Jussi Tuomi
39700L
S N
Jussi.Tuomi@hut.fi
Tiivistelmä
DAB on lyhenne sanoista Digital Audio Broadcasting, ja se on uusi digitaalisella tekniikalla toteutettu radiolähetysjärjestelmä. Suomi on edelläkävijämaita digitaalisen radion toteutuksessa, ja Suomessa käyttöönotosta on vastuussa pääasiassa YLE. DAB otetaan käyttöön aluksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kun taas Aasia on selvästi kehityksestä jäljessä. DAB on vahvasti tulossa esille, ja sen eteen tehdään jatkuvasti kehitystyötä. Ennen varsinaista järjestelmän käyttöönottoa testataan kuuluvuutta koelähetyksillä ja kentänmittauksilla. Lisäksi on kehiteltävä riittävän edullinen vastaanotin, ja tekniikka on yhdenmukaistettava standardeilla. Rajallisten taajuus-varojen vuoksi on käyttöönotettavat lähetystaajuudet päätettävä kansainvälisissä kokouksissa. Yleisradioyhtiöiden on vielä rahoitettava toimintansa esim. lupamaksuilla. Yleisradioyhtiöt siirtyvät digitaalitekniikkaan vähitellen. Siirtymävaiheessa, joka kestänee parikymmentä vuotta, lähetetään myös perinteisellä analogiatekniikalla.
Sisällysluettelo:
TIIVISTELMÄ 2
SISÄLLYSLUETTELO 3
SANASTO JA LYHENTEET 4
1. JOHDANTO 5
2. DAB LÄHETYSJÄRJESTELMÄ 6
2.1 Ominaisuudet 6
2.2 Tekniikka 6
2.2.1 Lähetysteho 7
2.2.2 Koodaus 7
2.2.3 Modulaatio 7
2.3 Yksitaajuinen verkko 7
2.3.1 Yksitaajuisen verkon vaatimukset 8
3. LÄHETYSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN 9
3.1 Kehitystyö 9
3.2 Sopimus 9
3.3 Radiovastaanottimet 10
3.4 Koelähetykset 11
3.5 Verkon testaus 11
3.6 Taajuusalue 11
3.6.1 Verkon suunnittelu ja toteutus 12
3.6.2 Suomen taajuusblokit 12
3.7 Muiden maiden tilanne 13
4. TULEVAISUUS 14
YHTEENVETO 14
LÄHDELUETTELO 15
Sanasto ja lyhenteet
BBC (British Broadcasting Corporation)
Iso-Britannian yleisradioyhtiö.
CD (Compact Disk)
Digitaalinen 80-luvulla kehitelty median tallennusjärjestelmä.
CEPT (European Conference of Postal and Telecommunications)
Eurooppalainen 42:sta jäsenvaltiosta koostuva alueellinen televiestintäjärjestö.
DAB (Digital Audio Broadcasting)
Uusi digitaalinen radiolähetysjärjestelmä.
EBU (European Broadcasting Union)
Euroopan yleisradioliitto.
ESA (European Space Academy)
Euroopan avaruusjärjestö.
Eureka
Eurooppalainen projektiryhmä, joka on kehitellyt digitaalisen radiolähetysjärjestelmän.
GPS (Global Positioning System)
Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä.
ISO (International Standardisation Organisation)
Kansainvälinen standardisointijärjestö.
MPEG (Motion Pictures Experts Group)
ISO:n alainen työryhmä, joka on kehittelee erilaisia audio ja video kompressio-standardeja mm. liikkuvan kuvan MPEG-1 ja MPEG-2 standardit.
MUSICAM (Masking-pattern Universal Subband Integrated Coding and Multiplexing)
DAB-järjestelmässä käytettävä äänen kooderi.
OFDM (Orthogonal Frequency Division Multiplex)
Modulaatio, jota käytetään DAB-järjestelmässä.
