CB Cell Broadcast, aluelähetys. Saman lyhytsanoman lähetys kaikille saman tukiaseman alueella oleville matkapuhelimille.
CIMD Computer Interface for Message Distribution. Nokian SMSC:n sovellusrajapinta.
ERMES Henkilöhakujärjestelmä.
ETSI European Telecommunications Standards Institute. Eurooppalainen telealan standardointijärjestö.
GPS Global Positioning System. Maailmanlaajuinen satelliittien avulla toimiva paikannusjärjestelmä.
HLR Home Location Register, kotirekisteri. Rekisteri MSC:ssä, joka sisältää MSC:n tilaajien tilaajatiedot.
LAN Local Area Network, lähiverkko.
MO Mobile Originated. Matkapuhelimesta lähetetty lyhytsanoma.
MS Mobile Station. Matkapuhelin.
MSC Mobile Switching Centre. GSM-puhelinkeskus.
MT Mobile Terminated. Matkapuhelimeen menevä lyhytsanoma.
PCMCIA Personal Computer Memory Card International Association. Lähinnä kannettavissa PC:issä käytettävä laajennuskorttistandardi.
SMSC Short Message Service Centre, lyhytsanomakeskus. Varastoi ja välittää lyhytsanomia.
SMTP Simple Mail Transfer Protocol. TCP/IP:tä käyttävä, erityisesti UNIX-ympäristössä käytetty sähköpostiprotokolla.
STT Suomen Tietotoimisto. Suomalainen uutistoimisto.
TCP/IP Internetissä laajasti käytetty tiedonsiirtoprotokolla.
UNIX Suosittu työasemakoneiden käyttöjärjestelmä.
VLR Visitor Location Register, vierasrekisteri. Rekisteri MSC:ssä, joka sisältää MSC:n alueella vierailevien matkapuhelimien tilaajatiedot.
VMS Voice Mail System, puhepostijärjestelmä. GSM-verkon elementti, johon voi jättää puhuttuja viestejä.
X.25 Tiedonsiirtoprotokolla.
X.400 OSI:n standardoima sähköpostistandardi.
Tässä tutkielmassa esitellään GSM-matkapuhelinjärjestelmän lyhytsanomapalvelut. Aluksi esitellään itse palvelun määrittely ja lyhytsanomien käyttö. Sen jälkeen tarkastellaan lyhytsanomakeskuksen arkkitehtuuria ja sen sovellusrajapintoja. Tutkielman pääpaino on kuitenkin lyhytsanomia käyttävillä tietokonesovelluksilla, jotka esitellään tämän jälkeen.
Lyhytsanomasta käytetään Suomessa myös nimitystä tekstiviesti tai lyhytviesti.
GSM-matkapuhelinverkon point-to-point lyhytsanomapalvelu tarjoaa keinot enintään 160 merkkiä pitkien sanomien lähettämiseen GSM-puhelimesta ja GSM-puhelimeen. Lyhytsanomapalvelun toteuttamiseen tarvitaan lyhtsanomakeskus (SMSC), joka toimii store-and-forward tyyppisenä keskuksena lyhytsanomille.
Kaksi erilaista point-to-point palvelua on määritelty: matkapuhelimesta lähtenyt (MO) ja matkapuhelimeen menevä (MT) sanoma. MO-sanomat välitetään GSM-verkon välityksellä SMSC:lle ja ne ovat menossa toiseen puhelimeen tai sovelluksille. MT-sanomat välitetään GSM-verkon välityksellä GSM-puhelimeen ja ne ovat lähteneet joko toisesta puhelimesta tai sovelluksilta kuten esim. puhepostilta. Lyhytsanomapalvelun toinen osapuoli on aina matkapuhelin. ETSI on myös määritellyt kolmannen lyhytsanomapalvelun: aluelähetyspalvelun (cell broadcast, CB).
GSM-puhelin pystyy vastaanottamaan ja lähettämään lyhytsanomia samanaikaisesti puhelun kanssa, koska sanomat välitetään puhelimeen signalointikanavan välityksellä.
