S-38.116
WWW World Wide Web - hypertekstijärjestelmä tekstuaalisen
sekä audiovisuaalisen informaation esittämiseen.
HTML HyperText Markup Language - kuvauskieli, jolla esitetään
hypertekstiä World Wide Webissä.
DTP DeskTop Publishing - taitto
Java Sun Microsystemsin kehittämä ohjelmointikieli.
GB Gigabyte. Miljardi bittiä.
URL Uniform Resource Locator. WWW-osoitteiden esitysmuoto.
ANSI American National Standards Institute. Amerikkalainen
standarsointiorganisaatio.
CGI Common Gateway Interface. Ohjelmointirajapinta www-
ja esim tietokantapalvelinten kommunikointiin.
EDI Electronic Data Interchange. Organisaatioiden välinen
elektroninen tiedonsiirto.
X12 ANSI:n määrittelemä standardi EDI-dokumenttien
siirtoon.
GUI Graphical User Inrface. Graafinen käyttöliittymä.
CERN Sveitsissä sijaitseva ydinfysiikan tutkimuslaitos.
C Proseduraalinen ohjelmointikieli.
C++ Objektiorientoitunut ohjelmointikieli. Vähän
C:tä muistuttava.
Perl Skriptikieli joka soveltuu erikoisen hyvin merkkijonojen
manipulointiin ja käsittelyyn.
HTTP HyperText Transfer Protocol. World Wide Webissä
käytettävä hypertekstidokumenttien siirtoprotokolla.
SQL Structured Query Language. Yleinen tietokantojen kyselykieli.
AARON Automatic Agent for Retrieval of Online Newspapers.
Agentti sähköisten sanomalehtien kokoamiseen.
Internetin kehitys on ollut räjähdysmäinen pari viime vuosien aikana johtuen paljolti World Wide Webin (WWW) yleistymisestä. Kun WWW CERN:ssä kehitettiin 80- ja 90-lukujen taitteessa, sitä oli tarkoitus soveltaa ainoastaan fysiikan tutkijoiden informaatiohallinnan apuvälineenä. Toisin kuitenkin kävi. Internet-huuma iski kaikkeen kansaan vuonna 1993, graafisten ja helppokäyttöisten WWW-selainten kehityksen ansiosta. World Wide Web on kasvanut 289000 % ainoastaan Mosaicin synnystä kuluneessa ajassa, ja sen ennustetaan saavan 500 miljoonaa käyttäjää vuosituhannen loppuun mennessä. Niinkuin me kaikki olemme varmasti huomanneet WWW:stä on tullut maailmanlaajuinen ilmiö, jonka sanotaan olevan yhtä läpimurtava kuin Johann Gutenbergin 1400-luvulla keksimä kirjapainotekniikka. Tästä voi toki keskustella, mutta kuitenkaan ei käy kieltäminen, että Internet ja eritoten WWW on jo pysyvä osa informaatioyhteiskuntaamme, ja sen tarjoamat palvelut laajenevat ja kehittyvät koko ajan.
WWW on täynnä mitä erilaisempia sovelluksia ja viritelmiä. Tämän paperin tarkoituksena ei ole kattaa niitä kaikki. Kuitenkin lukijan on tarkoitus saada kattavan yleiskuvan siitä, mitä WWW voi tajota, miten Internetiä voi käyttää hyväkseen ja mitä voimme odottaa tulevaisuudessa. Tarkoitus ei myöskään ole käsitellä sovelluksia joilla päästään hypertekstiselaimia eli browsereita tms., vaan ainoastaan sovelluksia jotka toimii palvelimessa ja joihin palvelun käyttäjä (asiakas) ottaa yhteyden selaimensa kautta.
Jotta lukija saisi kuvan siitä, mistä WWW-sovellukset koostuvat, ja missä ympäristössä ne toimivat, teemme lyhyen katsauksen sovellusten arkkitehtuuriin luvussa 2. Luvussa 3 käsitellään eri sovellusalueet yleisesti ja seuraavat luvut yksityskohtaisemmin. Luku 4 käsittelee informaation hakuun ja käsittelyyn tarkoitettuja sovelluksia, luku 5 kaupallisia sovelluksia ja luku 6 sovelluksia joilla on lähinnä viihteellistä arvoa. Luvussa 7 tarkastellaan hieman tulevaisuuden näkymiä ja lopuksi luku 8 tiivistää paperin siällön yhteenvetoon.