RTT (Radio ja Televisiotekniikan Tutkimus OY)
WWW (World Wide Web)
Internet tietoverkossa käytettävä hypermediaan perustuva siirtojärjestelmä.
4-PSK (4-Phase Shift keying)
Digitaalinen vaihemodulaatio
1. Johdanto
Perinteisesti radiolähetykset on toteutettu analogiatekniikalla. Tekniikan kehittyessä yhä useampaa mediaa ollaan digitalisoimassa. Tämä teletietotekniikan seminaarityö käsittelee uutta digitaalista radiolähetysjärjestelmää ja sen käyttöönottoa Suomessa. Itse lähetysjärjestelmän tekniikka on jätetty hieman vähemmälle. Työssä keskitytään käsittelemään pääasiassa Suomen tilannetta, mutta myös muiden maiden tilannetta valaistaan. Työn alussa luvussa kaksi kuvataan DAB:in ominaisuuksia ja toteutus-tekniikkaa. Luvussa kolme kuvataan tilannetta Suomessa ja myös ulkomailla. Luvun lopussa käsitellään taajuussuunnittelua, kehitystyötä ja sopimuksia. Luvussa neljä kerrotaan tulevaisuudesta. Tiedonkeruussa on käytetty kirjallisuuden lisäksi myös internet verkkoa. Kävin myös puhelinkeskusteluja Yleisradion teknisen henkilökunnan kanssa. Leif Sellströmiltä sain uusinta tietoa mm. DAB-koelähetystoiminnasta ja Vesa Erkkilä kertoi lähetystekniikasta. Alasta on erittäin niukasti kirjallisuutta, tilanne elää jatkuvasti, ja tässäkin työssä saattaa olla jo osin vanhentunutta tietoa. Aihe on mielestäni erittäin kiinnostava ja merkittävä. DAB tulee varmasti muuttamaan radion asemaa mediavälineenä. Digitaalisuus tuo mukanaan lisää ohjelmia, palveluita ja paremman äänenlaadun, mitkä ovat kuuntelijan kannalta olennaisia seikkoja. Suomi on yksi digitaalisen radiotekniikan edelläkävijämaista. Täten voidaan varautua radion vallankumoukseen mediavälineenä muutaman vuoden kuluessa.
2. DAB lähetysjärjestelmä
2.1 Ominaisuudet
Seuraavassa on listattu DAB:in tyypillisiä ominaisuuksia ja tekniikan mahdollistamia uusia palveluja.
· Digitaalisuus
· Äänen vastaanotto CD-tasoisena myös liikkeessä
· Käytön helppous
· Yksitaajuinen verkko
· Kaistanleveyden tehokas käyttö
· Pieni lähetysteho
· Data, video, multimedia
· Mahdollinen maksuradio ja kuvaradio
· Radio on demand
· Teleteksti, uutispalvelu
2.2 Tekniikka
Perinteisesti yleisradiolähetykset on toteutettu analogiatekniikalla,
mutta DAB on kokonaan digitaalisella tekniikalla toteutettu
järjestelmä. Digitaalisen radion äänenlaatu vastaa
lähes CD-laatua. Vaikka informaationopeus on vain seitsemäsosa
CD:stä, joka käyttää 44,1 kHz:n näytteenottotaajuutta
ja 16 bitin koodausta, ei kuulija käytännössä huomaa
mitään eroa DAB:in ja CD:n välillä. Äänenlaatu
säilyy tekniikan ansiosta hyvänä vaikeissakin olosuhteissa.
Esim. Autovastaanottoon DAB soveltuu erinomaisesti.[1 Perinteisissä analogisissa
radiolähetyksissä ongelmana on ollut varsinkin autovastaanotossa
monitie-eteneminen. Signaali saapuu vastaanottimeen heijastuneena monesta eri
pinnasta, jolloin signaalikomponentit tulevat eri vaiheessa aiheuttaen
häiriön. DAB:issa monitie-eteneminen ei aiheuta
käytettävän suojavälin ansiosta perinteisen analogisen
radiovastaanottimen tapaan signaaliin vääristymistä,
päinvastoin monitie-eteneminen parantaa kuuluvuutta.
