast audio:
Yksi UDP-portti RTP:lle ja toinen RTCP:lle
esim. 20 ms paketti
RTP-paketissa aikaleima sekä sekvenssinumero

Audio & video:
Kummallekin oma RTP-sessio ja kummallekin RTP:lle oma RTCP
On mahdollista kuunnella esim. vain toista mediaa.

RTP-kuljetusprotokolla

RTP-otsikkokehys:
bitit 0-1: versio
bitti 2: täyte
bitti 3: laajennus
bitit 4-7: CSRC lukumäärä
bitti 8: merkki
bitit 9-15: hyötykuormatyyppi
bitit 16-31: sekvenssinumero
bitit 32-63: aikaleima
bitit 64-95: SSRC
bitit 96-...: CSRC:t

12 ensimmäistä oktettia ovat aina RTP-paketissa. CSRC:t ovat mukana vain, kun mikseri on ne lisännyt.

Kenttien merkitys:

versio (V): 2 bittiä

• Viimeisin versio on 2.

• Päällä, jos paketti sisältää täytettä. Täytettä voi syntyä esim. salauksen myötä.

• Päällä, jos otsikon perässä on laajennusosa.

• CSRC-tunnisteiden lukumäärä.

• Erikoiskäyttö

• Laskuri, joka kasvaa yhdellä aina, kun lähetetään RTP-paketti. Tämän avulla huomataan pakettien häviäminen ja uudelleen- järjestäytyminen. Alkuarvo satunnainen, jotta vaikeutettaisiin "known-plaintext" salakirjoitushyökkäystä.

• Yksi "kellotikki" / videokuvakehys ei ole riittävä. Alkuarvo satunnainen, aika kasvaa lineaarisesti. Kahdella RTP-paketilla voi olla sama aikaleima, jos ne ovat esim. paloja samasta videokuvakehyksestä.

• Synkronointilähteen tunniste, satunnainen. Saman RTP-istunnon eri jäsenillä ei saa olla samaa tunnistetta.

• Lista avustavista lähteistä. Mikserit voivat lisätä avustavien lähteiden SSRC:t CSRC-listaan. Avustavat lähteet ovat lähteitä, jotka ovat osallistuneet kyseisen paketin tuottamiseen. Tämän listan avulla vastaanottaja tietää, mitkä lähteet ovat osana dataa.

Laajennus on tarkoitettu yksittäisten implementaatioiden käytettäväksi. Laajennusta voi käyttää, os on tarvetta lähettää otsikossa ylimääräistä tietoa, esim. jonkinlaisten koejärjestelyjen vuoksi. Laajennusmekanismi on toteutettu siten, että laajennusta käyttämättömät sovellukset voivat helposti sivuuttaa laajennuksen.

Kehys:
bitit 0-15: itse määritelty
bitit 16-31: pituus
bitit 32-...: laajennus

Jos varsinaisessa otsikossa on X-bitti päällä, niin otsikon

perässä on vapaasti valittavan pituinen laajennusosa.

RTCP

RTCP:n tarkoituksena on valvoa säännöllisesti RTP-yhteyttä.

- Valvotaan datajakelun laatua (ruuhka ym.)
- RTCP kantaa mukanaan aina kyseisen RTP-lähteen kanonista nimeä (CNAME),
joka yksilöi kunkin osallistujan
- tarkistetaan RTP-istuntoon osallistuvien hostien lukumäärä
- vapaavalintaista tietoa

RTCP paketit:

SR: lähettäjän raportti, aktiivisten lähettäjien tilastotietojen lähetys ja vastaanotto
RR: vastaanottajan raportti, muiden kuin lähettäjien tilastotietojen vastaanotto
SDES: lähettäjän kuvaus
BYE: Osallistumisen päättyminen
APP: Sovelluskohtaisia toimintoja