Seuraavassa on esitetty lyhytsanoman kulku GSM-verkossa MSC:n ja SMSC kannalta katsottuna ensin MO, ja sitten MT tapauksessa.
1. MS-A (mobile station) lähettää lyhytsanoman VMSC:lle (visitor mobile switching centre).
2. VMSC tarkastaa tilaajan tiedot vierasrekisteristä VLR (visitor location register).
3. VMSC reitittää lyhytsanoman IWMSC:lle (interworking MSC).
4. IWMSC reitittää lyhytsanoman SMSC:lle.
5. SMSC lähettää kuittauksen IWMSC:lle.
6. IWMSC lähettää kuittauksen VMSC:lle.
7. VMSC lähettää kuittauksen MS-A:lle.
1. SMSC lähettää lyhytsanoman lyhytsanomagateway MSC:lle (SMS-GMSC).
2. GMSC kysyy tilaajan kotirekisteristä (HLR) tilaajan reititystietoja.
3. GMSC reitittää lyhytsanoman VMSC:lle.
4. VMSC kysyy MS-B:n sijaintia VLR:stä.
5. VMSC välittää sanoman MS-B:lle, joka lähettää kuittauksen vastaanotettuaan sanoman.
6. VMSC lähettää kuittauksen GMSC.
7. GMSC lähettää kuittauksen HLR:lle ja...
8. ... SMSC:lle.
3. LYHYTSANOMIEN KÄYTTÖ
Lyhytsanomien käytön alkuperäinen perusajatus on tarjota GSM-käyttäjille tapa välittää informaatiota vastaanottajalle vastaanottajan ehdoilla. Vastaanottaja voi pitää puhelintaan suljettuna ja silti informaatio siirtyy hänelle, kun puhelimeen kytketään jälleen virta päälle.
Lyhytsanomia voi lähettää GSM-puhelimesta tai käyttämällä erilaisia operaattoreiden tarjoamia palveluita tai sovelluksia. Suurin osa markkonoilla olevista GSM-puhelimista tukee sanomien vastaanottoa, mutta sanomien lähetys onnistuu vain harvoilla malleilla. Ainakin Nokia, Siemens ja Panasonic valmistavat puhelimia, joista lähetys onnistuu. Sanoman lähettäminen tapahtuu valitsemalla puhelimen valikoista sanoman lähetys ja kirjoittamalla sanoma käyttäen puhelimen näppäimiä. Systeemi on ainakin aluksi hankala, mutta pienen harjoittelun jälkeen parinkymmenen merkin mittaisten sanomien kirjoittaminen onnistuu aika hyvin.
Vaihtoehto etenkin pitempien sanomien lähettämiseen on käyttää PC:tä apuna. GSM-puhelimen voi kytkeä kannettaavaan PC:hen käyttämällä Nokian valmistamaa PCMCIA-tyyppistä sovitinkorttia ja sopivaa kaapelia puhelimen ja kortin välillä. Korttia voidaan ohjata esim. Windowsin Terminal-ohjelmasta ja kortti sisältää interaktiivisen tulkin, jonka avulla sanomien lähetys onnistuu. Nyt tietokonetta voidaan käyttää ikäänkuin puhelimen käyttöliittymänä. Kaapelit ja sovitinkortit ovat valmistajakohtaisia ja toistaisksi muiden valmistajien korteissa ei ilmeisesti ole lyhytsanomaominaisuuksia.
Uudempi vaihtoehto on käyttää Nokian tuotetta nimeltä Cellular Ware. Siinä PCMCIA-kortti ja kaapeli on korvattu kaapelilla, joka voidaan kytkeä suoraan GSM-puhelimen ja PC:n sarjaportin välille. Lisäksi mukana tulee Windows-käyttölittymä, jonka avulla voi hallita vastaanottajatietoja, vakiosanomia, ryhmälähetyksiä jne. Cellular Waren kanssa sanomia voi lähettää mistä tahansa PC:stä, eikä vain kannettavista PC:stä kuten PCMCIA-kortin kohdalla.