]
Kuva 1. Monitie-eteneminen autovastaanotossa
2.2.1 Lähetysteho
Lähetysteho on murto-osa perinteiseen analogiseen radiolähetykseen verrattuna, koska vaadittava signaalikohinasuhde on pienempi. Kun analogista FM-signaalia lähetetään tällä hetkellä esim. 60 kW:n teholla, on tyypillinen DAB-lähetysteho 1 kW.
2.2.2 Koodaus
Koska järjestelmä on digitaalinen, signaali koodataan
binäärimuotoon. DAB-järjestelmässä
käytetään lähteen koodausta. Signaali jaetaan
osakaistoihin. Jokainen osakaista kvantisoidaan sellaisella
bittimäärällä, että kvantisointikohina pysyy
riittävän alhaisena, eli jää korvan kuulokynnyksen
alapuolelle. Ääni koodataan ISO/MPEG Layer II kooderissa, joka
vähentää merkittävästi siirrettävää
bittimäärää. Siirrettävä taajuuskaista on
välillä 20 Hz - 20 kHz. Koodiin lisätään
virheenkorjaus-, eli konvoluutiokoodi, joka tunnetaan myös nimellä
MUSICAM.[2 Kooderi laskee bittinopeuden arvoon 96
kbit/s.
]
2.2.3 Modulaatio
DAB:issa käytetään OFDM-modulaatiota, jonka toimintaperiaate on seuraava: Signaalin taajuuskomponentit ovat kantoaaltoja ja yhden periodin T mittaiset signaalin osat ovat symboleja. Modulaattori generoi 1536 kantoaaltoa, joita moduloidaan differentiaalisella 4-PSK :lla. DAB-järjestelmässä on käytössä suojaväli, jonka avulla kanavassa esiintyvä monitie-etenemisestä aiheutuva signaalin keskinäisvaikutus saadaan eliminoitua. Etuna on tässä signaalin parempi kuuluvuus ja haittana on signaalitehon hukka. Modulaatio ja demodulaatio toteutetaan diskreetin Fourier-muunnoksen ja käänteismuunnoksen avulla.
2.3 Yksitaajuinen verkko
Yksitaajuisessa verkossa kaikki lähettimet lähettävät samanaikaisesti samalla taajuudella. Eri lähettimien lähettämät signaalit eivät häiritse toisiaan, vaan summautuvat parantaen näin kuuluvuutta. Yksitaajuisen verkon etuna on, että se käyttää taajuuskaistaa varsin tehokkaasti hyväkseen. Yhdessä 1,536 MHz:n taajuusblokissa voidaan lähettää esim. kuusi korkealuokkaista stereokanavaa tai kolminkertainen määrä puhekanavia. Lisäksi puhetta voidaan lähettää useammalla kielellä. Yhdessä taajuusblokissa voidaan tietyin edellytyksin lähettää myös muiden operaattoreiden kuin YLE:n tarjoamaa ohjelmaa. Aluksi paikallisradiot ilmeisestikin vuokraavat YLE:ltä lähetysjärjestelmän oman lähettimensä sijaan. Kanavalla voidaan myöskin lähettää dataa, esim. tekstimuotoisia uutislähetyksiä tai liikennetiedotuksia. Em. ominaisuutta voidaan käyttää myös kaupalliseen tiedonsiirtoon.
2.3.1 Yksitaajuisen verkon vaatimukset
Verkon lähettimien on oltava erittäin tarkasti synkronoituna samalla taajuudelle. Synkronointi toteutetaan ulkoisella referenssillä, kuten esim. GPS-järjestelmään lukitulla kellolla tai analogisella pilot-signaalilla. Ohjelman siirto on myös toteutettava siten, että kaikki lähettimet voivat lähettää samanaikaisesti eri puolilla maata. Tämä voidaan toteuttaa esim. valokaapelitekniikan avulla.