WWW-sovelluksissa käytetään joitain avainkomponentteja, joita käsitellään seuraavassa. Ensimmäisenä on sivujen kuvauskieli, HTML. HTML on hyvin kompakti, joten suurtenkin dokumenttien sivunkuvaus latautuu nopeasti verkon kautta. Tämän lisäksi älykkäät selaimet puskuroivat sivuja levyvälimuistiin, jolloin suorituskyky paranee entisestään. Tästä sovelluksen kehittäjä ei kuitenkaan tavitse välittää. HTML tukee elektronisia lomakkeita sovellusten interaktiivisuuden tukemiseen. Parempi tapa hallita graafista käyttöliittymää (GUI) sekä interaktivisuutta tarjoaa Sun Microsystemsin kehittämä Java-ohjelmointikieli. Java-ohjelmat sijaitsevat palvelimilla ja lähetetään tiivistettyinä käyttäjälle tarvittaessa.Myös ANSI:n EDI-standardi X12 on tuettu WWW-ympäristössä. CGI-rajapinnan mukaan ohjelmoidut skriptit mahdollistavat palvelinosan kommunikoinnin olemassa olevien järjestelmien kanssa asiakas/palvelin-sovelluksissa. Nämä skriptit kirjoitetaan melkein millä ohjelmointikielellä tahansa (kuten C, C++ tai Perl), ja niiden pääasialliset tehtävät ovat:
Kuva 1. WWW-sovellusten verkkorakenne
Ylläoleva kuva (Kuva 1) osoittaa tyypillisen WWW-sovelluksen kolmiosaisen rakenteen ja visualisoi joitakin ympäristön hienouksia. Ensimmäisenä ja kaikkein tärkeämpänä, webbisovelluksen kehityksessä ei ole tarvetta kirjoittaa mitään ohjelmia asiakas-systeemille. Kaikki toimii palvelimen päässä. Tämä on WWW:n myöta tullut täysin uusi konsepti. Samoin tietokantapalvelimelle ei juuri tarvitse kirjoittaa räätälöityä sovellusta, koska käytössä on usein standardoitu SQL-tietokanta jossain muodossa. Kaikki tietokantaoperaatiohin tarivittava ohjelmakoodi siis sijaitsee WWW palvelimella. Tämä tekee ympäristön hyvin otolliseksi esim. prototyypitykselle. Viimeiseksi, verkkotietoisuus on implisiittinen, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelmoijan ei tarvitse vaivata itseään kysymällä "Miten kommunikoin?" ja "Missä kommunikoin?".
Sovellusalueet alla ovat jaettu neljään eri osaan, riippuen sovelluksen, eli palvelun tyypistä. Ryhmien jako perustuu olemassa olevien sovellusten käyttötarkoituksiin sekä omaan jaotteluun. Suurin osa sovelluksista käsittelevät informaatiota jollain tavalla, joten tällä perusteella voisi katsoa niiden kaikkien kuuluvan samaan ryhmään. Jako on siksi tehty katsomalla sovellusten kohderyhmiä. Ryhmäjako ei ole mitenkään absoluuttinen ja rajat ovat liukuvat, sillä jotkut sovellukset voivat kuulua moneen eri ryhmään, tai jopa useampaan ryhmään samalla, riippuen näkökulmasta. On esimerkiksi olemassa kaupallisia sovelluksia informaation hakuun., samoin kuin myös monet viihdepalvelut ovat kaupallisia siinä mielessä että niihin liitytään maksamalla liittymismaksun, ja vasta sitten päästään käyttämään sovelluksen tarjoamaa palvelua. Pääryhmät ovat jaettu pienimpiin aliryhmiin, jotta lukija saisi paremman kuvan siitä minkälaisia eri sovellustyyppejä eri luokissa on olemassa. Agentit käsitellään erikseen, vaikkakin niiden voisi kuvitella löytyvän jokaisesta ryhmästä. Syynä tähän on agenttien erikoslaatuinen rakenne sekä toimintatapa kuin myös koko agenttiteknologian tuoreus webbisovellusalueella.
Kaikissa ryhmissä annetaan esimerkkejä sekä lyhyt tominnallinen yhteenveto toiminnassa tai kehitteillä olevista sovelluksista.