RTCP-paketit lähetetään aina vähintään kahden paketin yhdistelmä- pakettina. Muutamia sääntöjä pakettien lähettämiseen:
- SR tai RR -paketti pitää kuulua jokaiseen jaksollisesti lähetettyyn yhdistelmäpakettiin ja muutenkin maksimoida niiden lähetysmäärä
- uusien tulokkaiden pitää saada mahdollisimman pian lähettäjän CNAMEn sisältämä SDES-paketti, jotta nämä voivat identifioida lähettäjän. Tästä seuraa, että jokaisessa yhdistelmä-RTCP-paketissa pitää olla SDES CNAME.
- Niiden pakettityyppien, jotka voivat esiintyä ensimmäisenä yhdistelmäpaketissa, lukumäärä pitäisi olla rajoitettu, jotta saadaan helpommin erotettua RTCP-paketit virheellisistä RTP- paketeista ja myös muista paketeista.




SDES-tyypit

lyhenne		nimi		arvo
END		SDES-listan loppu		0
CNAME		kanoninen nimi		1
NAME		käyttäjän nimi		2
EMAIL		sähköpostiosoite		3
PHONE		puhelinnumero		4
LOC		maantieteellinen sijainti		5
TOOL		sovelluksen nimi		6
NOTE		huomio lähteestä		7
PRIV		omia lisäyksiä		8

RTP verkko- ja kuljetuskerroksen protokollien päällä

RTP käyttää parillista porttinumeroa ja vastaava RTCP yhteys käyttää sitä yhtä suurempaa paritonta porttia. RTP-paketeissa ei ole pituuskenttää, joten RTP luottaa alempien kerrosten pituusindikaatioon. RTP-paketin maksimipituus määräytyy ainoastaan alempien kerrosten pituusrajoitusten mukaan. Jos alemmat kerrokset toteuttavat jatkuvan oktettivirran kuljetuksen, on RTP-pakettien kehysrakenne silti säilyttävä.

5. Streamworks

Xing Technologyn kehittämä Streamworks-ohjelmisto on kaupallinen elävän kuvan ja on-demand -kuvan (video + audio) siirtoon tarkoitettu työkalu. Tätä ennen kehitetyt on-demand multimediaverkkoarkkitehtuurit perustuvat tiukasti point-to-point asiakas-palvelin kommunikaatioon, mikä johtaa seuraaviin rajoituksiin:

* vuorovaikutteinen vuonohjaus, mikä vaatii ohjausdataa varsinaiseen dataan. (luokkaa 25% - 50%)
* palvelimia ei ole suunniteltu suoltamaan samaa datavirtaa samanaikaisesti usealle käyttäjälle, mikä tekee "live"-jakelun epäkäytännölliseksi
* LAN-perustaiset palvelinarkkitehtuurit eivät yleensä toimi kovinkaan hyvin WAN:ssa
* kommunikoiniprotokollat eivät välttämättä tue suoraan TCP/IP:tä.

StreamWorks on merkittävästi erilainen multimediaverkkoarkkitehtuuri, joka perustuu ns. datavirtaan. Tämä arkkitehtuuri tukee sekä on-demandin että elävän kuvan siirtoa. Tiukkaa asiakas-palvelin kytkentää ei tarvita. Tuettuna ovat sekä multicasting että unicasting usealle samanaikaiselle käyttäjälle sekä LANiin että WANiin. StreamWorksin etuja ovat verkkokomponenttien yksinkertaistuminen, parantunut verkon joustavuus ja merkittävästi vähentynyt datan lisäkuorma. Lisäksi Xingin ratkaisu perustuu standardeihin. (TCP/IP, MPEG, HTTP-HTML asiakas-palvelin) Tämä johtaa halvempiin implementaatioihin ja helppoon sovellusten integrointiin jo olemassa oleviin verkkoihin.

StreamWorks kehitettiin asiakas-palvelin mediajakeluarkkitehtuuriksi, joka voi toimia itsenäisesti tai täydentää olemassa olevia WWW HTTP/HTML- arkkitehtuureja LAN:issa, yksityisissä WAN-verkoissa ja julkisissa verkoissa (kuten Internet).