3. Lähetysjärjestelmän toteuttaminen
3.1 Kehitystyö
Digitaalisen radion kehitystyö on tapahtunut Eureka 147-projektissa, joka on aloitettu 1988. Nokia ja YLE ovat Eureka 147:n jäseniä. Ne hyväksyttiin jäseniksi vuonna 1994.[3 Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. BBC, Daimler-Benz ja Sony.4 Digitaalisen radion läpimurto tullee tapahtumaan Euroopassa vuonna 1997, johon mennessä tullaan kehittelemään riittävän edullisia radiovastaanottimia. YLE on tehnyt kehitystyötä vuodesta 1990 EBU:n työryhmissä. Kotimaista tutkimusta on tukenut RTT. YLE ja Nokia yhdessä ovat jatkaneet vuonna 1993 aloittamaansa kansallista RTT/DAB-projektia. YLE:n tehtävänä on ollut koeverkon rakentaminen pääkaupunkiseudulle ja siinä suoritettavat kenttämittaukset. Nokia puolestaan on kehittelemässä ESA:lle satelliittivastaanotinta. Myös Euroopan ulkopuolella ollaan kiinnostuneita uudesta tekniikasta]
3.2 Sopimus
Digitaalisesta ääniyleisradiosta valmistui 20.7 1995 sopimus, jonka
allekirjoittivat Euroopan eri radioyhtiöt. Sopimuksessa
määriteltiin valtiolliset DAB:in käyttämät
taajuusalueet.[5 Kokouksen koollekutsujana oli
CEPT, organisaatio johon kuuluu 42 jäsenmaata Euroopassa.6 Kokous
järjestettiin Wiesbadenissa Saksassa 3.7 - 21.7 1995. Puheenjohtajana
toimi saksalainen George Eberhard. Kokouksessa oli yli 200 osanottajaa,7 ja
siihen osallistui 35:n Euroopan maan valtuuskunnat. Sopimus tunnetaan
nimellä Special Arrangement, eli erikoisjärjestely. Suomessa
taajuusalue tulee pääasiassa olemaan alueellinen TV-kanava 11
alueella 216 - 223 MHz, mutta myös muita taajuusalueita tullaan
käyttämään, kuten esim TV-kanavan 12 yläpuolinen alue,
eli ns TV-kanava 13 alueella 230 - 240 MHz. Sopimusta tehtäessä
Telehallinto-keskuksesta todettiin, että taajuuksien
käyttötilanne oli sekava, ja joitakin kompromisseja jouduttiin
tekemään. Vaikeuksia ilmeni siinä, että jotkin valtiot
lähettävät televisiolähetyksiään DAB:in
suunnitellulla taajuuskaistalla.
]
3.3 Radiovastaanottimet
Digitaalisia radiovastaanottimia ei vielä ole myytävänä kaupassa. Vastaanottimia on Suomessa tällä hetkellä neljä kappaletta, joista Nokia omistaa kaksi ja Yle kaksi. Vastaanottimet maksoivat vuonna 1993 vielä 100000 mk, mutta hinta on pudonnut kymmenesosaan entisestä, ja on tällä hetkellä noin 10000 mk. Radiovastaanotin on vielä huomattavasti kookkaampi kuin perinteinen analoginen radiovastaanotin, ja sillä pystyy kuuntelemaan myös analogisia radiolähetyksiä. Vanhoilla vastaanottimilla ei voi kuunnella digitaalista radiolähetystä, joten koko radiovastaanotinkanta olisi uusittava. Uusittavia vastaanottimia on pelkästään Euroopassa yli 300 miljoonaa, millä on erittäin suuri merkitys alan teollisuudelle. Ennusteiden mukaan vuonna 1997 vastaanottimien hinnat olisivat tämänhetkisten vastaanottimien tasolla. Vastaanottimia tullaan valmistamaan pilottiverkkoihin valtion subventoimana.