Koska Internetistä löytyy loputon määrä tietoa, on tarve hakupalveluita tarjoaville sovelluksille syntynyt. Nämä hakukoneet käyvät läpi Webin ja indeksoivat löytämänsä sivut, siten että avainsanojen perusteella suoritettava haku on nopeaa ja tarkkaa. Hakukoneet toimivat seuraavanlaisella periaatteella. Hakujärjestelmässä on ns. hakurobotti (joka muuten on tietynlainen agentti), joka kulkee läpi Webin ja indeksoi löytämänsä URL:t. URL:sta otetaan pala tekstiä ja mahdollisia avainsanoja, joita sivun tekijä voi määritellä, ja tallenetaan ne hakujärjestelmän tietokantaan. Kun palvelun käyttäjä sitten käynnistää haun jollain tietyllä avainsanalla, hakukone löytää indeksistään ne dokumentit joissa sana esiintyy ja ilmoittaa ne käyttäjälle
Tämän hetken tunnetuin ja käytetyin hakupalvelu on Digital Equipment Corporationin Altavista hakukone. Altavista on myös nopein tarjolla olevista hakukoneista tällä hetkellä, koska heillä on 6 GB 33GB:n indeksistä keskusmuistissa koko ajan. Altavistasta löytyy tällä hetkellä noin 22 miljoonaa URL:a indeksoituna.
Toinen suosittu, toisella periaatteella toimiva hakupalvelu on Yahoo. Yahoossa kaikki WWW-sivut ovat jaettu eri aiheryhmiin, ja haku tapahtuu kulkemalla aiheryhmäpuussa haluttuun kohtaan, jossa kaikki sen aiheiset sivut löytyvät. Avainsanahaku on tietenkin myös mahdollinen. Esim. aiheryhmäpolusta on Internet:WWW:Programming:Java:Applets.
Elektroniset ilmoitustaulut ja postiarkistot ovat WWW:n vastine USENET newsille sekä postituslistoille. Elektronisen ilmoitustaulun toimintaperiaate on seuraava: Kun haluat laittaa ilmoituksen ilmoitustaululle, lähetät ilmoituksen palvelimelle käyttäen lomakkeita tukevaa selainta. Palvelin käy viestin läpi, hyväksyy sen ja laittaa sen sitten ylös ilmoitustaululle. Sieltä voi sitten kuka tahansa käyttäjä lukea viestisi sekä mahdollisesti vastata siihen. Ilmoitustaulut pitävät yllä hierarkiaa (eng. message thread) viesteistä, joten on aina helppoa nähdä mitkä viestit kuuluvat samaan "ryhmään" ja mitkä ovat edellisiä tai seuraavia viestejä.
Monien käyttäjien kotisivuilla näkyy usein ns. vieraskirja, joka on variantti sähköisestä ilmoitustaulusta, mutta josta usein puuttuu mahdollisuus hierarkkisesti vastata johonkin viestiin.
Vastaavaa tekniikkaa käytetään postituslistojen viestien webifiointiin. Esimerkkinä tämän kurssin postituslistaarkisto.
http://keskus.hut.fi/opetus/s38116/posti/
WWW:n intuitiivisin sovellusalue on tarjota informaatiota suurelle määrälle käyttäjiä. Jos tähän vielä lisätään reaaliaikasuusvaatimus niin saadaan joukko mielenkiintoisia sovellusalueita. Tässä yhteydessä reaaliaikaisuus on suhteellinen käsite, sillä käyttäjän on ladattava tiedot uudelleen saadakseen ne päivitettyä. Ehkä voimakkaimmin kehittyvät reaaliakasysteemit tänä päivänä ovat erilaset finanssipalvelut. Finanssipalvelut tarjoavat reaaliaikaista rahamarkkinatietoa halukkaille, tiedonnälkäisille asiakkaille Internetin välityksellä. Esimerkkinä tästä on Helsinki Median tuottama StarWeb. StarWeb on WWW palvelu, joka tarjoaa finanssimarkkinoiden tiedot tosiajassa kaikille Internet-käyttäjille. Palvelussa yhdistyvät Internetin helppokäyttöisyys, avoimuus ja mahdollisuus seurata markkinoiden liikkeitä silloin kuin markkinat liikkuvat. Mukana ovat tosiaikaisena Suomen finanssimarkkinat: Helsingin Arvopaperipörssin kaupat, kurssilistat ja HEX-indeksit, Suomen Optiomeklareiden optiot ja termiinit tunnuslukuineen, Startel uutistoimiston ajantasaiset uutispalvelut, kaikki pörssinoteerattujen yhtiöiden viralliset tiedotteet sekä Helsingin valuutta- ja rahamarkkinat. StarWebissä on myös tekninen analyysi, jolla voi piirtää teknisen osakeanalyysin kuvia parilla hiiren näpsäytyksellä.