Multimediadatan siirto datavirtana on merkittävästi erilainen tapa jakaa dataa, koska käyttäjä voi katsoa/kuunnella dataa, kun sitä siirretään sen sijaan, että käyttäjä odottaisi tiedostonsiirron loppumista. Raskaita tiedostosysteemejäkään ei tarvita, kuten NFS:ää. Lisäksi StreamWorks käyttää standardinmukaista TCP/IP verkkoprotokollaa sekä käyttää hyväkseen RFC 1112:ssa määriteltyä "multicast IP":tä. Multicast IP sallii useamman käyttäjän katsoa/kuunnella samaa datavirtaa ilman, että dataa monistettaisiin missään vaiheessa.

Tyypillinen StreamWorks-konfiguraatio sisältää joitakin seuraavista komponenteista:

* StreamWorks kooderi

• video+audio
• pelkkä audio

• PC Windows
• X-Windows

6. Telecom Finlandin multimediapilotti

Internet on levinnyt Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana ennätyksellisen laajalle ja nopeasti. Silti suomalaiset ovat vaikuttaneet Internet-verkon kehittymiseen kansainvalisesti melko vähän. Hyvää vauhtia merkittäväksi tietoliikenneinnovaatioksi on jo tulossa suomalainen tapa yhdistää multimedia tietoverkkoihin.

Telecom Finlandin (jäljempänä Tele) medialaboratorion viime marraskuussa alkaneessa mediakokeilussa välitetään liikkuvaa kuvaa ja ääntä Internet-verkossa. Digitaalinen mediaverkko on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Hot Product -palkitussa konseptissa käyttäjällä on suora reaaliaikainen yhteys tietoverkkoon hajautettuihin mediapalvelimiin, jolloin tiedostoja ei tarvitse erikseen ladata. Mediaverkossa on sekä jatkuvia, suoria lähetyksiä että tilausmedian muodossa valittavia ohjelmia.

Pilottivaiheessa olevassa järjestelmässä kotimodeemiyhteyksillä kuva liikkuu vielä varsin hitaasti, mutta nopeaan verkkoon liitetyille yrityskäyttäjille kuvan laatu lähestyy VHS-videonauhurin tasoa.

Runsaan kahden kuukauden aikana tietoverkossa liikkuvaa kuvaa ja ääntä on Telen mediapalvelimilta haettu runsaat 350 000 kertaa. Kävijoistä kaksi kolmasosaa on tullut ulkomailta.
Internet-käyttäjille mediaverkko on laajennus nykyisiin sovelluksiin. Se antaa mahdollisuuden yhdistää liikkuvaa kuvaa ja laadukasta ääntä suoraan omiin www (world wide web) sivuihin. Kotikäytössä tarvitaan äänikortin sisältävä multimediamikro ja modeemi- tai ISDN-yhteys.

Yrityksille mediaverkko tarjoaa perustan vuorovaikutteisille multimediapalveluille. Nähtävillä on jo esimerkiksi uusia suoramarkkinoinnin välineitä. Erilaiset etäopetuksen sovellukset ovat myös pian tulossa. Joustava tietoverkkomedia antaa niin Telelle kuin sen asiakkaille mahdollisuuden kehittää vaikkapa uusia viihdepalveluita. Kukaan ei vielä tiedä millainen on esimerkiksi tv-ohjelma, joka soveltuu erityisesti kotimikron ruudulta katseltavaksi.

Mediapilottiin pääsee käsiksi kotoa joko nopealla modeemilla tai ISDN-yhteydellä Internet-verkon kautta. Yrityskäyttäjille tarjolla ovat lisäksi yhteydet Telen dataverkkojen välityksellä. Mitä nopeampi tietoverkkoyhteys on käytettävissä, sitä laadukkaampi kuva ja ääni on saatavissa omalle pöydälle saakka. Tämän päivän ja tulevaisuuden nopeat dataverkot ovat perusta digitaaliselle medialle.

Mediaverkko koostuu Telen nopeaan tietoverkkoon hajautetuista mediapalvelimista. Niihin on talletettu käyttäjän tilattavissa olevat ohjelmat ja ne välittävät tietoverkkoon myös suorat ohjelmalähetykset.