Kuva 2. Ensimmäisiä DAB vastaanottimia: Philips 452
Kuva 3. DAB mahdollistaa myös multimedian. Tässä Blaupunktin multimediavastaanotin.
3.4 Koelähetykset.
Maassamme on tällä hetkellä käytössä yksi radiolähetin, joka on Yleisradion omaisuutta. Suomessa YLE on aloittanut DAB koelähetykset helmikuussa 1994.[8 Taajuudella 105 MHz lähettivät samanaikaisesti Espoon ja Sipoon lähettimet. Sipoon DAB-lähetin poistettiin käytöstä vuoden 1995 lopussa. Espoon Kivenlahden lähetin lähettää 2,5 kW:n teholla ja käytössä on horisontaalipolarisaatio. Tällä kanavalla lähetetään ainoastaan Ylen Ykkösen ohjelmaa. Lähetyksen voi todeta virittämällä radion em. taajuudella. Varsinaiseen radiokuunteluun tarvitaan kuitenkin digitaalinen radiovastaanotin. Vuoden 1996 aikana on tulossa vielä kolme DAB-lähetintä lisää. Televisiokanavan 12 yläpuolisilla alueella 230-240 MHz ei vielä tällä hetkellä ole koelähetyksiä. Yle ei ole vielä saanut lupaa telehallintokeskukselta koelähetysten aloittamiseen tällä taajuudella. Myös muualla Euroopassa on aloitettu koelähetyksiä. Vuosi 1996 tulee vielä olemaan nk. Pilotverkon aikaa.]
3.5 Verkon testaus
Suomessa verkon testauksesta vastaa YLE. Eri puolella kuuluvuusaluetta mitataan kentänvoimakkuksia ja tilastoidaan parhaiten ja heikoiten kuuluvia alueita. YLE:llä on pääosin myönteisiä kokemuksia. Kaupungin keskustan vastaanotossa on kuitenkin esiintynyt heikkouksia joita pyritään korjaamaan. Lisäksi taajuudella on esiintynyt muita kuuluvuuden kannalta melko haitallisia häiriöitä, joita aiheuttavat mm. mikrotietokoneet. Todennäköisesti kaupunkien keskustoihin joudutaan asentamaan pienitehoisia täytelähettimiä, jotka parantavat kuuluvuutta. YLE:llä testataan lisäksi DAB ominaisuuksia liikkuvassa vastaanotossa.
3.6 Taajuusalue
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää sopivan ja riittävän taajuusalueen varaaminen DAB:ille. Lähes koko taajuuskaistahan on jo tehokkaassa käytössä. Suunnitelmissa oli mm. 1,5 GHz:n taajuusalueen käyttö. Eräät maat aloittavatkin koelähetykset tällä alueella. Suomen olosuhteissa em. taajuuskaistan valtakunnallinen käyttö ei kuitenkaan olisi järkevää. Ongelmana myös on, että radiolähetyksiä joudutaan lähettämään samanaikaisesti vanhalla analogiatekniikalla vielä ainakin seuraavat 15 vuotta, mikä kuluu kunnes vastaanotinkanta on saatu uusittua. Vasta tämän jälkeen taajuuskaistaa voidaan varata DAB:ille. Suomessa on tällä hetkellä varalla neljän MHz:n ula taajuuskaista välillä 104 - 108 MHz. Naapurimaat Viroa lukuunottamatta ovat kuitenkin ottaneet tämän alueen käyttöön. Ratkaisussa oli siis huomioitava muiden maiden tilanne. EBU:n kokouksessa kesällä kuitenkin sovittiin, että Suomessa taajuusalue tulee olemaan pääasiassa alueellinen TV-kanava 11 ja TV-kanavan 12 yläpuolinen alue 230 - 240 MHz. Tämä alue tulee käyttöön myös Ruotsissa ja Norjassa. Suomen valtakunnanrajojen läheisyydessä joudutaan tekemään kompromisseja. Ahvenanmaan digitaalinen kanava tulee olemaan 10. Länsi-Lapissa joudutaan myös tekemään poikkeava ratkaisu, sillä Norjan ja myös Venäjän sotilasliikenteet käyttävät kanavaa 13, ja Suomen lähetys häiritsisi niiden lähetyksiä.