Kaupalliset sovellukset voidaan jakaa kahteen eri luokkaan, riippuen siitä kenelle ne ovat suunnattuja - kuluttajapalvelut sekä yrityspalvelut.
Kuluttajapalveluja tarjoavilla palvelimilla on yksi yhteinen tekijä: saada käyttäjä ostamaan tuotteita/palveluja. Tämän saavuttamiseksi on useita eri mahdollisuuksia. Jotkut palvelut ovat yksinkertaisia sähköistettyjä tuoteluetteloita, jotkut taas monimutkaisia interaktiivista grafiikkaa käyttäviä sovelluksia. On olemassa myös sofistikoitunutta älykkyyttä käyttäviä sovelluksia profiilien määrittelyineen ja hakuagentteineen.
Yrityspalveluihin lasketaan sovellukset jotka tarjoavat yrityksen sisäistä- sekä ulkoista informaationhallintaa ja -jakelua. Sisäisten palvelujen tarkoituksena on helpottaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua ja siten minimoida tiedon käsittelemisestä aiheutuva aika sekä kustannus. Ulkoisten palvelujen päämääränä taas on tuoda yritystä julki paremmalla ja tehokkaammalla tavalla, sekä tuoda informaatiota asiakkaden käytettäväksi. Yritysten etuna käytettäessä web-pohjaisia sovelluksia on informaatio, joka on ajantasalla, kustannustehokasta, helppokäyttöistä, monimuotoista ja joustavaa.
Kuluttajapalveluihin voidaan siis laskea kaikki sovellukset, joiden pääasiallisena tehtävänä on tarjota palveluja ja/tai tuotteita halukkaille ostajille. Näitä sovelluksia voi olla monta eri tyyppiä, esimerkkinä elektroniset kaupat ja markkinapaikat, sähköiset tuoteluettelot, sanomalehdet ja julkaisut, aikataulupalvelut jne. Yritykset ovat yhä kasvamassa määrin alkaneet tarjota tuotteitaan myytäväksi Internetin kautta Tämä pätee erityisesti perinteisiin postimyyntiyrityksiin, mutta myös vaate-, musiikki- ja tietokonekauppiaat ovat ottaneet tämän median omakseen. Hyvä esimerkkejä mallikkaasti toteutetuista suomalaisista palveluista ovat Finnair, PC Superstore ja Valtion Pukutehdas. Myös PizzaHutin palvelu, jolla voit tilata pizzan kotiin (tosin vain Californiassa USA:ssa) on mallikkaasti toteutettu.
Yritykset voivat sekä sisäisesti että ulkoisesti käyttä hyväkseen Internetin ja World Wide Webin tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkkeinä näistä mahdollisuukista voidaan mainita ohjelmistojakelu, asiakastuki, virtuaalikoulutus, työryhmäsovellukset, tiedotus, markkinointi sekä erilaiset varausjärjestelmät.
Esimerkiksi versioiden vaihto on tavattoman tautista touhua, jos on tuhannessa työasemassa valtavasti ohjelmistoja ja bisneslogiikkaa. Web-pohjaisessa maailmassa ohjelmistot ovat samanaikaisesti kaikkien käytettävissä, kun ne kerran vaihdetaan palvelimeen verkon takana. Helppoa ja suoraviivaista. Myös asiakkaille päin tapahtuva versionpäivitys sekä muu ohjelmistojakelu on käytössä monessa yrityksessä nykypäivänä.
Asiakastuki on toinen mahdollinen palvelumuoto. Valmet Automation rakentaa parhaillaan, oman tiedonhakunsa ja sisäisen jakelunsa lisäksi, dokumenttipalvelua asiakkailleen Internetiin. Siinä asiakkaat voivat tunnussanalla hakea tarvitsemiaan elektronisia dokumentteja suoraan Valmetin palvelimelta.