Pilotti kattaa koko digitaalisen median jakeluketjun aina sisällöntuottajalta käyttäjälle saakka. Kehitystyö on jatkoa Telen kansainvälisesti tunnustetulle ATM (asynchronous transfer mode) -teknologian hyväksikäytölle.

Mediapilottiverkko on tehty Telen ja amerikkalaisen Xing Technology Corp. yhteistyönä. Telen medialaboratorio on kehittänyt jakeluverkon hallinnassa tarvittavat tietoliikenneohjelmistot. Xing puolestaan on liittänyt verkkoon n. puoli vuotta sitten julkistamansa StreamWorks mediaohjelmistonsa.

Tietoverkkoja hyödyntävien medioiden kehittämiseen on laaja kansainvälinen kiinnostus. Houkuttelevaa tietoverkkomedioissa on kyky tarjota käyttäjille uusia palveluita ilman lisälaitteita ja ilman uusien verkkojen rakentamista.

Tietoverkkomedia tuo nähtäväksi kansainvälisiä erikoisohjelmia. Telen mediapilottiverkon teknisen kehitysvaiheen ajan Suomessa voi ensimmäistä kertaa seurata esimerkiksi NBC Pro tv-kanavaa, joka tarjoaa yrityksille suunnattua asia- ja erikoisohjelmaa. Erilaisia amerikkalaisia paikallisradioita on nyt myös mahdollista koekuunnella kotimikrolla suorana lähetyksenä.

Telen medialaboratoriossa kehitetään mediapalvelimien hajauttamista laajoihin tietoverkkoihin ja Internetiin. Tavoitteena on tutkia kansainvälistä ohjelmanvälitystä eri maissa olevien yksittäisten palvelimien välillä. Tällöin myös amerikkalaisten tv- ja radioasemien tietoverkkoon jakelemat ohjelmat välittyvät suoraan suomalaisille vastaanottajille.

Teleltä kerrotaan, että kiinnostus uuteen mediaverkkoon on ylittänyt heidän odotuksensa. Tietoverkkomediasta näyttää tulevan joustava tiedotusväline.

Uusi tietoverkkomedia antaa Telen asiakkaille mahdollisuuden kehittää omia mediasisältöjään esimerkiksi tietopalveluissa, asiaohjelmissa, viihdepalveluissa ja markkinoinnissa. Saadut käytännön kokemukset ovat tärkeitä, kun tuotetaan vaikkapa kotimikron ruudulta seurattavaksi soveltuvia tv-ohjelmia. Myös kansainvälisten sisältöjen seuraaminen nopeuttaa kehitystyötä.

Mediapilotin kayttöön tarvittavat ohjelmistot voi noutaa kuka tahansa Internet-verkon kautta osoitteesta http://www.ml.tele.fi/, josta löytyvät myös uudet radio- ja tv-kanavat.

Suomalaiselle Internet-multimedian osaamiselle on jo annettu kansainvälistä tunnustusta.

Data Communications -lehdessä arvioidaan Telen medialaboratoriossa kehitettyä pilottia esikuvaksi seuraavan sukupolven tietoverkkopalveluille. Nopeilla tietoverkkoyhteyksillä toteutettu uusi multimediaratkaisu antaa selkeän ja helpon tavan yhdistää liikkuva kuva ja ääni muihin Internet-palveluihin.

Telen mediaverkko palkittiin parhaana uutena Internet-palvelukonseptina, yhtenä neljästä Internet-innovaatiosta. Hot Product -palkittuihin kuuluu myös Sun Microsystemsin kehittämä Java-kieli ja Digitalin Workgroup Web Forum. Java mahdollistaa sovellusten kuten animaatioiden välittämisen tietoverkoissa, mikä muuttaa tietoverkkojen käytön mahdollisuuksia. Worgroup Web Forum puolestaan tarjoaa työryhmäsovelluksia www-ympäristöön.