Sanomien lähettäminen ja vastaanottaminen toiseen GSM-puhelimeen onnistuu myös ilman, että lähettäjällä on GSM-puhelin käytössään. Tällöin otetaan yleensä modeemiyhteys lyhytsanomakeskukseen, minkä jälkeen sovellusohjelma käyttää sanomakeskuksen tarjoamaa sovellusrajapintaa. Molemmat GSM-operaattorit Suomessa tarjoavat Windows-ohjelmaa, joka hoitaa yhteydenoton ja sanomien lähetyksen. Yhteys onnistuu vain ko. operaattorin lyhytsanomakeskukseen.
Radiolinja tarjoaa vielä mahdollisuutta lähettää ja vastaanottaa sanomia Infotelin kautta. Myös erilaisia X.400 ja SMTP-lyhytsanoma gateway palveluita alkaa olla tarjolla ja näiden palveluiden avulla sähköposti-lyhtytsanomaliikenne onnistuu.
Ehdottomasti suurin lyhytsanomaliikenteen aiheuttaja on puheposti (VMS). Kun saavuttamattomissa olevaan GSM-puhelimeen tulee soitto, niin soittaja voi jättää viestin puhepostiin, jos palvelu on käytössä. Kun puhelin avataan tai se tulee katveesta, niin käyttäjä saa sanoman, jossa ilmoitetaan hänen saaneen puhepostia. Käyttäjän ei siis tarvitse itse tarkastaa onko hän saanut viestejä, vaan informaatio tulee automaattisesti lyhytsanoman avulla.
Sanomaliikenteen jakauma on operaattorikohtainen, mutta yleensä lyhytsanomaliikenteestä 90 % syntyy puhepostista ja loppu riippu operaattorien aktiivisuudesta sovelluksien tarjoamiseen.
Lyhytsanomakeskuksen tehtävänä on välittää ja varastoida sanomia. Jos sanomaa ei saada perille ensimmäisellä yrityksellä SMSC varastoi sanoman ja yrittää sanoman lähetystä myöhemmin uudelleen. Lyhytsanomakeskus tarjoaa myös sovellusrajapinnan, jonka avulla ulkopuoliset sovellukset voivat liittyä SMSC:hen ja tarjota palveluita käyttäjille. Tätä rajapintaa ei ole kuitenkaan standardoitu ja jokaisella SMSC valmistajalla on oma keskenään yhteensopimaton ratkaisunsa.
SMSC on toteutettu yleensä UNIX-työasemassa toimivana ohjelmistona. Työasemasta on kommunikaatiolinkki MSC:hen ja usein myös puhepostijärjestelmään sekä lisäksi mahdollisia sovelluskohtaisia yhteyksiä kuten modeemi, X.25 tai LAN-yhteyksiä.
Tällä hetkellä lyhytsanomakeskuksia tarjoaa ainakin neljä telekommunikaatioyritystä.
Aldiscon on irlantilainen yritys, jonka päätuote on lyhytsanomakeskukset ja se on alan markkinajohtaja. Aldisconin tarjoamat sovellusrajapinnat ovat UCP, joka on oikeastaan ERMES-henkilöhakulaitestandardin mukainen rajapinta ja SMPP, joka on Aldisconin oma rajapinta.
Nokia on toimittanut maailman ensimmäisen kaupallisessa käytössä toimineen lyhytsanomakeskuksen Ruotsiin 1993 ja on tällä hetkellä markkinoiden toiseksi suurin toimittaja. Nokian vahvin markkina-alue on Kauko-Itä. Suomen teleoperaattoreista Radiolinjalla on Nokian SMSC. Nokian sovellusrajapinta on nimeltään CIMD. Nokian lyhytsanomakeskuksia myydään vain Nokian GSM-puhelinkeskuksiin.
CMG on hollantilainen telealan yritys. Se on SMSC-markkinoiden kolmonen, mutta se on saanut vahvan aseman valtiollisten teleoperaattoreiden toimittajana. Suomessa Telellä on CMG:n lyhytsanomakeskus. Sovellusrajapinta on UCP.