Muovituotteita valmistava Orthex on ryhtynyt rakentamaan yhdessä Fiskarsin ja Hackmanin kanssa halpahalleja varten tilausjärjestelmää verkkoon. Orthexin toimitusjohtaja sanoo, että tämäntyyppinen kaupankäynnin yleistyminen vähentää tuntuvasti myyntimiesten käyntejä asiakkaan luona. Se taas pudottaa melkoisesti myyntikustannuksia.
Virtuaalikoulutusta eli etäopetusta on myös sovitettu web-maailmaan. Monet kurssit tarjoavat jo kurssimateriaalinsa webissä, mutta on myös sovelluksia, jotka vievät ajatukset askeleen pidemmälle, Norjassa on kokeiltu World Wide Webin käyttöä esitystauluna. Norjan telelaitos teki kokeen, jossa he käyttivät Web-selainta näyttöruutuna. Kuva projisoitiin takaapäin puoliläpinäkyvälle kankaalle, ja ohjaus tapahtui valokynällä suoraan kankaalle. Luentomateriaali siis toimitettiin "webitse", joten osallistujat voivat jälkeenpäin tutustua luentomateriaaliin rauhassa.
World Wide Web voi myös toimia varausjärjestelmänä sekä lisäinformaation tarjoana erilasille kursseille ja kokouksille. Tällaiset järjestelmät alentavat kustannuksia sekä puhelinlaskuja ja -aikaa, koska esim. konferenssin osanottaja voi kaikessa rauhassa tutustua oheismaterialiin ym. Webin tarjoamat hakumahdollisuudet auttvat myös jos ei aivan tiedä mikä esitelmä kiinostaisi tai jos hakee jotain tiettyä informaatiota.
Mikään ei ole ollut yhtä suuri este kaupallisille sovelluksille ja eritoten kaupankäynnille Internetissä kuin turvallisuushuolet - syystäkin. Jotkut järjestelmämurrot ovat jo legendoja; useimmat ovat varmaan jääneet huomaamatta. Mutta nämä huolet ovat johtaneet laajoihin tutkimuksprojekteihin jotta saataisiin Internet turvallisemmaksi, nimenomaan tietoturvallisemmaksi, ja ongelmat ovat laajalti ratkaistu.
Yleisen avaimen salausmenetelmät eivät ole mullistaneet ainoastaan Intenetin, vaan tietoturvan kaikilla tietojenkäsittelyn aloilla. Intenetin tietoturvatarve voidaan jakaa kolmeen eri osaan, joihin kaikkiin kuuluu yleisen avaimen salakirjoitusmenetelmä.
Internetin nykyinen imago on sellainen, että luullaan siellä asustavan ainoastaan hakkereita ja rikollisia. Internetillä voisi sanoa olevan PR-ongelma; teknologia on vakaa ja luotettava. Turvallisten transaktioiden olemassaolon epäilijöitä lohduttanee tieto siitä, että Visa ja MasterCard hoitaa maksuliikennettä Internetissä säännöllisesti. Luottoyhtiöt pitävätkin tätä liikennettä turvallisempana kuin posti- tai puhelinmyyntiä.
Niikuin yleensä muussakin elämässä, viihteellä on iso rooli WWW-sovellusten markkinoilla ja siten niitä löytyykin loputtomia määriä webistä. Kun tässä yhteydessä puhutaan viihdepalveluista on syytä painottaa että nekin voidaan jakaa alaryhmiksi; tässä käytetty jako on ns. ajanvietesovelluksiin sekä "sivunehostajiin".
Ajanvietesovelluksilla tarkoitetaan sovelluksia, jotka tarjoavat jonkinlaisen viihteellisen palvelun, mutta jotka eivät välttämättä ole kaupallisia (kuten lukuisat erilaista kuvamateriaalia tarjoavat palvelut). Ajanvietesovelluksia taas löytyy joka lähtöön. Seuraavassa muutama esimerkki. Lopussa löytyvässä linkkikokoelmassä on lueteltu enemmän näitä.
WebMuseum tarjoaa mahtavan kattavan kokoelman taideteoksia, joita
voi katsella itseksenn tai osallistumalla virtuaaliseen "kiertoajeluun".