3.6.1 Verkkojen suunnittelu ja toteutus
Koska DAB:in periaatteena on yksitaajuinen verkko, on verkkojen välillä oltava riittävä uudelleentoistoetäisyys. Verkon on oltava tarpeeksi tiheä, jolloin lähetysteho voidaan pitää alhaisena, eivätkä kaukaa tulevat viivästyneet signaalit pääse pilaamaan verkon kuuluvuutta. Taajuussuunnittelussa keskeisin parametri onkin juuri uudelleen- toistoetäisyys, eli välimatka kahden samalla taajuudella eri ohjelmaa lähettävän aseman välillä. Tämä etäisyys on riippuvainen verkon rakenteesta.[9 ]
3.6.2 Suomen taajuusblokit (MHz)
Kuten edellä on jo kerrottu, radiolähetykset
lähetetään taajuusblokeissa. Yhteen DAB taajuusblokkiin mahtuu
kuusi korkeatasoista musiikkiohjelmaa tai kolminkertainen määrä
puheohjelmia. Yhden taajuusblokin kaistanleveys on 1,536 MHz. Tässä
on luetteloitu Suomen tulevat alueelliset taajuusblokit (MHz), joista on tehty
kesällä päätös. Lappiin ja Etelä-Karjalaan
varatut 1,5 GHz:n taajuusaluella olevat blokit on varattu tulevaisutta varten.
Käytännössä tällä taajuudella ei tulla
lähettämään ohjelmaa, ainakaan ennen vuotta 2007.[10
]
Suomi 1 231.728 - 233.264
Suomi 2 226.592 - 228.128
Ahvenanmaa 1 212.592 - 214.128
Ahvenanmaa 2 210.880 - 212.416
Länsi - Uusimaa 219.584 - 221.120
Itä-Uusimaa 219.584 - 221.120
Varsinais-Suomi 224.880 - 226.416
Satakunta 224.880 - 226.416
Häme 177.584 - 179.120
Pirkanmaa 226.592 - 228.128
Päijäthäme 191.584 - 193.120
Kymenlaakso 193.296 - 194.832
Etelä-Savo 228.304 - 229.840
Pohjois-Savo 226.592 - 228.128
Etelä-Karjala 1452.192 - 1453.728
Pohjois-Karjala 212.592 - 214.128
Keski-Suomi 224.880 - 226.416
Vaasa 223.168 - 224.704
Etelä-Pohjanmaa 223.168 - 224.704
Keski-Pohjanmaa 223.168 - 224.704
Pohjois-Pohjanmaa 228.304 - 229.840
Kainuu 228.304 - 229.840
Lappi 1452.192 - 1453.728
3.7 Muiden maiden tilanne
Suomi on edelläkävijämaa digitaalisen radiolähetysjärjestelmän käyttöönotossa, mutta joissakin Euroopan maissa on ehditty vielä pitemmälle. Ruotsissa tulee vuoden 1996 lopussa olemaan käytössä 10 - 20 lähetintä. Lisäksi Ruotsi on ilmoittanut jo aloittaneensa viralliset lähetykset, kuten myös Tanska ja Isossa-Britanniassa BBC. Saksassa taas on eniten lähettimiä ja vastaanottimia. Saksassa aloitetaan DAB-verkon rakentaminen vuoden 1997 aikana.