Viimeinen tärkeä SMSC valmistaja on englantilainen Sema. Sema on Euroopan johtavia konsultti- ja ohjelmistosuunnitteluyrityksiä. Alcatel myy Semaa systeemiensä yhteydessä. Seman sovellusrajapinnan nimi on GPI.
Ericsson on myös viime aikoina ilmoittanut tarjoavansa SMSC
toiminnallisuutta. Tarkempia tietoja systeemin yksityiskohdista ei ole
kuitenkaan saatavilla.
5. SOVELLUSRAJAPINNAT
Lyhytsanomia lähettävän ja vastaanottavan sovellusohjelman tekeminen on helppoa melko yksinkertaisten sovellusrajapintojen vuoksi. Käytännössä suuremmaksi ongelmaksi voi muodostua itse yhteyden luotettava luominen lyhytsanomakeskukseen. Yhteysvaihtoehtoja ovat yleensä modeemi, X.25 ja TCP/IP-yhteydet.
Sovellukset ovat yleensä joko asikastyyppisiä tai palventyyppisiä. Asiakastyyppinen sovellus on esim. Windows-ohjelma, jonka avulla voidaan lähettää lyhytsanomia. Tällöin yhteys keskukseen otetaan, kun on jotain lähetettävää ja se katkaistaan lähetyksen jälkeen. Palvelinsovellukset vastaavat puhelimelta tuleviin sanomiin ja niiden on siis käytännössä pidettävä yhteys auki koko ajan.
Yhteysvaihtoehdoista Internet eli TCP/IP-yhteys on selvästi joustavin. Kytkentäaika on lyhyt ja yhteyden voi ottaa melkein mistä tahansa. Ongelmana on turvallisuus. Teleoperaattorit eivät yleensä ole kovin halukkaita tajoamaan Internet-yhteyttä koneisiinsa väärinkäytösten pelossa. Modeemit ovat yleisin vaihtoehto. Ne ovat turvallisia ja lyhytsanomien lähetys ja vastaanotto onnistuu myös hitaiden yhteyksien yli. Ongelmana on pitkä kytkentäaika ja operaattorin kannalta modeemipoolin hankkiminen ja konfiguroiminen. X.25 on jonkinlainen välivaihtoehto, mutta se alkaa
jo olla vanhaa tekniikkaa ja X.25-korttien hinnat PC:ille ovat todella korkeita. Sovelluskehityksen kannalta modeemin ja TCP/IP:n ohjelmoiminen on helppoa. Esim. Visual Basic:iin on olemassa kirjastoja sekä sarjaportin ohjaamista että Telnet- yhteyden ohjaamista varten. Suhteellisen kokematonkin koodaaja voi saada melko pienin ponnistuksin toimivan sovelluksen tehtyä.
Kun yhteys lyhytsanomakeskukseen on saatu, sovellusrajapinta käynnistyy yleensä automaattisesti. Kun rajapinta on valmis, liikennöinti tapahtuu rajapintaprotokollan mukaisesti. Esimerkiksi Nokian CIMD-rajapintaprotokolla tarjoaa seuraavat operaatiot:
OPERAATIO: TOIMINTA:
login istunnon aloitus ja käyttäjän
tunnistus
logout istunnon lopetus
submit sanoman lähetys
message status inquery sanoman tilan kysely
message retrieval sanoman vastaanottaminen
change password salasanan vaihtaminen
message cancel lähetetyn sanoman peruuttaminen
Operaatioiden syntaksista pari esimerkkiä:
· login:
<STX>01<TAB>Id<TAB>Passwd<TAB>sess_dcs<TAB>chksum&t;ETX><LF>
positiivinen vaste:
<STX>Ack<TAB>C:01<TAB>chksum<ETX><LF>
· submit:
<STX>03<TAB>dest<TAB>s_msg<TAB>vp<TAB>orig<TAB&t;pid<TAB>fd
<TAB>chksum<TAB><ETX><LF>
positiivinen vaste:
<STX>Ack<TAB>C:03<TAB>chksum<ETX><LF>
· message retrieval:
<STX>05<TAB>chksum<ETX><LF>
positiivinen vaste:
<STX>Ack<TAB>C:05<TAB>dest<TAB>orig<TAB>s_msg<TB>scts<TAB>
chksum<ETX><LF>
Komennot ovat siis yleisesti muotoa: alkutunniste, operaatiokoodi, parametrilista jossa parametrit on eroteltu kontrollimerkillä (osa parametreistä voi olla optionaalisia), tarkistussumma ja lopputunniste.