Oikea löytö taiteesta kiinnostuneelle.
http://sunsite.unc.edu/wm/
Earth and Universe - A Multimedia Guide to Stars and Galaxies
tarjoaa audiovisuaalista sekä tekstuaalista informaatiota
avaruudesta ja aurinkokunnastamme.
http://www.eia.brad.ac.uk/btl/
Pelejäkin löytyy paljon Webistä, ja Javan suosion kasvaessa, niitä tulee ilmestymään koko ajan lisää. Jo nyt on monista klassikoista sovellettu web-versioita. Esimerkkeinä Tettris, Asteroid ja Tic-Tac-Toe.
Sivunehostajat ovat pieniä sovelluksia, joiden tarkoitus on ehostaa WWW-sivuja tarjoamalla jonkin lisäarvon - esteettisen tai informatiivisen. Esimerkkejä tällaisista ehostajista ovat kellot, sivulaskurit, animoidut infotekstit, aikaisemmin mainitut vieraskirjat jne. Koska näitä hienouksia löytyy melkein jokaiselta webbisvulta, tässä niistä ei mainita mitään tiettyjä esimerkkejä.
Mikä on agentti? Kirjallisuudessa löytyy monta hyvää yritystä agentin määritelmälle. Useimmiten määritelmät yrittävät sanoa niin paljon kuin mahdolista yhdessä lauseessa. Yksi ehkä selkeimmistä (mutta ei ollenkaan kattavimmista) määritelmistä kuuluu: "Agentit ovat ohjelmia, jotka keskustelevat, neuvottelevat sekä koordinoivat informaation siirtoa." Tämä on suht hyvä määritelmä, siten että siitä saa kuvan siitä mitä agentti oikeastaan tekee. Agentti on siis ohjelma joka toimii itsenäisesti saavuttaakseen jonkin ennalta määritellyn tavoitteen. Yksi aika yleinen agenttityyppi on informaation suodattaja. Esimerkkinä mainittakoon Bayerin AARON (Automatic Agent for Retrieval of Online Newspapers). Tämä agentti rakentaa henkilökohtaisen elektronisen sanomalehden kokoamalla artikkeleita erilaisista webbilehdistä. AARON osaa koota juttuja kolmella eri tavoin: hakemalla käyttäjää kiinnostavia juttuja, hakemalla juttuja, jotka esiintyvät usein lehdissä sekä hakemalla juttuja sattumanvaraisesti. Agenteista löytyy enemmän informaatiota paperista " An Introduction to Agents", joka löytyy webistä URL: http://www.hut.fi/%7Ewes/papers/IntroductionToAgents.html.
World Wide Webin käyttäjämäärät kasvavat tänä päivänä päätähuimaavalla vauhdilla, ja kasvun oletetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Myös Internetin kapasiteetti, jonka puhutaan loppuvan kesken käyttäjämäärien kasvun myötä, on kasvussa. Internetin siirtokapasiteettiä parannetaan koko ajan ja sen multimediaominaisuudet tulee olemaan käytettävää todellisuutta lähivuosina. Audiovisuaaliset sovellukset ovat kyllä mahdollisia jo tänä päivänä, mutta siirtokapasiteetti jopa nopeimmillakin yhteyksillä ei oiken tahdo riittää. Tulevaisuuden runkoverkkojen parannukset tulee mahdollistamaan videoneuvotteluja ja multicastingia ja siten esim. Mahdollistamaan reaaliaikaisia multimediasovelluksia maailmanlaajuisesti.
Jos suuntaamme katseemme tulevasiuudessa hieman lähemäksi nykypäivää, HTML:n kehitys tulee viemään Webbiä yhä lähemmäs DTP-mallista ympäristöä, elektronisten maksumenetelmien kehitys tulee mahdollistamaan maksuliikenteen infrastruktuurin kehittymisen, joka taas mahdollistaa kaupallisten palvelujen kehityksen yhä laajenevassa määrin. Viimemainittu tulee muuttamaan myynti-, ja ostoprosesseja ennennäkemättömään suuntaan.