Kahden kuukauden aikana Telen pilottiin uuden tietoverkkomedian mahdollisuuksia on ilmoittautunut kokeilemaan yli kolmekymmentä sisällöntuottajaa.
* Kiitos mediapilotin kehittymiselle kuuluu ennenkaikkea kokeilunhaluisille sisällöntuottajille, kertoo kehityspäällikkö Mika Uusitalo, joka johtaa Telen medialaboratoriota.
* Teknologia kehittyy vielä, mutta perusajatuksemme siitä, miten media ja tietoverkot voidaan yhdistää, on toiminut yli odotusten, Uusitalo jatkaa.

Parhaillaan suomalaiset mediayritykset kehittävät Telen teknologialla uudenlaisia tietoverkkopalveluita. Kehityshankkeissa mukana on myös useita pankkeja, teollisuusyrityksia ja yliopistoja. Esimerkiksi MTV3 on yhdistänyt Internet-uutispalveluunsa leikkeitä omasta ääni- ja kuvamateriaalistaan. Tamperelaisesta Radio Morosta tuli Euroopan ensimmäinen tietoverkoissa suoraa lähetystä välittävä radioasema. Aamulehden Alexpressin mikrotietokoneeseen tilattavat sähkeuutiset ovat innovaatio tilausmediasta.

Mediaverkon innovaationa on yksinkertaisuus.

Mediapilotti rakentuu nopeaan atm-tekniikkaa käyttävään tietoverkkoon. ATM-tekniikka on tulossa perustaksi seuraavan sukupolven nopealle Internetille. Nopea tietoverkkotekniikka mahdollistaa mediapalvelimien hajauttamisen ja suuren käyttäjäjoukon yhtäaikaisen palvelun. Mika Uusitalon mukaan mediaverkosta saadut kokemukset vaikuttavat Telen Internet-yhteyksiä välittävän tiedonsiirtoverkon toteutukseen.



Telen pilotissa käyttäjä voi valita mieleisensä useista erilaisista kuvan ja äänen vastaanottoon soveltuvista ohjelmistoista. Pilottiin on Telen medialaboratoriossa kehitetty lisäksi sisällöntuotannossa tarvittavia ja helpottavia ohjelmistovälineitä.

Tekniikka kootusti:

* Pilottipalvelu rakentuu Telen valtakunnallisen nopean DataNet-tiedonsiirtoverkon päälle.
* Mediatietoa verkossa jakelevat tiedon valtaväylään liitetyt mediapalvelimet.
* Mediapalvelinjärjestelmä mahdollistaa tietoverkon kuormituksen optimoinnin rajoittamalla lähetettävän äänen ja kuvan kaistanleveyttä.
* Käytettävä kaista mitoitetaan sen mukaisesti, miten nopea yhteys käyttäjällä on Telen DataNet-verkkoon.
* Pilottiverkossa käytetään SNMP-pohjaista verkonhallintajärjestelmää.
* Mediapalvelussa audiovisuaalinen materiaali on pakattu mahdollisimman pieneen kaistanleveyteen käyttäen nykyaikaisia kompressiomenetelmiä.
* Mediatiedon näyttäminen toteutetaan käyttäjän tietokoneessa joko käyttäen ohjelmistoa tai laitteistoa.

Tietoturva:
* Mediapalvelimet toteuttavat yleiset tietoturvavaatimukset.
* Liikennöinti mediapalvelimille on sallittu ainoastaan tarvittaviin Internet Protocol -portteihin.
* Muu liikennöinti on estetty pääsylistoilla.
* Pilottipalvelua voidaan käyttää myös FireWall -tekniikalla suojatuissa verkoissa.