CIMD voidaan käynnistää erilaisilla käyttäjäprofiileilla. Osa optioista mahdollistaa operaattorin asettaa rajoituksia tietyille käyttäjille tai käyttäjäryhmille. Myös istunnon aloitus ilman loginia on mahdollinen, mutta tällöin käyttäjä ei voi vastaanottaa sanomia.
Erilaisia lyhytsanomasovelluksia on jo toteuttu runsaasti ja lisää on kehitteillä koko ajan. Erityisesti Ruotsissa on käytössä muutamia tärkeitä sovelluksia. Suomessa teleoperaattorit tuntuvat suhtautvan nihkeämmin sovelluskehitykseen.
Jakelupalvelut ovat tärkeä jo olemassaoleva lyhytsanomien sovellusalue. Systeemi toimii seuraavasti: toimintaohjeet syötetään sovellukselle, joka lähettää lyhytsanoman jakeluautoa ajavalle kuriirille. Tämä kuittaa sanoman tai kysyy mahdollisesti lisäohjeita lähettämällä sanoman sovellukselle. Kun työ on tehty, kuriiri lähettää vahvistuksen ja systeemi voi laskuttaa asiakasta välittömästi. Tällainen sovellus on toteutettu Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa ICL on kehittämässä vastaanvantyylistä logistiikkasovellusta.
Puhepostin tapaan myös saapuneesta sähköpostista voidaan lähettää ilmoitus vastaanottajan GSM-puhelimeen lyhytsanomana. Käyttäjän ei tarvtse tarkistaa itse onko hän vastaanottanut uutta sähköpostia, vaan ilmoitus tulee automaattisesti. Ilmoitus voi olla joko pelkkä sanoma, joka ilmoittaa uudesta sähköpostista tai se voi sisältää sähköpostin lähettäjän, aiheen tai jopa osan sähköpostista. Tällainen sovellus on hyödyllinen matkustelevalle sähköpostinkäyttäjälle esim. myyntimiehelle. Myös erilaisia sähköposti-lyhytsanoma gateway sovelluksia on toteuttu ainakin X.400 ja SMTP sähköpostiprotokolliin sekä Windowsin MS-Mail ja CCmail ohjelmiin. Suomessa molemmat GSM-operaattorit tarjoavat X.400 gateway palvelua.
Lyhytsanomien avulla voidaan toteuttaa monentyyppisiä informaatiopalveluita. Tilaaja voi saada palveluun liittyviä sanomia automaattisesti esim. päivittäin tai hän voi pyytää haluamaansa informaatiota lähettämällä lyhytsanoman GSM-puhelimestaan palveluntarjoajan sovellukselle.
Yksi esimerkki tällaisesta palvelusta on uutispalvelu. Tässä palvelussa uutisotsikot lähetetään GSM-puhelimeen pari kertaa päivässä lyhytsanomina. Sanoman mukana tulee puhelinnumero, johon soittamalla palvelun tilaaja saa lisää informaatiota lähetetyistä uutisotsikoista. Tätä palvelua tarjoaa Suomessa Aamulehti molempien GSM-operaattorien välityksellä ja STT Telen välityksellä.
Toinen mahdollinen palvelu on sääpalvelu. Tilaaja voi lähettää lyhytsanoman palveluntarjoajalle, jossa hän tiedustelee säätietoja tietyllä kohdealueella, esim. kesämökillä, merellä tai ulkomailla. Vastauksena tulee lyhytsanoma, joka sisältää säätiedoituksen. Tällainen palvelu on toteutettu ainakin Hollannissa ja Ruotsissa.