4. Tulevaisuus
Digitaalisen radion eteen tehdään jatkuvasti kehitystyötä eri maissa. Uusi järjestelmä vaatii riittävästi testausta, jotta siitä saadaan kerralla toimiva, eikä järjestelmä saa kärsiä lastentaudeista. Suomessa on tällä hetkellä koelähetysvaihe, eikä YLE ole vielä saanut telehallintokeskukselta lupaa lähetystoiminnan aloittamiseen taajuudelta, jolla DAB:in on suunniteltu toimivan. Byrokratia estää tässä tapauksessa järjestelmän kehittymisen. Katse on kuitenkin suunnattu tulevaisuuteen. Lähetyslupa saataneen tämän kevään aikana. Ensi vuosi on operatiivisen vaiheen aikaa, jolloin lähettimien ja siirtojärjestelmän rakentaminen alkaa. 1990- luvun lopulla alkaa lähetysjärjestelmän käynnistysvaihe, jolloin ensimmäiset kohtuuhintaiset radiovastaanottimet lienevät markkinolla. Analogiset radiolähetykset jatkuvat vielä vuosia, joten DAB-vastaanottimen hankkiminen ei ole välttämätöntä vielä pariinkymmeneen vuoteen. Etenkin USA:ssa on suunnitelmia, joissa DAB toteutettaisiin tulevaisuudessa myös AM-tekniikalla.
Yhteenveto
Siirryttäessä kohti 2000-lukua yhä useampaa mediaa digitalisoidaan, esim. televisio. Matkapuhelimetkin siirtyvät kohti digitaaliaikaa. Sama tendenssi on ulottumassa myös radiolähetyksiin. Digitaalisuuden tyypillisiä piirteitähän on median parempi äänenlaatu esim. GSM ja CD-levyt. Vaikeutena on monimutkaisempi tekniikka. Tuntuu luontevalta, että tässä vaiheessa myöskin radiolähetykset digitalisoidaan. Vastaanottajan kannalta parannus on oleellisesti parempi äänenlaatu, palvelun tarjoajan kannalta edullisemmat lähetyskustannukset ja radiovalmistajien kannalta avautuvat markkinat. DAB tullee kokonaan syrjäyttämään perinteiset analogiset ULA-radiolähetykset seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa. Oleellisena tekijänä on kuitenkin alussa radiovastaanottimien kohtuullinen hinta, jotta radion kuuntelijat ottaisivat DAB:in käyttöönsä. Uskoakseni moni on valmis maksamaan hieman enemmän paremmasta laadusta, mutta kohtuullinen hinta on kuitenkin DAB:in elinehto. On tapauksia jossa selvästi edistyksellisempi tekniikka on jäänyt perinteisen analogisen tekniikan jalkoihin liian kovan hinnan takia. Esim. Philipsin kehittämä DCC, (Digital Compact Cassette) ja Sonyn DAT (Digital Audio Tape), jotka molemmat ovat digitaalisella tekniikalla toteutettuja audiokasetteja. Niitä käytetään lähinnä hifiharrastajien kotistudioissa. HDTV- teräväpiirtotelevisio projekti hylättiin koska televisiovastaanottimien hinta olisi noussut aivan liian korkeaksi.
Lähdeluettelo
Tässä seminaarityössä on kerätty tietoa lukuisista eri lähteistä. Määrällisesti eniten tietoa on kerätty internet verkosta, erityisesti hakuserveriä http://altavista.digital.com/
hyväksikäyttäen. Tärkeimpänä tiedonlähteenä voin kuitenkin pitää YLE:n tekniikan tiedotuslehteä: Tekniikan Pulssi '94 erikoisnumeroa, jossa on eniten kuvattu itse DAB:in käyttöönottoa Suomessa, mikä on työni aihe.
1. YLE: Jakelutekniikkaa 1995 s. 3 - 5.
2. Erkkilä, V. Diplomityö 1992 s. 2 - 14.
3. Järveläinen, E. Tekniikan pulssi `94 1995 s. 1 - 3.
4. http://www.dlr.de/DAB/partner.html
5. Helsingin sanomat 21.7 1995 s. A6.
6. http://www.dlr.de/DAB/cept1.html
7. http://www.magi.com/~moted/dr/almanac
8. http://www.ero.dk/dab/plan.html