Ja niinkuin World Wide Webin isä, Tim Berners-Lee sanoi: "The Web is moving from first appearing as a neat application to being the underlying information space in which we all communicate, learn, compute and do business.";
Tässä paperissa on käsitelty World Wide Web sovelluksia. Ensin katsottin sovellusten rakennetta, ja sitä miten asiakas ja palvelin elää vuorovaikutuksessa. Eräitä tärkeitä entiteettejä esiteltiin tässä yhteydessä. Tämän jälkeen käytiin läpi eri sovellustyypit, joita ovat informaatio-, kaupalliset sekä viihdepalvelut. Kuten mainittiin nämä ryhmäjaot eivät ole mitenkän absoluuttisia. Seuraavaksi esiteltiin eri sovellusryhmiä yksityiskohtaosemmin ja annettin esimerkkejä sovelluksista. Lopuksi tarkasteltiin mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
D.P. Bayer et al. Learning Agents for Information Filtering/Gathering.
http://www.csd.abdn.ac.uk/%7Epedwards/res/filter.html
Business Applications for the World Wide Web
http://www.wcp.com/webcom/busapp.htm
P. E. Dybvik, H. Lie. Norwegian Telecom Research, Combining
WWW with Realtime Multimedia Conferencing in Distance Education.
http://www.ncsa.uiuc.edu/SDG/IT94/Proceedings/Educ/lie/lie.html
T. Gramling. WWW Applications. February 1995.
http://www.cs.unc.edu/wwwc/public/gramling/
J. Halama, A. Kreft & R. Henkin. An Interactive Electronic
Bulletin Board Implementation for Mosaic and HTTP Server.
http://www.ncsa.uiuc.edu/SDG/IT94/Proceedings/CSCW/halama/halama.html
Helsinki Media Erikoislehdet. StarWeb palvelu.
http://194.100.25.33
D. Hoffmann, T.P. Novak. Marketing in Hypermedia Computer-Mediated
Environments: Conceptual Foundations. Vanderbilt University.
December 1994.
http://www2000.ogsm.vanderbilt.edu/
B. Ives, S. Järvenpää. Developing Applications
for the World Wide Web, 1994.
http://www.al.arizona.edu/%7Eweisband/MIS411/Applications.html
Angel Martinez. Electronic Commerce: Doing Business On The
Internet, July 1995.
http://www.magicnet.net/%7Edavidrs/wwwmkt.html
Rational Data Systems. Is the Internet Secure?.
http://www.rds.com/wp003-10.html
Rational Data Systems. The Internet as an Application Platform.
Research Projects in Computer Science. Computing with Mobile
Agents.
Sun Microsystems. The Java Programming Language.
Tekniikka & Talous. 1.2.1996 s.32.
Tietoviikko. Maaliskuu 1996 s. 20.
C.A. Varela, C. Hayes. Providing Data on the Web: From Examples
to Programs.
University of Illinois at Urbana-Champaign, Department of Computer
Science.
Altavista
Asternoid!
Build A Card
Blocks Tetris Clone
Britannica Online
Coblas Currency Converter
Finnair
Internet Shopping Network
Los Angeles Traffic Department
Nine Lives Women's Consignment Store
PC Superstore
Pizza Hut
Silicon Surf
Skicka Ett Vykort
The Subway Navigator
Tielaitoksen liikenneinfo
WallStreetWeb
Webra
Yahoo
Lisää löytyy URL:stä http://www.hut.fi/%7Ewes/links.html.
http://www.rds.com/wp001-10.html
http://www.cs.columbia.edu/dcc/projects/agents.html
http://java.sun.com
http://fiaker.ncsa.uiuc.edu:8080/WWW94-2/paper.html
Linkkikokoelma
http://altavista.digital.com/
http://www.javanet.com/%7Esigelman/
http://infopages.com/card/
http://www.bart.nl/%7Ejvr/blocks.html
http://www.eb.com/
http://bin.gnn.com/cgi-bin/gnn/currency/
http://www.finnair.fi/
http://www.internet.net/
http://www.scubed.com/caltrans/
http://www.los-gatos.ca.us/
http://www.pcss.fi
http://www.pizzahut.com/
http://www.sgi.com/ss.home.page.html
http://www.universum.se/interaktiv/interaktiv/vykort.html
http://metro.jussieu.fr:10001/bin/cities/english
http://www.tieh.fi/pkliik.htm
http://www.bulletproof.com/WallStreetWeb/
http://www.polycon.fi/webra/alpha/
http://www.yahoo.com