Erilaisia pankkiasioihin, osakekursseihin ja valuuttakursseihin liittyviä palveluita on myös toteutettu runsaasti. Näissä palveluissa tilaajalle lähetetään tietoja tilitapahtumista tai osakekurssien ja valuuttakurssien muutoksista lyhytsanomina. Ruotsissa ja Hollannissa oleva palvelu mahdollistaa tietyn osakkeen kurssin tiedustelemisen ja vastaus tulee lyhytsanomana. Pisimmälle viety finanssipalvelu on Reutersin lyhytsanomapalvelu.
Reuters käyttää ns. Reuter Terminaleja (RT). Ne ovat PC:itä Reutersin asiakkaiden tiloissa. Nämä PC:t ovat kytketty Reutersin tietokantoihin ja niihin lähetetään jatkuvasti finanssitietoja ja uutisotsikoita Reutersilta. RT:n käyttäjä voi nyt käyttää lyhytsanomien avulla RT:tä ja saada informaatiota, vaikka hän olisi poissa RT:n läheisyydestä. Reuter lyhytsanomapalvelun avulla on mahdollista:
· vastaanotta tilannekatsaussanomia, jotka sisältävät RT:n työkaluohjelmien tilannetietoja
· antaa komentoja työkaluohjelmille ja Excel-makroille eli ohjata RT:n toimintaa etäältä
· lähettää ja vastaanottaa henkilökohtaisia sanomia
RT:n käyttäjä voi määritellä toimintamoodiin sanomien lähetykselle. Sanoma voidaan lähettää päivittäin, osakekurssin muuttuessa tai kun kurssi ylittää määritellyn vaihteluvälin. Reutersilla on oma lyhytsanomakeskus Lontoossa, joka on yhdistetty toisaalta Reutersin omaan verkkoon ja toisaalta GSM-verkkoon.
EU:n PROMISE-projekti tutkii kannettavan matkainformaatiosysteemin kehittämistä. Tässä projektissa lyhytsanomia käytetään monenlaisen tiedon levittämiseen. Ainakin seuraavaa informaatiota voidaan jakaa lyhytsanomien avulla:
· pysäköintitiedot
· liikenneruuhkatiedot
· julkisen liikenteen aikataulutiedot
Hyvä esimerkki on linja-autojen aikataulusovellus. Käyttäjä voi lähettää kyselyn lyhytsanomana, jossa hän ilmoittaa haluavansa olla rautatieasemalla klo 16:00. Tietokantapalvelin käsittelee kyselyn ja lähettää vastauksen lyhytsanomana, joka sisältää täydelliset kulkuohjeet rautatieasemalle tyyliin:
· Kävele ensin linja-auton 14 pysäkille
· Linja-auto saapuu klo 15:25
· Matka kestää 20 minuuttia
· Poistu kyydistä kauppakeskus Forumin kohdalla
· Kävele rautatieasemalle, matka kestää 5 minuuttia
PROMISE:n vaihe 1 päättyi Göteborgissa 1994 ja vaihe 2 on käynnissä tällä hetkellä.
Hollannissa on jo nyt toteutettu ruuhkainformaatiopalvelu, jossa tilaaja lähettää lyhytsanomassa moottoritien numeron ja vastauksena tulee liikennetilanne kyseisellä tiellä.
Lyhytsanomien käyttöä yhdessä GPS-paikannusjärjestelmän kanssa on myös tutkittu. GPS-systeemiltä saatu ajoneuvon paikkatieto voidaan lähettää lyhytsanomana valvomoon ja ajoneuvon kulkua voidaan näin valvoa etäältä.
Myös monia muita, kuin edellä mainittuja lyhytsanomasovelluksia on toteutettu. Seuraavassa esitetään muutamia mielenkiitoisimpia toteutuksia.
Hälytykset prosessinohjausjärjestelmältä voidaan lähettää lyhytsanomana valvontahenkilöiden GSM-puhelimiin. Systeemi voidaan liittää esim. teollisuusprosesseihin, vartiointisysteemeihin tai tietokonesysteemeihin, jolloin epätavallisissa tilanteissa järjestelmävastaava tai mikrotukihenkilö saa ilmoituksen GSM-puhelimeensa.