Ohjelmistototeutus:

* Tilausmedia: Paradise Software Uniflix
* Tilausmedia/Yleislähetys: Xing Technology Corp. StreamWorks
* Tilausaudio: Progressive Networks RealAudio
* Jakelu-, konversio-, raportointiohjelmistot, WWW-integraatio: Medialaboratorio
* Mediaverkonhallinta: Sun Microsystems SunNet Manager

Käyttömahdollisuuksia:

* Mediapilottiverkko tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden katsoa ja kuunnella elokuvia, äänitteitä, radio- ja televisio-ohjelmia sekä muuta multimediamateriaalia tietoverkon kautta.
* Multimediatiedon selailu tapahtuu vuorovaikutteisesti käyttäjän henkilökohtaisen tietokoneen avulla.
* Käyttöliittymäksi soveltuu World Wide Web.
* Pilottisovelluksissa käyttäjä voi siirtyä ääni- ja kuvavirrassa eteen- ja taaksepäin kuten tavallisesssa videonauhurissa.
* Mediapilotin ääni- ja kuva-arkistossa käyttäjä voi hakea materiaalia päivämäärän, aiheen, tapahtuman, henkilön jne. perusteella.

Esimerkki audiokannasta:

Kevät ja minä
2428708 B, 112 kb/s
Content provider: Sony Music
Content: Tommi Läntinen: Kevät ja minä 2:53
Copyright: (C) 1996 Sony Music
More information
Keywords: sony music, 15.4.1996,tommi läntinen
Added to database: 960415

Esimerkki videokannasta:

Congo
4496980 B, 620 kb/s
Content provider: Finnkino
Content: Congo movie trailer
Copyright: (C) 1996 Finnkino
More information
Keywords: finnkino,15.4.1996
Added to database: 960415

Käyttäjäksi liittyminen:

* Pilottipalvelu on avoin kaikille Telen asiakkaille sekä Internet-käyttäjille
* Käyttäjän tarvitsemat asiakasohjelmistot voi ladata verkosta. (Ne voi myös tilata ilmaiseksi Teleltä)
* Ohjelmiston käyttämiseksi laitteistossa tulee olla äänikortti.

Vaatimukset tietoverkkoliittymälle:

* Vähintään 14400 bps modeemiliittymä, videoiden katsomiseen vähintään 28800 bps modeemi.
* Käytännössä Internet-yhteys: Modeemi-, ISDN-, FrameRelay- tai ATM-liittymä.
* DataNet-asiakkailla on mahdollisuus erilliseen sopimukseen yhdysliikenteestä.
* Mitä nopeampi yhteys Telen DataNet verkkoon, sitä laadukkaampi audio- ja videopalvelu käyttäjälle voidaan tarjota

Tilausmedian käyttökohteita:

Tuotemarkkinointi,
yritysesittely,
äänen ja kuvan liittäminen osaksi WWW-sovelluksia,
asiakaspalvelu,
asiaohjelmat (uutiset yms.),
viihdekanava (elokuvat, sarjaohjelmat yms.),
opetus-/koulutuskanava,
lääketieteelliset sovellukset,
ääni-/kuva-arkisto,
radio-ohjelmat, kuunnelmat, äänimateriaali,
TV-/radiokanavat (yleislähetys).

7. Yhteenveto

Tänä päivänä multimediarintamalla ollaan menossa varsin lujaa vauhtia eteenpäin. Uusia sovelluksia ja järjestelmiä kehitetään ympäri maapalloa, standardeja ja suosituksia luodaan ja ihmiset janoavat yhä enemmän huipputekniikkaa. Multimedian kehitys edellyttää uusia laitteistoja ja erityisesti ohjelmistoja. Näiden kehittäminen on erittäin haastava projekti. Kun kohta on vielä tulossa Internetin uudistus ainakin osoitteiston osalta, tulee tähän joko varautua jo suunnittelutyössä taikka sitten on varauduttava tekemään rajusti muutoksia jo tehtyihin sovelluksiin. Tässä esityksessä mainitut Multicast IP ja RTP joutuvat varmasti sorviin työstettäväksi, kun IP:n osoitemuutos tulee.

8. Lähteet:

[1] RFC 1112 S. Deering, "Host extensions for IP multicasting", 08/01/1989.
[2] RFC 1889 H. Schulzrinne, S. Casner, R. Frederick, V. Jacobson, "RTP: A Transport Protocol for Real-Time Applications", 01/25/1996.
[3] http://www.xingtech.com/
[4] http://www.ml.tele.fi/