Numerotiedustelun vastaus voidaan lähettää lyhytsanomana kyselyn tekijän GSM-puhelimeen. Tällöin kysyjän ei tarvitse erikseen kirjoittaa numeroa muistiin ja sen jälkeen näppäillä puhelimelle, vaan numero voidaan ottaa suoraan vastauksena tulleesta lyhytsanomasta ja tallettaa se puhelimen muistiin.
Lyhyiden faxien lähetys GSM-puhelimesta voidaan tehdä lyhytsanomien avulla. Tilaaja lähettää faxin ja vastaanottajan fax-numeron lyhytsanomana fax-sovellukselle. Sovellus lähettää faxin ja lisää ennalta määritellyn otsikon ja mahdollisesti henkilökohtaisen logon tai tervehdyskentän faxiin.
Jotkin yksittäiset lyhytsanomasovellukset voivat yhdistää useita edellä mainittuja sovellusideoita. Tälläinen sovellus on hollantilaisen GIN-yhtiön sovellus, jolle voidaan lähettää erilaisia informaatiopyyntöjä. GSM-puhelimesta lähetetään sovellukselle lyhytsanoma, joka sisältää tietyn avainsanan ja sovellus vastaa lähettämällä informaatiota kyseiseen avainsanaan liittyvästä aiheesta. GIN-sovellus lähettää informaatota mm. seuraavista aiheista:
· yli 200 yrityksen osakekurssit
· noin 25 maan valuuttakurssit
· noin 30 Euroopaan suurkaupungin säätiedot
· matkatoimistojen viime hetken tarjouksia
· poliisin nopeusratsiapaikat
· noin 10 Hollannin suurkaupungin parhaat ravintolat
· cocktailohjeita
· päivän vitsi
· aforismeja eri lähteistä
Seuraavista aiheista on mietty lyhytsanomasovelluksen toteuttamista enemmän tai vähemmän, mutta julkistettua toimivaa sovellusta ei ilmeisesti vielä ole julkaistu:
· lentokoneiden tarkat lähto- ja saapumisajat
· urheilu- ja lottoarvontatulospalvelu
· postimyyntitilaukset
· gateway henkilöhakujärjestelmiin
Myös lyhytsanomien mahdollista roolia Mowgli-protokollan yhteydessä tutkitaan. Mowgli tarjoaa TCP/IP:tä käyttäville sovelluksille socket-rajapinnan Trumpet Winsocketin tapaan. Lyhytsanomien osuus olisi todennäköisesti välittää erilaista kontrolli-informaatiota.
Lyhytsanomien käyttö painottuu tulevaisuudessa yhä enemmän sanomapalveluiden suuntaan. Lyhytsanomien käytön yleistymiseen vaikuttanee voimakkaimmin hinnoittelu, mainonta ja tajolla olevat sovellukset. Operaattorien panostus edellä mainittuihin seikkoihin on ratkaiseva. GSM-lyhytsanomapalvelun sovelluskehitys jatkunee vilkkaana ainakin lähitulevaisuudessa. Suomessa on vielä toistaiseksi vähän lyhytsanomapalveluita ja niitä tullaan varmasti näkemään lisää lähivuosina. Pitemmän ajan kehitys on vielä epävarmaa, koska lyhytsanoman kohtalo tulevaisuuden matkapuhelinjärjestelmissä on vielä avoinna, mutta luultavasti se tulee olemaan mukana muodossa tai toisessa.
ETSI GSM 03.40. European digital cellular telecommunications system (Phase 2); Technical realization of the Short Message Service (SMS) Point-to-Point (PP), 1995.
Hutteger Nina. Lyhytsanomien hyödyntäminen, Nokia internal document, 1995.
DX 200 MSC/HLR Short Message Services, Nokia training document, 1995.
Nokia Cellular Data: Cellular Data Card, esite.
Nokia Cellular Data: Cellular Ware, esite.
Gustafsson Patrik. Computer Interface to Message Distribution, Nokia customer document, 1995.
Torvinen Olli, Nokia SMSC Integrates the Value-added Services, Nokia internal document, 1995.
PROMISE. For a better choice in transport, esite.
GSM Information Network. GIN User Manual, 1995.
